Hanko on kuulemma pääkaupunkiseudun eliitin kokoontumispaikka. Kehtaako tällainen keskituloinen sinne enää tullakaan?
https://www.vauva.fi/keskustelu/6168838/hs-hangossa-ei-ole-hyttysia-jutun-rikkaat#comment-form
https://www.vauva.fi/keskustelu/6168838/hs-hangossa-ei-ole-hyttysia-jutun-rikkaat#comment-form
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olisi mahtavaa jos pysyisit poissa. Tack!
Välkommen bara. Jag trivs i Raseborg.
Jos kestää vuokratun huvilan sängyissä majailevia kirppuja ja muita syöpäläisiä voi hyvin tulla nauttimaan Hangon kesäisestä hienosta ilmapiiristä.
Da da sanoo demari
Talvella ok, kesäkuusta elokuun puoleen väliin vähän kyseenalaista...
Hangossa on edelleen liikaa asukkaita, mutta trendi on siis oikein suuntainen.
1980: 12 163
2025: 7 740
Aah, kohta on ihana rauha.
Purra tosin uhkasi leikata kuntien valtionosuuksia ja yritystukia myös, mikä iskenee myös Hangon satamaan.
Hanko on aina ollut hyvin ristiriitainen asuinkunta. Ennen oli veitsenterävä jako kielien kesken ja nyt sitten äveriäisyyden. Kun esimerkiksi 70-luvulla kaupunki oli vielä toimiva tehdasrypäs, on se nyt huuhaatyyppien kohde. Tavallisten perheiden kautta katsellen on suunta mennyt pöpelikköön. Pikkukaupungin maine menee nopeasti pilalle, jos normaali elämä on ajettu marginaaliin. Vertailua voi tehdä vaikka Inkoon suuntaan, jossa ei ole menetetty omaa muille ollenkaan. Kunnan vetovoiman tärkein pointti on asukkaiden tyytyväisyys ja tasa-arvoinen peruselo.
Nythän suurin osa Hangon äveriäistä on ruotsinkielisiä eli homma jatkuu.
Osa on kyllä ihan suoraan pikku"poro"porvaristoa. Ja osa öykkäreitä nousukkaita. Sivistyneet vanhan ajan ihmiset alkavat olla vähemmistöä koko maassa kunnasta riippumatta. Ja se on surullinen suuntaus.
Hangon "pääkatua" päästä päähän kulkiessa tulee kyllä nopeasti käsitys, miten "äveriäs" kaupunki Hanko on.
Pieni näyttäytymiskeskittymä on Itäsataman tienoilla, siinä kaikki.
Eipä silti, maine paikkana, jossa jokaisen varakkaan suomalaisen tulee vähintään kerran kesässä olla näytillä, voi tuoda Hangolle ihan oikeatakin tuloa. Vaikka kauanko kannettu vesi kaivossa pysyy...
Hanko on aika syrjässä suomenkielisiltä paikkakunnilta. Moni luulee lisäksi, että siellä ei puhuta eikä halutakaan puhua suomea, eli että se on vähän kuin Narva virolaisille.
No sitähän se ei ole.
Siksi monen suomenkielisen ei kuitenkaan tule siellä vierailtua. Yleissivistyksen vuoksi olisi kuitenkin hyvä käydä ja muistaa, että tällainenkin alue Suomeen kuuluu.
Tämän kesän junareissut kaupunkiin olivat täysosuma. Ihmiset ympäri muuta Uuttamaata kävivät katsomassa kesäkaupunkia päiväretkellä. Oli hyvä että media uutisoi asiasta melko hyvin. Juuri tällaista tarvitaan lisää. Samoin muuta vastaavaa koko perheen käyntejä ja luonto edellä, oli se sitten vaikka linturetkiä tai muuta kauniin rannikon katselmusta. Lisää merielämystä, yhteiskuljetuksia ja sightseeing-veneilyä.
Kaupungin hyvän imagon tuominen esille on tärkeämpää kuin nuorisoporukoiden tai ökyilyn narratiivi. Potentiaalia on tavallisten ihmisten käynneillä paljon myös ravintoloille ja muille päiväpalveluille. Sellaista ystävällistä vanhan ajan meininkiä.
Nyt kun Virosta alettiin puhua, niin Hanko voisi vertautua Pärnuun, joka on Viron kesäpääkaupunki, suvipealinn. Pärnussa tosin majoituskapafiteetti on toista luokkaa kuin Hangossa, ja rannatkin paremmin huolehdittuja.
Älä ota Hesaria niin vakavasti. Vaikka yrittää olla Suomen ykköslehti....
Hesari OLI aikoinaan semmoinen valtakunnan sanomat. Nekin ajat ovat auttamatta takana päin.
Helsingissä on aina ollut hyvinkin varakasta porukkaa, ja Hangossa on vierailtu. Ja aina on myös ollut leveilijöitä.
Hanko sinänsä on ollut aina duunari- ja satamakaupunki. Muistan ihan lapsuudesta asti tämän jännän ristiriidan.
Samaa olen muistellut. Asuin kaupungissa lyseoaikoja viime vuosituhannella, eikä sen imago ollut silloin tällainen kuin nyt on. Hanko oli reilu ja monen kerroksen ja ammattialan kiva pikkukaupunki. Oli satamatyöläisiä, hyvonilaisia, oli helkamaa ym, rautatieläisiä ja varuskunta. Patteriston lakkautus oli tyhmin teko mitä olla on saattanut. Jo isovanhempani siellä tiesivät sodan jälkeen miten arka ja arvokas on rannikkoalue. Ja miten helposti se Hankoniemi menetetään.
Mutta tosiaan, kaupunki oli kaikkien kaupunki. Tavallisten ja rikkaampien, ja sulassa sovussa siellä oltiin. Välillä rannassa ja välillä kapakassa. Mutta ei tosiaan ollut tuollaista stadilaisten kummallista valloitusta. Kun ystäväperheeni osti huvilan Appelgrenintieltä 80-luvulla, he eivät suuremmin viehättyneet "perus"kaupunkiin ja vertasivat Hankoa parempaan eli Tammisaareen. Näin oli silloin :)
Hangon kaksijakoisuus ei mene kielirajoja pitkin. Duunari-Hankoa ovat olleet Hangö Granit, Hyvon, Teräsrannikko ja Koverhar. Kylpyläkaupungin vaihe ja maine olivat pintaa ja lyhytaikaisia.
Kaikenlaista tallaajaa löytyy. On oikein mukavia hesabo-ihmisiä ja sitten niitä joiden täytyy muita alaskatsomalla itseään kohottaa. Rantakadulla ollaan naurettu kun yksi on maalannut aatelisvaakunan talonsa päätyyn vaikkei edes ole mikään aatelinen. Onneksi nämä plant… tyyppiset ovat aika harvoja mutta äänekkäitä.
Hanko on mukava paikka. Tänne kyllä mahtuu. Ja erityisen mukavaa on radan toisella puolen…
Erityisen mukavaa on tarpeeksi pitkällä radan toisella puolella, esim. narvarilla.
Narvikinkatu on Hangon ällöttävin osa. Rikkinäisten autojen kaatopaikka.
Narvikinkatu on parantunut paljon entisistä ajoista, häiriökäyttäytyjät on romuineen muutettu linjakadulle.
Paskaklaanin pää on luultavasti jo heittänyt veivinsä ja lapset lähtenyt teilleen.
Narvarilla vaihtui kerrostalojen omistaja ja kävivät valikoimaan asukkaita, sieltä ei enää narkit ja sekopäät asuntoa saa.
Minulla on hyvä ylikulkusilta myytävänä, sinulle vain tjugo hundra juuro!
jaa ej , mekene sano ....
Hyvä veli, mitä minä tekisin ylikulkusillalla, myy hyvä rakennustontti Itäsatamasta.