Tieteen paradigmat muuttuvat

Vai ihan facebook lähteenä. Se taitaa nykyään olla yksi viimeisistä paikoista josta ottaisin mitään tietoa.

Minkä niistä jumalista? Ainakin Raamattu on jo kuopattu.

Odottelen vieläkin, että joku taho tekisi tieteellisen luomis hypoteesin. Kukaan ei ole tosin edes aloittanut moista.
Varmaan sen takia, koska siitä ei voi tehdä moista.

Aloittaja ei ymmärrä alkeitakaan luonnontieteiden positivismi-ajattelusta

Ehkä pimeäsuureita ei ole olemassa tai niitä pitää muuttaa? Ehkä gravitaatioteoria ei toimi suurilla etäisyyksillä?

Eipä sieltä mitään pysyvää jumalajuttua takaa löydy, vaikka fysiikan lakeja voidaan muuttaa

Pyyh. Te ette koskaan opi arvostamaan ihmisenä olemisen kokemusta. Siitä kannattaisi ottaa k a i k k i irti nii n pitkään kuin sitä riittää.

Ok, mutta:

Toiset juhlimaan ja herroiksi, toiset hiljaa nurkkaan ja paariaan?

VÄITÖSKIRJAN TAI GRADUN AIHE, JOKA EI JÄTÄ KYLMÄKSI!

Pohjustukseksi ensin!:

”IHMISET & SUHTEET
Listasimme 9 asiaa, jotka vain ambivertti ymmärtää – tämän porukan on mahdotonta vastata yhteen yleiseen työhaastattelukysymykseen
Työskenteletkö mieluummin ryhmässä vai yksin? Riippuu päivästä, ambivertti saattaisi vastata.
Ambivertti on jotain intro- ja ekstrovertin väliltä.

Inka Simola

30.12.2021 18:00
Ambivertti ei ole selkeästi introvertti eikä selkeästi myöskään ekstrovertti.
Ekstro- ja introvertti ovat saaneet rutkasti huomiota psykiatri Carl Jungin ajoista lähtien, mutta ambivertti on hautautunut Jungin teoksien sivuille. Viime vuosina tästä persoonallisuustyypistä on kuitenkin alettu puhua aikaisempaa enemmän, ja on sitä toki tutkittukin. Joidenkin arvioiden mukaan ambivertteja on noin 30–40 prosenttia ihmisistä.
– Ekstroversio ja introversio määritellään monen eri ominaisuuden avulla, ja siitä seuraa, että kukaan ei voi olla selkeästi toista tai toista, tai ainakin se on harvinaista, Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi hiljattain Me Naisten jutussa.”


Tutkimuksen aihe; tutkimusongelma: (, jota pitää vielä rajata, jäsentää, täsmentää, elaboroida ja fokusoida. Ensiksi kvantitatiivinen osuus ja sitten kvalitatiivinen osuus. Kokonaispohdinta triangulaatio.)

”Introversion, ekstroversion ja ambiversion esiintyvyys väestössä / populaatiossa ja niiden persoonallisuuspiirteiden ja temperamentin suhde peruskoulutuksen ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen sekä perheiden varallisuusaseman ja yhteiskunnallisten verkostoitumisten toisaalta ja henkilön / perheiden sosiaalisen ja yhteiskunnallisen aseman suhteissa.” Frekvenssit, korrelaatiot, kausaliteetit. Ennustaako oppilaan sijoittuminen todistusarvosanojen suhteen, koulun gaussinkäyrän tai piilogausiinkäyrän; normaalijakaumaan suhteellinen sijoittuminen myöhempää temperamenttityyppiä ja aikuistumisen aikaista (i-e-a)version ilmenevyyttä sosiaalisissa kommuniaatioympäristöissä.

Nimittäin jos kausaliteettia ilmenee ja ilmiösuhteiden riippuvuus on merkitsevä, on pohdittava mm. peruskouluaikaisten oppilas-opettaja -kommunikaatiosuhteiden ja arvioinnin suhdetta ihmisen menestymiseen sosiaalisissa kanssakäymisissä, sijoittumisessa yhteiskunnan arvoverkkoihin ja myös itsetunto- ja muihin menestymisen edellytyksiä yksilön elämässä määrittäviin tekijöihin. Erityisesti opettaja oppilaan elämän menestyksen tai menestymättömyyden ja profiloinnin muotouttajana ja ohjaajana menestykseen tai menestymättömyyteen. Esimerkiksi itsetunto-ohjauksen, huomion suuntaamisen, motivoinnin, palautteiden ja resurssiohjausten kautta.

Samat kysymykset monilta osin tulevat yhteiskunnallisina ohjauselementteinä kun verrataan noita i-a-e -verttien ilmaantuvuutta nais- ja miesväestöissä, ns. silmää tekevien ja korkeimmassa sosiaalisessa asemassa kontra alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien perheiden lasten eriytetyssä kohtelussa sekä isojen ja pienten yritysten menestymisedellytysten luomisessa ja ylläpitämisessä. Mistä syntyvät ja kehittyvät sosiaaliset ja taloudelliset pääomat, ekstroverttiydet kontra häpeäpaalut menestymisen esteet yhteiskunnassa jne. jne.

Entä i-a-e -verttien suhde, puheoikeuksiin, valtaoikeuksiin, yhteiskunnallisiin asemiin, suhteisiin arvoverkostoissa, sosialisaatioasemaan, määrittelyoikeuksiin, yhteiskunnallisiin kunniapositioihin kontra häpeäpaaluihin jne.

Tuo on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen kysymys?

Hypoteesi voisi olla myös: Normaalijakauman piilo Gaussin käyrän alimpaan neljännekseen ja ylimpään viiteen prosenttiin sijoittuvat introvertit. Johtuen osin samoista, osittain eri syistä. Kouluarvioinnin (”arvostelun”) ylimpään neljännekseen sijoittuu suurin osa ekstrovertteja. (Huomiota ja myönteistä kannustusta ja palautetta koulussa saaneet.) Häpeämään opetetuista, ns. alimpaan gaussinkäyrän neljännekseen kuuluvista perheiden oppilaista on tilastollisesti merkitsevä osa introvertteja. Täh? -ettäkö käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa pitää keskittyä mitä? -kysymyksiin, eikä miksi? -kysymyksiä voi tutkia?


Rafael Paasivuori
Silmiinpistävänkatu 007
09870 Pistävänniemi