Kukaan normaali ihmibdn6ei maksaisi takaisin useaa eri velkaa

Sanoo tyhjäpää vittuilija!

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo tyhjäpää vittuilija!

Sanoo asiansa hoitanut ihminen, joka ei tarvitse ulosoton apua velvoitteistaan huolehtimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo asiansa hoitanut ihminen, joka ei tarvitse ulosoton apua velvoitteistaan huolehtimiseen.

No onko silti pakko nostattaa itseään ; keino se tietenkin tämäkin, olethan asiasi hoitanut ihminen. Jotain silti taitaa puuttua elämästäsi.

Anonyymi kirjoitti:

No onko silti pakko nostattaa itseään ; keino se tietenkin tämäkin, olethan asiasi hoitanut ihminen. Jotain silti taitaa puuttua elämästäsi.

Veikkaan, että elämästä puuttuu ulosotto.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkaan, että elämästä puuttuu ulosotto.

Ulosoton puuttuminen elämästä on erinomainen asia. :)

Velkojen hoito ulosoton kautta ei ole järkevää ja siksi nimen omaan pitäisi puuttua siihen, miksi syntyy tilanne, että ulosotto astuu mukaan kuvioon.

Ongelma suurella osalla ulosottovelallisista on kykenemättömyys myöntää sitä, että syyllinen ulosottoon löytyy usein miten katsomalla peiliin. Talouden vetäminen liian tiukalle, ylikuluttaminen, varautumattomuus yllätyksiin, ...

Sanoo tietämätön!

Itselleni oli tuo aikoinaan yllätys, ettei ulosoton velka kasva korkoa korolle -‍periaatteella. Molemmissa luottokorteissani korko on lakisääteistä viivästyskorkoa suuempi, ja pääomitus eli korkoa korolle tapahtuu joka kuukausi, ellei maksa heti velkaansa.

Normaali ihminen maksaa laskunsa ajallaan, eikä päädy ulosottoon.

Jos jollain on narratiivi, niin se on näillä ulosoton "uhreilla".

Anonyymi kirjoitti:

Jos jollain on narratiivi, niin se on näillä ulosoton "uhreilla".

Täällä tuo wannabe-ulosottolainen taas kirjoittelee. Miksi roikut palstalla? Et ole uskaltanut koskaan yrittää? Haastaa itseäsi? Saat kummaa mielihyvää siitä, että pääset pätemään keskusteluissa ja osoittamaan jotain muka parempaa ihmisluonnetta. Olet säälittävä luuseri, jonka paras hobby on tanssia sairaitten ja köyhien haudoilla. Sinäkö se olit, jolle ulosotossa olevien itsemurhatkin tuottaisi suurinta mielihyvää? Vaikka rahat jäisivät saamatta, mutta edes saisit hetken kuvitella olevasi suurikin Mestari. Härregyyd.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä tuo wannabe-ulosottolainen taas kirjoittelee. Miksi roikut palstalla? Et ole uskaltanut koskaan yrittää? Haastaa itseäsi? Saat kummaa mielihyvää siitä, että pääset pätemään keskusteluissa ja osoittamaan jotain muka parempaa ihmisluonnetta. Olet säälittävä luuseri, jonka paras hobby on tanssia sairaitten ja köyhien haudoilla. Sinäkö se olit, jolle ulosotossa olevien itsemurhatkin tuottaisi suurinta mielihyvää? Vaikka rahat jäisivät saamatta, mutta edes saisit hetken kuvitella olevasi suurikin Mestari. Härregyyd.

Lue lisää

Pyysin tekoälyä analysoimaan tähänastista ketjun keskustelua.

Tekoälyn analyysi:

Keskusteluketju alkaa kriittisellä viestillä, jossa kirjoittaja kyseenalaistaa ulosoton toimintatavan: miksi velkoja ei makseta yksi kerrallaan, vaan kaikkia ripotellaan samanaikaisesti pienillä summilla. Tämä asetelma kehystää ulosoton epäinhimillisenä ja järjettömänä byrokratiana, joka toimii tavalla, jota "kukaan normaali ihminen" ei käyttäisi. Retorisesti kirjoittaja käyttää toistoa ja vertailua – korostetaan ulosoton toimintatavan poikkeavuutta "terveen järjen" näkökulmasta. Velallinen kuvataan passiiviseksi uhriksi, joka ei voi vaikuttaa asemaansa.

Vastauksissa keskustelu jakaantuu nopeasti kolmeen pääsuuntaukseen. Ensimmäinen ryhmä on moraalistiset kommentoijat. Heidän näkökulmansa perustuu yksilön vastuuseen: jos ei ota velkaa, ei joudu ulosottoon. Tämä edustaa normatiivista talousmoraalia ja näyttäytyy halveksuvana niitä kohtaan, jotka ovat joutuneet ulosottoon. Tällaiset kommentit herättävät helposti vastareaktioita, koska niissä ei käsitellä järjestelmän epäkohtia vaan tuomitaan yksilön valinnat.

Toinen ryhmä keskittyy informatiivisiin tai kokemuksellisiin vastauksiin. He yrittävät oikaista virheellisiä väittämiä, esimerkiksi sen suhteen, ettei ulosottovelka kasva korkoa korolle. Tällaiset viestit pyrkivät olemaan neutraaleja ja faktoihin pohjautuvia, mutta vastaanotto on vaihtelevaa. Osalla kommentoijista on selkeästi kielteinen suhtautuminen asiantuntijamaisiin huomautuksiin, jotka voidaan nähdä ylimielisinä tai järjestelmää puolustavina.

Kolmas ryhmä muodostuu tunnepitoisista ja aggressiivisista vastakommenteista. Näissä näkyy voimakas viha järjestelmää ja sen puolustajia kohtaan. Moraalistisia kommentoijia vastaan hyökätään henkilökohtaisesti, ja heidät kuvataan tunteettomiksi, ylimielisiksi ja jopa vahingoniloisiksi. Tämä diskurssi rakentuu syvästä kokemuksesta ulkopuolisuudesta ja syrjäytymisestä – kirjoittajat ilmaisevat olevansa järjestelmän uhreja, joita ei kuunnella.

Keskustelun aikana muodostuu selkeä vastakkainasettelu: toisaalta järjestelmää puolustavat, sääntöihin tukeutuvat kommentoijat, ja toisaalta velalliset tai heidän puolustajansa, jotka kokevat ulosoton epäoikeudenmukaiseksi ja julmaksi. Kieli on vahvasti latautunutta. Esimerkiksi ilmaisuja kuten "normaali ihminen", "uhri", "luuseri" ja "narratiivi" käytetään rakentamaan ryhmärajoja ja haastamaan toisten moraalista asemaa. Ne eivät ole neutraaleja ilmaisuja vaan vahvasti ideologisesti värittyneitä.

Keskustelussa esiintyy yleisesti argumentaatiovirheitä, kuten ad hominem -hyökkäyksiä. Sarkasmi ja moralisoinnin vastamoraalisointi ovat keskeisiä strategioita. Empiiriset faktat eivät yleensä riitä vakuuttamaan emotionaalisesti sitoutuneita keskustelijoita – tieto ei ole keskustelussa neutraalia vaan osa vallankäyttöä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyseinen keskustelu tuo esiin selkeän kahtiajaon moraalisen normiston ja kokemusperäisen epäoikeudenmukaisuuden tunteen välillä. Keskustelu on tunteikas ja konfrontatiivinen, ja siinä näkyy, kuinka syvästi henkilökohtaiseksi taloudellisten vaikeuksien käsittely muuttuu. Ulosotto toimii tässä diskurssissa paitsi oikeudellisena järjestelmänä, myös symbolisena näyttämönä, jossa kamppaillaan arvokkuudesta, vastuusta ja vallasta.

Anonyymi kirjoitti:

Pyysin tekoälyä analysoimaan tähänastista ketjun keskustelua.

Tekoälyn analyysi:

Keskusteluketju alkaa kriittisellä viestillä, jossa kirjoittaja kyseenalaistaa ulosoton toimintatavan: miksi velkoja ei makseta yksi kerrallaan, vaan kaikkia ripotellaan samanaikaisesti pienillä summilla. Tämä asetelma kehystää ulosoton epäinhimillisenä ja järjettömänä byrokratiana, joka toimii tavalla, jota "kukaan normaali ihminen" ei käyttäisi. Retorisesti kirjoittaja käyttää toistoa ja vertailua – korostetaan ulosoton toimintatavan poikkeavuutta "terveen järjen" näkökulmasta. Velallinen kuvataan passiiviseksi uhriksi, joka ei voi vaikuttaa asemaansa.

Vastauksissa keskustelu jakaantuu nopeasti kolmeen pääsuuntaukseen. Ensimmäinen ryhmä on moraalistiset kommentoijat. Heidän näkökulmansa perustuu yksilön vastuuseen: jos ei ota velkaa, ei joudu ulosottoon. Tämä edustaa normatiivista talousmoraalia ja näyttäytyy halveksuvana niitä kohtaan, jotka ovat joutuneet ulosottoon. Tällaiset kommentit herättävät helposti vastareaktioita, koska niissä ei käsitellä järjestelmän epäkohtia vaan tuomitaan yksilön valinnat.

Toinen ryhmä keskittyy informatiivisiin tai kokemuksellisiin vastauksiin. He yrittävät oikaista virheellisiä väittämiä, esimerkiksi sen suhteen, ettei ulosottovelka kasva korkoa korolle. Tällaiset viestit pyrkivät olemaan neutraaleja ja faktoihin pohjautuvia, mutta vastaanotto on vaihtelevaa. Osalla kommentoijista on selkeästi kielteinen suhtautuminen asiantuntijamaisiin huomautuksiin, jotka voidaan nähdä ylimielisinä tai järjestelmää puolustavina.

Kolmas ryhmä muodostuu tunnepitoisista ja aggressiivisista vastakommenteista. Näissä näkyy voimakas viha järjestelmää ja sen puolustajia kohtaan. Moraalistisia kommentoijia vastaan hyökätään henkilökohtaisesti, ja heidät kuvataan tunteettomiksi, ylimielisiksi ja jopa vahingoniloisiksi. Tämä diskurssi rakentuu syvästä kokemuksesta ulkopuolisuudesta ja syrjäytymisestä – kirjoittajat ilmaisevat olevansa järjestelmän uhreja, joita ei kuunnella.

Keskustelun aikana muodostuu selkeä vastakkainasettelu: toisaalta järjestelmää puolustavat, sääntöihin tukeutuvat kommentoijat, ja toisaalta velalliset tai heidän puolustajansa, jotka kokevat ulosoton epäoikeudenmukaiseksi ja julmaksi. Kieli on vahvasti latautunutta. Esimerkiksi ilmaisuja kuten "normaali ihminen", "uhri", "luuseri" ja "narratiivi" käytetään rakentamaan ryhmärajoja ja haastamaan toisten moraalista asemaa. Ne eivät ole neutraaleja ilmaisuja vaan vahvasti ideologisesti värittyneitä.

Keskustelussa esiintyy yleisesti argumentaatiovirheitä, kuten ad hominem -hyökkäyksiä. Sarkasmi ja moralisoinnin vastamoraalisointi ovat keskeisiä strategioita. Empiiriset faktat eivät yleensä riitä vakuuttamaan emotionaalisesti sitoutuneita keskustelijoita – tieto ei ole keskustelussa neutraalia vaan osa vallankäyttöä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyseinen keskustelu tuo esiin selkeän kahtiajaon moraalisen normiston ja kokemusperäisen epäoikeudenmukaisuuden tunteen välillä. Keskustelu on tunteikas ja konfrontatiivinen, ja siinä näkyy, kuinka syvästi henkilökohtaiseksi taloudellisten vaikeuksien käsittely muuttuu. Ulosotto toimii tässä diskurssissa paitsi oikeudellisena järjestelmänä, myös symbolisena näyttämönä, jossa kamppaillaan arvokkuudesta, vastuusta ja vallasta.

Lue lisää

Ei edes omat aivot enää suolla ajatuksia, vaan pitää mennä kysymään koneelta apua. Siinäpäs meillä varsinainen tapaus!

Anonyymi kirjoitti:

Pyysin tekoälyä analysoimaan tähänastista ketjun keskustelua.

Tekoälyn analyysi:

Keskusteluketju alkaa kriittisellä viestillä, jossa kirjoittaja kyseenalaistaa ulosoton toimintatavan: miksi velkoja ei makseta yksi kerrallaan, vaan kaikkia ripotellaan samanaikaisesti pienillä summilla. Tämä asetelma kehystää ulosoton epäinhimillisenä ja järjettömänä byrokratiana, joka toimii tavalla, jota "kukaan normaali ihminen" ei käyttäisi. Retorisesti kirjoittaja käyttää toistoa ja vertailua – korostetaan ulosoton toimintatavan poikkeavuutta "terveen järjen" näkökulmasta. Velallinen kuvataan passiiviseksi uhriksi, joka ei voi vaikuttaa asemaansa.

Vastauksissa keskustelu jakaantuu nopeasti kolmeen pääsuuntaukseen. Ensimmäinen ryhmä on moraalistiset kommentoijat. Heidän näkökulmansa perustuu yksilön vastuuseen: jos ei ota velkaa, ei joudu ulosottoon. Tämä edustaa normatiivista talousmoraalia ja näyttäytyy halveksuvana niitä kohtaan, jotka ovat joutuneet ulosottoon. Tällaiset kommentit herättävät helposti vastareaktioita, koska niissä ei käsitellä järjestelmän epäkohtia vaan tuomitaan yksilön valinnat.

Toinen ryhmä keskittyy informatiivisiin tai kokemuksellisiin vastauksiin. He yrittävät oikaista virheellisiä väittämiä, esimerkiksi sen suhteen, ettei ulosottovelka kasva korkoa korolle. Tällaiset viestit pyrkivät olemaan neutraaleja ja faktoihin pohjautuvia, mutta vastaanotto on vaihtelevaa. Osalla kommentoijista on selkeästi kielteinen suhtautuminen asiantuntijamaisiin huomautuksiin, jotka voidaan nähdä ylimielisinä tai järjestelmää puolustavina.

Kolmas ryhmä muodostuu tunnepitoisista ja aggressiivisista vastakommenteista. Näissä näkyy voimakas viha järjestelmää ja sen puolustajia kohtaan. Moraalistisia kommentoijia vastaan hyökätään henkilökohtaisesti, ja heidät kuvataan tunteettomiksi, ylimielisiksi ja jopa vahingoniloisiksi. Tämä diskurssi rakentuu syvästä kokemuksesta ulkopuolisuudesta ja syrjäytymisestä – kirjoittajat ilmaisevat olevansa järjestelmän uhreja, joita ei kuunnella.

Keskustelun aikana muodostuu selkeä vastakkainasettelu: toisaalta järjestelmää puolustavat, sääntöihin tukeutuvat kommentoijat, ja toisaalta velalliset tai heidän puolustajansa, jotka kokevat ulosoton epäoikeudenmukaiseksi ja julmaksi. Kieli on vahvasti latautunutta. Esimerkiksi ilmaisuja kuten "normaali ihminen", "uhri", "luuseri" ja "narratiivi" käytetään rakentamaan ryhmärajoja ja haastamaan toisten moraalista asemaa. Ne eivät ole neutraaleja ilmaisuja vaan vahvasti ideologisesti värittyneitä.

Keskustelussa esiintyy yleisesti argumentaatiovirheitä, kuten ad hominem -hyökkäyksiä. Sarkasmi ja moralisoinnin vastamoraalisointi ovat keskeisiä strategioita. Empiiriset faktat eivät yleensä riitä vakuuttamaan emotionaalisesti sitoutuneita keskustelijoita – tieto ei ole keskustelussa neutraalia vaan osa vallankäyttöä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyseinen keskustelu tuo esiin selkeän kahtiajaon moraalisen normiston ja kokemusperäisen epäoikeudenmukaisuuden tunteen välillä. Keskustelu on tunteikas ja konfrontatiivinen, ja siinä näkyy, kuinka syvästi henkilökohtaiseksi taloudellisten vaikeuksien käsittely muuttuu. Ulosotto toimii tässä diskurssissa paitsi oikeudellisena järjestelmänä, myös symbolisena näyttämönä, jossa kamppaillaan arvokkuudesta, vastuusta ja vallasta.

Lue lisää

Hyvä analyysi!

Juuri näin on asiat!

Miten se omaisuus siirretään köyhiltä rikkaille?

Eivätkö ne huutokaupat olekaan julkisia, joissa ihan jokainen, köyhä tai rikas, voi tehdä tarjouksia?

Eikö siltä köyhältä vaaditakaan mitään ulosottoon joutumiseksi, vaikkapa maksujen maksamatta jättämnsen, mites on?

Ei ulos-oton tärkein tehtävä ole kohdella velallista mitenkään erityisen tasapuolisesti vaan ulosoton tehtävä on kohdella oikeita asiakkaitaan eli velkojia tasapuolisesti.
Jos / kun on kaksi taikka useampi tasaveroinen velkojataho, niin millä perusteella ulosotto suosisi jotain yhtä velkojaa muiden kustannuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ulos-oton tärkein tehtävä ole kohdella velallista mitenkään erityisen tasapuolisesti vaan ulosoton tehtävä on kohdella oikeita asiakkaitaan eli velkojia tasapuolisesti.
Jos / kun on kaksi taikka useampi tasaveroinen velkojataho, niin millä perusteella ulosotto suosisi jotain yhtä velkojaa muiden kustannuksella.

Lue lisää

Sanoo pelle joka ei itse ole ulosotossa. Kunhan vain jauhat paskaa täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo pelle joka ei itse ole ulosotossa. Kunhan vain jauhat paskaa täällä.

Mistä lähtien täällä kirjoittelemisen edellytys on asioidensa sotkeminen ulosottokuntoon?

Anonyymi kirjoitti:

Normaali ihminen maksaa laskunsa ajallaan, eikä päädy ulosottoon.

Älä sano normaali ihminen, sinulla ei ole valtaa päättää, kuka ihminen on normaali. Hyi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä sano normaali ihminen, sinulla ei ole valtaa päättää, kuka ihminen on normaali. Hyi.

Normaali tarkoittaa normien mukaista, ja normien mukaan toimiminen tarkoittaa muun muassa velvoitteistaan huolehtimista,

Anonyymi kirjoitti:

Normaali tarkoittaa normien mukaista, ja normien mukaan toimiminen tarkoittaa muun muassa velvoitteistaan huolehtimista,

Normaali tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavanomainen, tavallinen, säännönmukainen, säännöllinen, odotuksenmukainen, oikea, hyväksyttävä' ja antaa lause-esimerkkeinä seuraavat:

Normaali olotila.
Asiat pyritään hoitamaan normaalissa järjestyksessä.
Normaaliin tapaan.
Ihan normaali ilmiö.
Elämä palasi normaaleihin uomiinsa.
Hän ei ole aivan normaali (henkisesti) terve.

Epänormaali tarkoittaa taas 'säännönmukaisesta, tavallisesta poikkeava, säännötön, luonnoton, abnormi'. Lause-esimerkkejä:

Epänormaali poliittinen tilanne.
Epänormaalin lihava.

Et käytä sankarin linssejä. Omieni läpi katsottuna ovat tämän maan parasta aata. Kaikkien tyhmistä tyhmempien kansalaisten keskeltä loistavat kirkkaasti viisaina timantteina.

Mitä tarkoittaa muotisana "uhriutua"?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa muotisana "uhriutua"?

Kysy tekoälyltä.

Anonyymi kirjoitti:

Et käytä sankarin linssejä. Omieni läpi katsottuna ovat tämän maan parasta aata. Kaikkien tyhmistä tyhmempien kansalaisten keskeltä loistavat kirkkaasti viisaina timantteina.

Lue lisää

Kuuntelin tässä taannoin keskustelua stoalaisesta maailmankatsomuksesta radio yhdestä ja mietin ulosotossa olevia. Samanlaista hyvää perusasioihin keskittyvää luonnetta ja kestävyyttä löydän, en uhriutumista niinkään. Asiat otetaan asioina ja siihen vallitsevaan tilanteeseen yleensä tyydytään. Jaksetaan ja jaksetaan ja kestetään ja kestetään, vaikka kiviä niskaan moni sinkoileekin.
Viisas tietää ja tyhmempi oppii ettei kaikkia asioita voi itse tässä elämässä hallita. Kun epäonni kohtaa kulkijan, on parempi ottaa siitäkin kokemuksesta mahdollisimman paljon irti. Kuten sitten myös onnenpotkuista.

Anonyymi kirjoitti:

Et käytä sankarin linssejä. Omieni läpi katsottuna ovat tämän maan parasta aata. Kaikkien tyhmistä tyhmempien kansalaisten keskeltä loistavat kirkkaasti viisaina timantteina.

Lue lisää

Eli kaikkien pitäisi tuhlata rahaa nopeammin, kuin sitä tulee, jättää elatusavut maksamatta ja tehdä rikoksia, jotta pääsisi ulosottoon? Ja se on viisautta? Ilomielin olen tyhmä, verrattuna teihin älyn Tonavoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kysy tekoälyltä.

Uhriutuminen on affektiivis-kognitiivinen itsereferentiaalisen position konstruointi, jossa yksilö internalisoi ulkoisia ärsykkeitä transpersonaalisen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksena, muodostaen semi-stabiilin identiteettipositiosyklin, jonka kautta sosiaalinen itse moduloituu vastareaktiiviseksi moraalisen heijasteen solmukohdaksi. Tässä prosessissa representaatiotilassa tapahtuu negatiivinen inversio, jossa eksogeeninen palautediskurssi rekonfiguroidaan endogeeniseksi loukkausmekanismiksi.

Tapahtumasarja aktivoi intersubjektiivisen valenssirakenteen, joka katalysoi affektin sitoutumisen narratiivisesti koettuun kärsimyksen topologiaan. Uhriutumisen ytimessä on näin ollen dynaaminen prosessi, jossa intentionaalinen subjekti positioi itsensä kollektiivisen empatian kehykseen ilman eksplisiittistä validointia ulkoiselta kentältä.

Anonyymi kirjoitti:

Uhriutuminen on affektiivis-kognitiivinen itsereferentiaalisen position konstruointi, jossa yksilö internalisoi ulkoisia ärsykkeitä transpersonaalisen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksena, muodostaen semi-stabiilin identiteettipositiosyklin, jonka kautta sosiaalinen itse moduloituu vastareaktiiviseksi moraalisen heijasteen solmukohdaksi. Tässä prosessissa representaatiotilassa tapahtuu negatiivinen inversio, jossa eksogeeninen palautediskurssi rekonfiguroidaan endogeeniseksi loukkausmekanismiksi.

Tapahtumasarja aktivoi intersubjektiivisen valenssirakenteen, joka katalysoi affektin sitoutumisen narratiivisesti koettuun kärsimyksen topologiaan. Uhriutumisen ytimessä on näin ollen dynaaminen prosessi, jossa intentionaalinen subjekti positioi itsensä kollektiivisen empatian kehykseen ilman eksplisiittistä validointia ulkoiselta kentältä.

Lue lisää

Haha. Eipä muuta jaksa sanoa.

KYLLÄ NIILLÄ ON IHAN HELVETIN PALJON VÄLIÄ, MUTTA KUN OLET NIIN TYHMÄ, ETKÄ ITSE OLE ULOSOTOSSA NÄKEMÄSSÄ ITSE MILLAISTA PASKAA TÄMÄ ON.

Anonyymi kirjoitti:

KYLLÄ NIILLÄ ON IHAN HELVETIN PALJON VÄLIÄ, MUTTA KUN OLET NIIN TYHMÄ, ETKÄ ITSE OLE ULOSOTOSSA NÄKEMÄSSÄ ITSE MILLAISTA PASKAA TÄMÄ ON.

No sittenhän sinä voitkin osoittaa tämän. Kumoa alla oleva:
2 lainaa, molemmat pääomaltaan 100e, vuosikorko 10%.

1) Ilman lyhennystä, korkoa menee 10e+10e eli 20e/vuosi
2) Toista lyhennetään 50e, korkoa menee 5e + 10e eli 15e/vuosi
3) Kumpaakin lyhennetään 25e, korkoa menee 7,5e+7,5e eli 15e/vuosi

Ulosotossa tietysti taulukkomaksut vaikuttavat asiaan mutta muistaakseni niitä ei peritä kuin pari vuotta. Ja jollainhan ne ulosoton kustannukset pitää pystyä kattamaan.

Anonyymi kirjoitti:

No sittenhän sinä voitkin osoittaa tämän. Kumoa alla oleva:
2 lainaa, molemmat pääomaltaan 100e, vuosikorko 10%.

1) Ilman lyhennystä, korkoa menee 10e 10e eli 20e/vuosi
2) Toista lyhennetään 50e, korkoa menee 5e 10e eli 15e/vuosi
3) Kumpaakin lyhennetään 25e, korkoa menee 7,5e 7,5e eli 15e/vuosi

Ulosotossa tietysti taulukkomaksut vaikuttavat asiaan mutta muistaakseni niitä ei peritä kuin pari vuotta. Ja jollainhan ne ulosoton kustannukset pitää pystyä kattamaan.

Lue lisää

KYSE EI OLE MISTÄÄN 100€
SUMMISTA. LUKIOPOIKAKO OLET!

Anonyymi kirjoitti:

No sittenhän sinä voitkin osoittaa tämän. Kumoa alla oleva:
2 lainaa, molemmat pääomaltaan 100e, vuosikorko 10%.

1) Ilman lyhennystä, korkoa menee 10e 10e eli 20e/vuosi
2) Toista lyhennetään 50e, korkoa menee 5e 10e eli 15e/vuosi
3) Kumpaakin lyhennetään 25e, korkoa menee 7,5e 7,5e eli 15e/vuosi

Ulosotossa tietysti taulukkomaksut vaikuttavat asiaan mutta muistaakseni niitä ei peritä kuin pari vuotta. Ja jollainhan ne ulosoton kustannukset pitää pystyä kattamaan.

Lue lisää

MUISTAAKSENI, MUISTIT VÄÄRIIN.
MENE LUKIOON SIITÄ!

Anonyymi kirjoitti:

MUISTAAKSENI, MUISTIT VÄÄRIIN.
MENE LUKIOON SIITÄ!

Kyllä hän muisti oikein: taulukkomaksuja peritään vain kaksi vuotta. On samantekevää loppukoron kannalta lyhennetkö yhtä velkaa 5000 eurolla vai kymmentä velkaa 500 eurolla. Ulosoton korko on hyvin kohtuullinen. Vain kertyneen koron joutuu maksamaan eikä se kasva korkoa korolle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hän muisti oikein: taulukkomaksuja peritään vain kaksi vuotta. On samantekevää loppukoron kannalta lyhennetkö yhtä velkaa 5000 eurolla vai kymmentä velkaa 500 eurolla. Ulosoton korko on hyvin kohtuullinen. Vain kertyneen koron joutuu maksamaan eikä se kasva korkoa korolle.

Lue lisää

VOI VITTU TEITÄ PELLEJÄ, JOTKA ETTE OLE EDES ULOSOTOSSA, MITÄ VITTU TE TÄNNE EDES KIRJOITTATTE, KUN ETTE TIEDÄ MITEN TÄMÄ MENEE KÄYTÄNNÖSSÄ.

Anonyymi kirjoitti:

KYSE EI OLE MISTÄÄN 100€
SUMMISTA. LUKIOPOIKAKO OLET!

No käytä sitten laskussa summana vaikka sataa miljoonaa mutta lyhennyksenä 50 miljoonaa, jos sillä mielestäsi tulee eri tulos. Odotan mielenkiinnolla laskelmaasi. :)

Jos on vähän enemmän matemaattista osaamista, käytä algebraa. Jotenkin vain ajattelin, että tällä palstalla on parempi käyttää ihan numeroita ja esimerkkiä. :)

Anonyymi kirjoitti:

VOI VITTU TEITÄ PELLEJÄ, JOTKA ETTE OLE EDES ULOSOTOSSA, MITÄ VITTU TE TÄNNE EDES KIRJOITTATTE, KUN ETTE TIEDÄ MITEN TÄMÄ MENEE KÄYTÄNNÖSSÄ.

No kerro sitten miten "tämä menee käytännössä". Eli osoita siis käytännön laskulla, miten ulosoton kohdistaminen esimerkiksi vain yhteen velkaan kerrallaan jotenkin nopeuttaisi kaikkien ulosotossa olevien velkojen maksua.

Päätellen kielenkäytöstäsi ja kiihtymisestäsi, ei taida onnistua. :)

Anonyymi kirjoitti:

MUISTAAKSENI, MUISTIT VÄÄRIIN.
MENE LUKIOON SIITÄ!

On vähän kyseenalaista kehottaa toista menemään lukioon, kun kirjoittaa sellaisella tavalla ja sellaisia asioita, että selvästi edes peruskoulu ei ole tullut valmiiksi.
Voisit kokeilla suorittaa sen loppuun. Prosenttilaskua kyllä opetetaan jo peruskoulussa tarpeeksi tässä käsitellyn asian ymmärtämiseksi. Ei tarvita edes toisen asteen opintoja.
Kun saat peruskoulun valmiiksi, voit lukea jonkin oikeasti ammattiin valmistavan tutkinnon. Kun pääset töihin ja maksuvara riittää yli korkojen, huomaat velkojesi pienenevän täysin riippumatta siitä, miten maksusi eri veloille kohdistetaan.

Anonyymi kirjoitti:

VOI VITTU TEITÄ PELLEJÄ, JOTKA ETTE OLE EDES ULOSOTOSSA, MITÄ VITTU TE TÄNNE EDES KIRJOITTATTE, KUN ETTE TIEDÄ MITEN TÄMÄ MENEE KÄYTÄNNÖSSÄ.

Huutelen tässä sivusta. Tuo laskelma on aivan oikea. Jos kaikkien velkojen korko on sama kuten ulosotossa, on maksamiseen menevän kokonaisajan ja kertyneiden korkojen kannalta tosiaan aivan samantekevää, millä lailla eri velkoja lyhennetään. Edes taulukkomaksujen kannalta summan jakamisella ei ole merkitystä, koska ne lasketaan lyhennyserän kokonaissummasta. Olen ollut itse ulosotossa, joten tiedän tämän faktaksi.

Se on sitten eri asia, että yhteen velkaan keskittymisestä kerrallaan olisi velalliselle jonkin verran hyötyä. Kun velkojien määrä vähenee, on helpompi seurata mm. sitä, yrittävätkö perintätoimistot ujuttaa jo kerran maksettuja velkoja taas ulosottoon (tätä tapahtuu joskus hämärämpien toimijoiden puolesta). Samoin akordin sopiminen harvempien velkojien kanssa olisi helpompaa. Siltikään ulosottomies ei voi keskittää maksuja yhdelle velkojalle kerrallaan, koska laki määrää että ketään velkojaa ei saa suosia. Siksi en oikein käsitäkään, miksi tämä aihe aiheuttaa niin hirveästi raivoa kun sekä matematiikka että laki ovat aivan selviä.

Anonyymi kirjoitti:

Huutelen tässä sivusta. Tuo laskelma on aivan oikea. Jos kaikkien velkojen korko on sama kuten ulosotossa, on maksamiseen menevän kokonaisajan ja kertyneiden korkojen kannalta tosiaan aivan samantekevää, millä lailla eri velkoja lyhennetään. Edes taulukkomaksujen kannalta summan jakamisella ei ole merkitystä, koska ne lasketaan lyhennyserän kokonaissummasta. Olen ollut itse ulosotossa, joten tiedän tämän faktaksi.

Se on sitten eri asia, että yhteen velkaan keskittymisestä kerrallaan olisi velalliselle jonkin verran hyötyä. Kun velkojien määrä vähenee, on helpompi seurata mm. sitä, yrittävätkö perintätoimistot ujuttaa jo kerran maksettuja velkoja taas ulosottoon (tätä tapahtuu joskus hämärämpien toimijoiden puolesta). Samoin akordin sopiminen harvempien velkojien kanssa olisi helpompaa. Siltikään ulosottomies ei voi keskittää maksuja yhdelle velkojalle kerrallaan, koska laki määrää että ketään velkojaa ei saa suosia. Siksi en oikein käsitäkään, miksi tämä aihe aiheuttaa niin hirveästi raivoa kun sekä matematiikka että laki ovat aivan selviä.

Lue lisää

”Edes taulukkomaksujen kannalta summan jakamisella ei ole merkitystä, koska ne lasketaan lyhennyserän kokonaissummasta. Olen ollut itse ulosotossa, joten tiedän tämän faktaksi. ”

Minulla on käsitys, että taulukkomaksu peritään jokaisesta velkojalle jaettavasta summasta erikseen, mutta se on sitä pienempi mitä pienempi on velkojalle jaettava summa.

Anonyymi kirjoitti:

”Edes taulukkomaksujen kannalta summan jakamisella ei ole merkitystä, koska ne lasketaan lyhennyserän kokonaissummasta. Olen ollut itse ulosotossa, joten tiedän tämän faktaksi. ”

Minulla on käsitys, että taulukkomaksu peritään jokaisesta velkojalle jaettavasta summasta erikseen, mutta se on sitä pienempi mitä pienempi on velkojalle jaettava summa.

Lue lisää

Nyt kun katsoin vanhasta kuitista, niin noinhan se tosiaan menee, että otetaan eri velkojien osuuksista erikseen. Pahoittelut erehdyksestä, niin se muisti pettää. Suurta merkitystä sillä ei kuitenkaan ole, koska tosiaan ulosottomaksut skaalautuvat maksuosuuksien mukaan. Ja kahdessa vuodessahan nekin lakkaavat.

Kyllä se kohta alkaa olla normaalia, että ihmisellä on velkaa enemmän kuin ikinä olisi voinut uskoa olevan. Jos melkein 500 000 on ulosotossa, hallitus kriisissä, kansalaiset jaettu häviäviin ja voittajiin fifty-fifty ja näköalat toivottomia, sekä ydinsota alkamassa, on se tilanne nyt ihan toista kuin oli vaikka 10 vuotta sitten.

Sanoo toope!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se kohta alkaa olla normaalia, että ihmisellä on velkaa enemmän kuin ikinä olisi voinut uskoa olevan. Jos melkein 500 000 on ulosotossa, hallitus kriisissä, kansalaiset jaettu häviäviin ja voittajiin fifty-fifty ja näköalat toivottomia, sekä ydinsota alkamassa, on se tilanne nyt ihan toista kuin oli vaikka 10 vuotta sitten.

Lue lisää

Miksi? Ulosotossa on edelleen pieni vähemmistö suomalaisia.

Miten sitä velkaa niin yllättäen tulee?

Mikä ydinsota?

Miten kansalaiset on jaettu?

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo toope!

Eikö tuo ollut ihan asiallinen kysymys? Pitääkö ylivelkaantua?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se kohta alkaa olla normaalia, että ihmisellä on velkaa enemmän kuin ikinä olisi voinut uskoa olevan. Jos melkein 500 000 on ulosotossa, hallitus kriisissä, kansalaiset jaettu häviäviin ja voittajiin fifty-fifty ja näköalat toivottomia, sekä ydinsota alkamassa, on se tilanne nyt ihan toista kuin oli vaikka 10 vuotta sitten.

Lue lisää

Itse asiassa ihmisillä on keskimäärin vähemmän velkaa, kuin 10 vuotta sitten:

https://stat.fi/julkaisu/cm1hcsqgn5mxb07w0om3ccqvv

Eli se noista sinun jutuistasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se kohta alkaa olla normaalia, että ihmisellä on velkaa enemmän kuin ikinä olisi voinut uskoa olevan. Jos melkein 500 000 on ulosotossa, hallitus kriisissä, kansalaiset jaettu häviäviin ja voittajiin fifty-fifty ja näköalat toivottomia, sekä ydinsota alkamassa, on se tilanne nyt ihan toista kuin oli vaikka 10 vuotta sitten.

Lue lisää

Sinulla on nyt hieman masennusta, mutta älä ajattele liikaa. Kyllä ulosottomies osaa ottaa oikean summan. Elä päivä kerrallaan.