Geneettinen rappeutuminen ja sen seuraukset - 50 vuoden ennuste raamatullisen luomismallin valossa

1. Johdanto
Kreationistisen näkemyksen mukaan alkuperäinen luomakunta oli "sangen hyvä" (1. Moos. 1:31), mutta syntiinlankeemus toi mukanaan kirouksen ja rappeutumisen. Tätä rappeutumista voidaan havainnoida kaikkialla biologisissa järjestelmissä, erityisesti geneettisellä tasolla. Tämä artikkeli käsittelee olemassa olevaa tieteellistä näyttöä geneettisestä rappeutumisesta eri eliöryhmissä sekä laatii realistisen ennusteen seuraavien 50 vuoden kehityksestä, perustuen havaittuun suuntaan.

2. Geneettinen informaatio katoaa – todisteita bakteereista ja ihmisestä
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että bakteerit menettävät vähitellen geneettistä informaatiotaan – ilmiö, jota kutsutaan deletional biasiksi. Esimerkiksi McCutcheon ja Moran (2012) osoittivat, että bakteerien genomeissa esiintyy luonnollista taipumusta menettää DNA-sekvenssejä uusien toimintojen sijaan. Tämä ilmiö ei ole satunnaista, vaan systemaattista ja johtaa ajan myötä informaation yksisuuntaiseen häviämiseen.

Erityisen huolestuttavaa on, että informaation menetyksen seurauksena monet bakteerit muuttuvat patogeenisiksi. Hyödylliset, symbioottiset suhteet heikkenevät, ja jäljelle jäävät resilientit mutta yksinkertaistuneet muodot, jotka pystyvät hyödyntämään isäntäeliön heikentynyttä immuunipuolustusta. Näin bakteerien geneettinen rappeutuminen kulkee käsi kädessä ihmisen oman immuunijärjestelmän heikkenemisen kanssa.

3. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän heikkeneminen
Nykyihmisen elämäntyyli – mukaan lukien saasteet, ravinteeton ruoka, epänormaali vuorokausirytmi ja krooninen stressi – heikentävät immuunipuolustusta. Samalla geenimutaatiot ja epigeneettiset virheet kertyvät sukupolvesta toiseen. Tätä ilmiötä kutsutaan usein nimellä geneettinen kuorma, ja se aiheuttaa mm. alttiutta allergioille, autoimmuunisairauksille ja infektioille.

Ihmiskunnan kokonaistilanne on näin ollen paradoksaalinen: patogeenit yksinkertaistuvat mutta tulevat samalla vaarallisemmiksi, kun taas ihminen monimutkaisena kokonaisuutena heikentyy geneettisesti.

4. Lapsettomuuden yleistyminen osana rappeutumista
Tutkimusten mukaan noin 25 % pareista on nykyään jollain tasolla lapsettomia. Ympäristömyrkyt, hormonihäiritsijät ja geneettinen rappeutuminen ovat keskeisiä syitä hedelmällisyyden laskuun. Mikäli nykykehitys jatkuu, voidaan ennustaa, että vuoteen 2075 mennessä jopa 35–45 % pareista tulee kärsimään lapsettomuudesta joko osittain tai kokonaan. Tämä heikentää yhteiskuntien uusiutumiskykyä ja lisää paineita keinotekoisiin lisääntymismenetelmiin, jotka omalta osaltaan altistavat jälkeläiset entistä suuremmalle geneettiselle virheriskille.

5. Jalostettujen lajikkeiden ja rotujen kriisi
Monet kasvi- ja eläinjalosteet ovat vuosikymmenten aikana menettäneet alkuperäistä geneettistä monimuotoisuuttaan. Esimerkiksi Camembert-juuston tuotantoon käytetty Penicillium camemberti -homesieni on menettänyt kyvyn tuottaa monia sekundäärisiä aineita, jotka vaikuttavat rakenteeseen ja säilyvyyteen. Tämä vaikeuttaa tuotantoa ja altistaa kulttuurihomeet kontaminaatioille.

Samanlaista rappeutumista havaitaan viljakasveissa, koiraroduissa ja siipikarjassa. Monissa tapauksissa ihminen joutuu nyt etsimään luonnosta vähemmän rappeutuneita kantoja – tai jopa villikantoja – aloittaakseen jalostustyön alusta.

6. Ennuste seuraavalle 50 vuodelle
Tieteellisiin havaintoihin ja geneettisen rappeutumisen mallinnuksiin perustuen voidaan seuraavien 50 vuoden aikana ennustaa:

Patogeenisten bakteerien ja virusten määrän lisääntyminen: uusia tauteja syntyy pääasiassa olemassa olevien bakteerien rappeutumisen kautta, ei uusien lajien evoluution kautta.

Ihmisen immuunipuolustuksen heikkeneminen: krooniset sairaudet, allergiat ja tulehdustilat yleistyvät, erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Lapsettomuuden lisääntyminen: biologinen lapsettomuus kasvaa tasaisesti ja keinotekoinen lisääntyminen syrjäyttää luonnollisen lisääntymisen tietyissä väestöryhmissä.

Jalostettujen lajien sukupuutot ja kriisit: geenipankkien merkitys kasvaa, mutta niissä säilytettäväkin materiaali voi olla jo valmiiksi rappeutunutta.

Ekosysteemien tasapainon järkkyminen: haitalliset eliöt (esim. punkit, sienet, patogeeniset bakteerit) menestyvät, kun hyödylliset mikrobit ja isäntäorganismit heikkenevät.

7. Hyttyset, virukset ja geneettinen rappeutuminen

Erityisesti hyttysten kyky levittää vakavia sairauksia on kasvanut viime vuosikymmeninä. Sairaudet kuten malaria, dengue, zika ja pogostantauti ovat laajentuneet uusille alueille. Tätä kehitystä ei voi selittää pelkästään ilmastonmuutoksella.

Hyttysten oma fysiologia ja immuunijärjestelmä ovat heikentyneet. Heikompi immuunijärjestelmä ei kykene torjumaan viruksia ja bakteereja yhtä tehokkaasti, jolloin patogeenit selviävät pidempään hyttysen elimistössä ja leviävät tehokkaammin ihmisille.

Lisäksi virusten ja bakteerien oma geneettinen yksinkertaistuminen tekee niistä entistä haitallisempia, kuten tutkimukset osoittavat.

jatkuu...