saako mormooni mennä ei mormoonin kanssa naimisiin?kiitos!
vastatkaa!
lissu
16634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
mahtaako mennä, koska liittoa ei voida solmia temppelissä koko iankaikkisuudeksi, ainoastaan kunnes kuolema teidät erottaa.
Moni mormoni menee kirkon ulkopuoleisen kanssa naimisiin.
Joskus ao. myöhemmin katuu katkerasti esimerkiksi siksi koska kirkon ulkopuoleinen kieltää esim. lasten kirkkoon viemisen tai koska toinen kieltää kaikki kivat asiat kuten kirkon juhlat, retket ja lasten pilpalot ja sallii vain Sunnuntaisen kirkossa käynnin ja siitäkin mieluiten vain sakramenttikokouksen ajan. Kaikki kanssakäyminen kirkonjäsenten kanssa kielletään (toisen coctailpartyihin kylläon otettavaosaa avonaisissa vaatteissa). Lapsia ei anneta kastaa kirkkoon, ehkä jopa vaadiataan valelukaste vauvalle toisessa kirkossa joka sitä toimittaa. Nuorta ei päästetä kasteelle ennen kuin on 18 ja saa lain mukaan päättää itse.
Jos on kyse toisesta avioliitosta... voi jopa entinen aviosiippa kieltää heidän yhteisen katraan kirkkoon viemisen, eli silloin jakautuu perhe todella kahtia.
Totuus on että ihmisen uskonnollinen tausta on erittäin tärkeä jokaiselle. Harva kykenee olemaan välittämättä omasta uskonnollisesta taustastaan ja ajatuksistaan. Joko on löydettävä sama pohja tai talo kaatuu.
Usein rakkaus on ikävä kyllä sokea. Vasta sitten kun ollaan jo oltu yhdessä niin kauan että se alku into ja rakkaus haihtuu ja jokapäiväinen elämä astuu sen sijaan, vasta silloin voi nähdä, miten käy. Usein vasta silloin alkaa se toinen osapuoli vaatia esimerkiksi että toisen on oltava Sunnuntaisin kotona ja että Sunnuntait tulisi käyttää perheen kanssa eikä kirkossa. Tämä pakoittaa kirkon jäsenen joko taipumaan toisen vaatimuksiin ja kieltämää oman uskonsa tai lähteäomille teilleen.
Joskus harvoin voi liitto onnistua, mutta sillon on molempien osattava joustaa todella paljon.
Onnelliseksi voi kaikki muuttua, jos toinenkin osapuoli vähitellen tulee mukaan kirkon rientoihin ja havaitsee että pitää kirkon ohjelmasta ja ihmisistä. Minulla on monta ystävää, jotka ovat löytäneet ulkopuolisen miehen tai vaimon, joka on vähitellen tullut kirkon jäseneksi.
Joka tapauksessa katsoisin avioliiton jossa toinen osapuoli ei ole lainkaan kiinnostunut uskonnosta tai MAPkirkosta tuhoon tuomituksi.
Vain hyvin erikoinen ihminen voi elää ihmisen kanssa joka ei välitä tuon taivaallista hänen sismmistä ajatuksistaan sekä hänen maailman kuvastaan sekä uskostaan. Vain harva pystyy elämään loukkaamatta toista alentavilla kommenteilla tämän sisimmistä ajatuksista.
Myöhemmin usko perheen ikuisuudesta voi myös olla ongelma, jos toinen ei lainkaan välitä... eikö se toinen rakastakkaan minua kun ei yhtään välitä ollaanko ihankaikkisesti yhdessä???
Joka tapauksessa kirkon ulkopuoleisen kanssa naimisiin meno useimmiten johtaa siihen että kirkon jäsen tuntee itsensä erittäin yksinäiseksi.
mormonimanipulaatiosta: "Tottakai, moni mormoni menee kirkon ulkopuolisen kanssa naimisiin"
ihan niin kuin kaikki olisi aina aurinkoista ja ihanaa ja sallittua ja suurenmoista ...
ja sitten pelottelut, tai oikeammin ennustus siitä miten kaikki kaatuu ja menee pilalle ja on hirveää tuon ulkopuolisen puolison toimesta.
VAIN tapauksista joita tunnen. Sekä tietämistäni syistä avioliiton epäonnistumiseen.
Tietenkin toinen osapuoli kertoo katkeranan juuri sitä mitä SINÄ haluat kuulla eli siitä kuinka mormoni ei suostu lopettamaan kirkossa käyntiään tai väkisin haluaa lapset kirkkoon (vaikka lapsi ITSE haluaisi mukaan katsotaan se sinun näkökulmastasi väkisin mukaan ottamiseksi).Koska näin juuri usein tapahtuu KUINKA voit kuvitella että mormonit koskaan rupeaisivat suosittelemaan avioliittoa ulkopuoleisen kanssa, kun se niin usein johtaa usean elämän pilaamiseen ainakin hetkeksi jos ei pitemmäksikin aikaa kuten tapauksessasi. Kuka hullu tällaista kohtaloa omillelapsilleen toivoisi.
Totuus on että JOS kirkonjäsen saa rauhassa toteuttaa kirkon tehtäviä, käydä kirkossa jopa viedä lapsetkin kirkkoon on avioliiton onnistuminen mahdollista, mutta jos toinen osapuoli alkaa rajoittaa toisen uskonnollisia, oli ne minkä uskonnon tahansa, ajatuksia ja tekoja siitä ei koskaan hyvä seuraa.
Usein nuorena ei ymmärretä uskonnon tai uskon tärkeyttä elämälle ja uskotaan että kyllä se siitä tai että kyllä se toinen muuttuu... mutta näin ei useimmiten tapahdu.
Se että mormoni voi tottakai mennä kirkon ulkopuoleisen kanssa naimisiin EI ole mikään manipulaatio vaan totuus. Jos kohdallesi on osunut muuta on se yksittäistapaus ja nähtävästi huolestuneiden vanhempien sekä muiden kirkonjäsenten toiveita EI kieltoja!
Peloittelusta ja ennusteluista... kun tietää, kun on elänyt hieman kauemmin, kuin naimisiin menevä pari... että tuntee n30 kirkon jäentä jotka ovat menneet kirkon ulkopuoleisen kanssa naimisiin, näistä 12 on eronnut myöhemmin, kirjoittamieni syiden tähden (sekä höystettynä usein jollakin seuraavista: toisen harhajuoksut, valehtelut, juominen, lyöminen ja hyväksikäyttö)
noin 5 on eronnut MAP kirkosta, miten onnellisia he ovat elämässään en tiedä, mutta useat ovat katkeria ja heitä vaivaa huono oma tunto. 4 on ruvennut epäaktiiviseksi saaden valtavia omantunnon vaivoja sekä alemmus komplekseja. Vain suunnilleen 5 on onnellisesti jatkanut avioelämää toisen liittyessä myös MAP kirkkoon ja 4 elää edelleen ulkopuoleisen kanssa näistä 3:lla on vaikeuksia saada lupaa käydä kirkossa ja kuulevat kotona jatkuvasti MAP kirkon typeryydestä.
Tämä on tietenkin VAIN minun itseni tuntemia ihmisiä elämän varrelta eikä mikään virallinen tilasto.
Lisäksi olen ollut todistamassa MONIA avioliittoja jotka ilman kirkkomme opetusta anteeksiannosta eivät olisi kestäneet!
Kun menemme naimisiin emme mene naimisiin täydellisen ja valmiin yksilön kanssa. Elämä kouluttaa matkan varrella ja ihminen muuttuu.
On paljon liittoja joissa ollaan vähitellen opittu elämään oikein ja kunnioittamaan toisiaan, liittoja joista on tullut hyvin vahvoja, vaikka kaikki on mennyt päin mäntyä.
MAP kirkon jäsenet ymmärtävät avioliiton tärkeyden paremmin, kuin usea muu ja vaalivat siksi avioliittoaan ja yrittävät kaikkensa saadakseen sen toimimaan. Kuten MacKonkie sanoi: Ihmisen suurin saavutus on perheessä onnistuminen.
Kuten kerroin, aikanaan pakoitti vanhempani ja mieheni minut aikanaan lukemaan Maljasen kirjan ennen kirkkoon liittymistäni oli jopa puhettä että minun olisi juteltava hänen kanssaan. Kirja vain vahvisti minulle MAP kirkon totuudesta. Kuinka joku viittikään kirjoittaa mokomaa potaskaa!
Joten minulla on omakohtaisia kokemuksia kirkon ulkopuoleisen aviopuolison kiristystaktiikasta sekä siitä kuinka hyvin kirkon jäsenet ottivat minut vastaan ja auttoivat missä pystyivät jopa koti remontissa saamatta kiitoksen sanaa mieheltäni. Kirkkon ovet olivat aina avoimina hänelle.
Eksäni tapauksessa hänestä ei tullut MAP-kirkon jäsentä, koska hän teki pimeyden tekoja jotka selvisivät minulle vasta vuosien jälkeen. Rakkauteni häntä kohtaan ei ollut tarpeeksi voimakas saadakseen minut jättämään MAP kirkon. Tai hyväksymään hänen virheensä joista hänellä ei ollut mitään aikomustakaan luopua tai kertoa. Miksi ylipäätänsä menimme naimisiin? No kuten kaikki muutkin luterilaiset. Ei siihen sen enempiä tarvittu. Sitäpaitsi olihan meillä ollut esiaviollisia suhteitakin kuten kaikilla hyvillä luterilaisilla. Niistä sain kylläkovan strauman enkä voi käsittää miksi sitä toitotetaan kurkku täydeltä, että se olisi oikein. Straumani oli se että minusta se oli väärin PISTE! Ja siitä johtuen alemmuuden tuntoni sai lisää ruokaa, kun en pystynyt olemaan vahva ja kuulemaan omaa tuntoani! Mielestäni minun oli mentävä hänen kanssaan naimisiin koska meillä oli esiaviollisia suhteita. EI vanhempani eivät koskaan sanoneet että esiaviolliset suhteet ovat väärin.... ymmärsin sen verran itsekkin pyhiä kirjoituksia lukiessani. Jos he olisivat sanoneet jotain olisin ehkä säästynyt monelta sydänsurulta....
Mitä sulle oikein on tapahtunut kun vuodatat tuollaisiaa määriä sappea, voi kamala sentään.
ollenkaan? Oletko koskaan miettinyt edes, mitä merkkaa jollekin ei-mormonille rakastaa mormonia mutta joka ei saa elää normaalia elämää kun se mormoni vaatii avioliitolta mitä ihmeellisimpiä kommervenkkejä, muuten uhkaa avioerolla ellei puoliso suostu noihin mormonijuttuihin.
Yritä edes kerran nähdä asia toiselta kantilta eikä vain omaltasi.
Kannattaa olla lukematta pyhiä map-kirjoituksia...ja tässä rakkaudessa viisaampi on se, joka luopuu map-kahleistaan ja alkaa elämään normaalia elämää kumppaninsa rinnalla!
minä tutkisin mormonikirkkoa ja miettisin voisinko liittyä siihen, mikäli avioliittoaikeet mormonin kanssa ovat vakavalla pohjalla. Mormonismi on uskonnon lisäksi sitova ja hallitseva elämäntapa, joka avioliiton onnistumiseksi on osattava hyväksyä ja jakaa samoin kuin siipan muutkin ”parantumattomat” piirteet. Jos kirkkoa tutkittuasi tunnet, että et tule koskaan hyväksymään ja tukemaan kyseistä uskontoa, sinun kannattaa kenties perääntyä avioliittohankkeista mormonikirkon jäsenen kanssa.
p.s tämä oli vehmaksen oma mielipide eikä mitään muuta.
"Mormonismi on uskonnon lisäksi sitova ja hallitseva elämäntapa"
hohooo....
Samoin voidaan sanoa muista Kristukseen uskovista tai kenestä tahansa uskovasta... uskotko sinä Jumalaan?
Kysyppä asiaa vaikka keneltä tahansa ateistilta vaikka.
"...ja jakaa samoin kuin siipan muutkin ”parantumattomat” piirteet."
Ahaa, siis ei-mormoneilla ei ole parantumattomia piirteitä... Hyvä että muut kuin mormonit ovat täydellisiä.
"...kannattaa kenties perääntyä avioliittohankkeista mormonikirkon jäsenen kanssa."
Ja ihan minkä muun kirkon jonka toiminassa on mahdollinen tuleva aviopuoliso mukana...
"p.s tämä oli vehmaksen oma mielipide eikä mitään muuta."
Hyvä niin. ;-)
Zappax hyvä,
En ole ennakkoluuloinen, enkä ole vain mormonismin pintaa tutkinut, kuten toisessa vastauksessasi minusta oletat; olen tutkinut paljon ja aidosti kiinnostuneena. Minulla on mormoniystäviä, hyviä mormoniystäviä; perheitä, tai pikemminkin sukuja, joissa kaikki ovat aina olleet mormoneja, sekä ei-jäsen ystävätär, joka nai jäsenen (ei suomessa) ja tämän perusteella tähänkin kyseiseen keskustelunavaukseen otin osaa; hänellä valitettavasti on hankalaa ja juuri uskonnollisten ristiriitojen vuoksi.
Parantumattomilla piirteillä tarkoitin asioita, joita ihminen ei ole edes puolisonsa vuoksi valmis muuttamaan tai hylkäämään. Eikö näin ajatellen uskonto ja kaikki siihen liittyvä ole mormonille ”parantumaton piirre”? En siis puhunut huonoudesta tai hyvyydestä, saati sitten täydellisyydestä!
Aivan, olet oikeassa enkä ole muuta väittänyt minäkään: Ei ainoastaan mormonismi ole aikaa ja voimia vievä, sitova, uskonto, sellaisia on muitakin. Epäilenpä, että sinäkin varottelisit jos tyttäresi olisi avioitumassa muslimimiehen tai vaikkapa ortodoksi juutalaisen kanssa?
Jostain syystä en näy saavan julki sitä, että olen mormonien ystävä, olen monia ”piirteitänne” kohtaan myötämielinen ja kyselen ja kritisoin vain sitä mitä en ymmärrä tai hyväksy enkä suinkaan kaikkea. Ehkäpä kysymyksessä on vain nettikeskustelun kankeus, mutta täytynee sanoa, että tälläkin hetkellä on sellainen olo, että teille mormoneille saa sanoa, vain kyllä, kyllä, tai on ennakkoluuloinen vastustaja.
Ainakin tunnet kasan mormoneita.
Ja kuten huomaat niin kun kaksi henkiklöä,joista toisella on vahva uskonnollinen tausta, menevät naimisiin, niin ongelmia on odotettavissa.
"Parantumattomilla piirteillä tarkoitin asioita, joita ihminen ei ole edes puolisonsa vuoksi valmis muuttamaan tai hylkäämään."
Mutta kuka sanoo, että mitkä ne piirteet ovat joita henkilön tulee muuttaa tai lopettaa kokonaan?
"Eikö näin ajatellen uskonto ja kaikki siihen liittyvä ole mormonille ”parantumaton piirre”? "
Jos henkilö haluaa pysyä uskossaan eikä luopua siitä niin se on sillin "parantumaton piirre". Tuo "parantumaton" kun taas on negatiivissävyinen sana = ei mahdollisuutta terveyteen, niin sen valinta on huono tähän yhteyteen, minusta.
"Epäilenpä, että sinäkin varottelisit jos tyttäresi olisi avioitumassa muslimimiehen tai vaikkapa ortodoksi juutalaisen kanssa?"
Tämä onkin sitten mielenkiintoista. Itse olen ajatellut asiaa jurri niin että opetamme lapsillemme oikeita periaatteita (siis meistä oikeita, uskomme muyksiesti :-), ja kun he joskus tekevät valintansa, niin en todellakaan aio mennä sanomaan pojalleni tai tyttäörelleni, että "vaikeuksia saat, kun tommosen empun teet". Katotaan miten oonistun, 10-15 vuoden sisällä tämäkin selviää.
"Jostain syystä en näy saavan julki sitä, että olen mormonien ystävä,..."
Tosiaankin ristiraataisia signaaleja luen viesteistäsi...
"...olen monia ”piirteitänne” kohtaan myötämielinen ja kyselen ja kritisoin vain sitä mitä en ymmärrä tai hyväksy enkä suinkaan kaikkea."
Krittiiki sinällään on tervetullutta ja sitä pitää ollakin, mutta jos kritiikki pohjautuu harhatietoihin, niin silloin se ei ole tervettä.
"Ehkäpä kysymyksessä on vain nettikeskustelun kankeus,"
Yksi syy, kyllä.
"mutta täytynee sanoa, että tälläkin hetkellä on sellainen olo, että teille mormoneille saa sanoa, vain kyllä, kyllä, tai on ennakkoluuloinen vastustaja."
Faktojen edessä pitää sanoa kyllä, kyllä. Faktoja ei mitenkään muuteta, mutta noiden faktojenm tulkinta onkin toinen juttu.
Faktaa on että kasteesta kuolleiden puolesta puhutaan positiiviseen sävyyn Raaamtussa, se miten asia tulkitaan jääköön kunkin omaksi asiakseen ja sen tulkinnan haukkuminen on siis väärin. Eli minusta on yhtä väärin että tänne tulee joku sanomaan että "olette kirottuja koska kastatte kuoleita" tai että vaikka minä menisin toisille krtityille palstoille ja sanoisin että "olette kirottuja koska ette kasta kuoleita".
Asiallisempaa on kysyä että miksi kastatte kuolleita?
Ja keskustella siitä.
Tulipahan taas päästeltyä höyryjä ;:-)
Ei sitä hyvällä katsota koska kirkko järjestää kaikenmaailman sinkkujuttuja että kumppani löytyisi kirkosta.
Kyllä se ei-jäsen-puoliso pyritään saamaan kirkkoon jossain vaiheessa.
"Ei sitä hyvällä katsota koska kirkko järjestää kaikenmaailman sinkkujuttuja että kumppani löytyisi kirkosta. "
Väärä johtopäätös. Noita sinkkujuttuja järjestetään ihan sen vuoksi että on paljon helpompaa kun molemmat puolisot ovat kirkon jäseniä... Ei sen takia että ei-jäsen puolison kanssa naimisiin menneitä katsottaisiin pahalla...
Jos kerran olet mennyt naimisiin jonkun kanssa (oli se sitten kuka tahansa), niin sinun elämäsi se on, ei muilla (ainakaan minulla) ole siihen mitään nokankoputtamista.
Ei ketään joka menee kirkon ulkopuolisen kanssa naimisiin hyljeksitä.
Kyllä meillä on kappelissa oikein porukalla itketty jos/kun joku on löytänyt puolison kirkon ulkopuolelta, kun itse on ollut niin hyvä kirkon jäsen, ja nyt tulee joku kirkon ulkopuoilnen ja pilaa tämän jäsenen.
Niin siinä "tavallaan" kävikin... Tämä kirkon jäsen erosi MAP-kirkosta loppujen lopuksi.
Tämä on se mitä kirkossa ei haluta tapahtuvan.
Ymmärrän sen että se on helpompaa kun kumpikin on jäsen mutta sitä ei katsota hyvällä jos nuori päätyy naimaan kirkon ulkopuolelta! Ei siitä pannaan joudu mutta tulee ihan varmasti paineita käännyttää puoliso kirkon jäseneksi.
Yksikin tuttu tekee sitä parhaillaan kiristämällä..Onko se oikein?
Moni kirkon jäsen ei halua edes ajatella sitä vaihtoehtona vaan kulkee festinordissa tai/ja jää vanhaksi piiaksi/pojaksi ennemmin.
(Taisi tulla vuoden kautta-viiva-kiintiö käytettyä?)
Mutta kyllä se on kai selviö, että elää elämänsä ristiriidattomalla tavalla kun molemmat puolisot ajattelevat samalla tavalla uskonasioista ja molemmilla on samantapaiset tavoitteet ja arvot elämässään. Ei se varmaankaan ole vain mormonien asia , vaan yleisesti otettava asianhaara kaikissa avioliittojutuissa.
No se on minsuta surullista ja älytöntä.
"Tämä on se mitä kirkossa ei haluta tapahtuvan."
Siis tietystikään kukaan ei haluaisi että aviopuolisoiden välille tulee kränäää uskonnosta. Tai yleenssäkäään mistään muusta.
Mutta että aletaan surkutella, se on mista väärin.
"mutta sitä ei katsota hyvällä jos nuori päätyy naimaan kirkon ulkopuolelta!"
Se on jokaisen henkilökohatinen asia miten asiaa katsoo. Tietysti "joukossa tyhmyys tiivistyy", jotyen tuo voi todella saada älyttömiä mittasuhtteita.
Voin taasen kertoa että omassa seurakunnassani kun sisar meni naimisiin kirkon ulkopuolisen kanssa, niin eipä meilä sitä olla surkuteltu kuvaamallasi tavalla.
Itse asiassa minä surkutelen saamattomia kirkon veljiä... ;-) Menettävät hyviä vaimoja.
"Ei siitä pannaan joudu mutta tulee ihan varmasti paineita käännyttää puoliso kirkon jäseneksi. "
Minulla on yksi kotiopetusperhe jossa mies on ei-jäsen... Mitään paineita en ole ottanut enkä hyväksy että ko. miestä käännytetään ... ainakaan minun toimestani. MUTTA, jäsenenä tietysti, olisi kivaa että ko. henkilö olsi kirkon jäsen.
"Yksikin tuttu tekee sitä parhaillaan kiristämällä..Onko se oikein? "
No ei todellakaan. Tuommoinen tilanne voi (ehkä ei sittenkään ihan absolututtisesti) vain päätyä siihen että tulee ero.
"Moni kirkon jäsen ei halua edes ajatella sitä vaihtoehtona vaan kulkee festinordissa tai/ja jää vanhaksi piiaksi/pojaksi ennemmin."
Voi kun olisn päässyt usemapaan festinordiin.. ;-). Minä en tavannut siellä vaimoani ;-)
En usko että kukaan varsinaisesti jää vapaaehtoisesti vanhaksipiiaksi/pojaksi. Kyllä SUomessakin on ihan tarpeeksi naimattomia veljiä / sisäria, että joku löytyisi. STandardi on vaan aseetettu siihen että sisaret haluavat Palanneen lähkärin, vahhav ja hyvännäköisen nefin soturin ja veljet halauvat ties mitä, mita suomalaiset sisaret eivät voi antaa,...