Täällä Suomi24:ssähän on kaikkien alojen asiantuntijoita, niin mitäs vikaa olisi tämmöisessä maalämpöpumppuideassa juuri Suomen oloihin:
Maalämpöpumppujärjestelmään (ja talon lämminvesikiertoon) lisättäisiin mahdollisuus jäähdytykseen. Siis sinne maaperään, josta lämpöä olisi pumpattu talvella, johdettaisiin nestekierto, josta saataisiin patterien kiertovesi vähän viilenemään näin helteillä. Tarkoittaisi jotain +15 celsiuksen lämpötilaa alimmillaan pattereille, ettei niihin tiivistyisi liikaa kosteutta.
Jo asennetussa maalämpöpumppujärjetgelmässä tuo ei ehkä kannattaisi, koska kesälläkin lämmin käyttövesi lämpiää pumpuilla. Vaatisi siis vähintään jonkinlaista rytymittämistä yms. ja pahimmillaan uuden putken asentamista sinne maahan, joka taas olisi varmaan liian kallista.
Jos tuollainen kesäinen jäähdytysjärjestelmä saataisiin rakennettua maalämpöpumpun yhteyteen, niin siitä olisi hyötyä ihan sille maalämmöllekin. Nythän monessakin paikassa mitoitus on sellainen, että se lämpö loppuu sieltä maaperästä jossakin 40 vuodessa. Jos sitä maaperää lämmitettäisiin kesäisin, niin tuo aikajänne ainakin pitenisi.
Maalämpöpumppujärjestelmään (ja talon lämminvesikiertoon) lisättäisiin mahdollisuus jäähdytykseen. Siis sinne maaperään, josta lämpöä olisi pumpattu talvella, johdettaisiin nestekierto, josta saataisiin patterien kiertovesi vähän viilenemään näin helteillä. Tarkoittaisi jotain +15 celsiuksen lämpötilaa alimmillaan pattereille, ettei niihin tiivistyisi liikaa kosteutta.
Jo asennetussa maalämpöpumppujärjetgelmässä tuo ei ehkä kannattaisi, koska kesälläkin lämmin käyttövesi lämpiää pumpuilla. Vaatisi siis vähintään jonkinlaista rytymittämistä yms. ja pahimmillaan uuden putken asentamista sinne maahan, joka taas olisi varmaan liian kallista.
Jos tuollainen kesäinen jäähdytysjärjestelmä saataisiin rakennettua maalämpöpumpun yhteyteen, niin siitä olisi hyötyä ihan sille maalämmöllekin. Nythän monessakin paikassa mitoitus on sellainen, että se lämpö loppuu sieltä maaperästä jossakin 40 vuodessa. Jos sitä maaperää lämmitettäisiin kesäisin, niin tuo aikajänne ainakin pitenisi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eikös maalämpö kehity juuri kesäisin maahan auringon voimalla. En usko näillä leveysasteilla maalämmön tuleva maan sisältä, kun ei täällä ole tuliperäisyyttä maassa.
Aloittajana vastaan. Maalämpöjohtoasennuksiahan on kahdenlaisia. Just routarajan alapuolella tai sitten porattuna syvemmälle pohjaveskaivoon. Auringonlämmöllä edellinen taitaa toimia yksinomaan, jälkimmäisessä saattaa jo olla ripaus maan sisältä tulevaa lämpöä. Pinta-asennuksessa ei tapahtune hidasta jäähtymistä vuosien mittaan, vaan sehlän routaantuu ensimmäisenä talvenaan, jos on väärin mitoitettu. Kerrostalojen pohjavesikaivoissa taas on joskus käynyt niiinkin, että lämpö on loppunut vasta yli kymmenen vuoden kuluttua. Mitoitusvirhe tms. Tähän ongelmaan tuo aloitukseni idea on tarkoitettu.
On tuliperäisyyttä ja mm. maankohoaminen poimuvuorimaisesti Itämereltä mm. Olkiluodon seutuvien kohdalta Pohjois-Laatokalle saakka kielii siitä. Ruotsalaisgeologi Möller kirjoittanut siitä kirjankin.
Juuri noin, mutta tarvitset konvektorin.
Tuolla systeemillä patterit kondensoi veden allensa.
Tuo ehdotuksesi pattereilla jäähdyttämiseen voi unohtaa.
Huoneilman kosteus tiivityisi pattereihin ja aiheuttaisi kosteusongelmia, lisäksi putket hikoaisivat aiheuttaen jopa rakenteisiin eiheutuvia piileviä kosteusongelmia.
Netistä löytyy varmaan laskureita jotka ilmoittavat eri tilanteissa kastepisteen eli sen rajan jolloin alkaa syntyä kosteutta.
Itselläni maapiiri ja vastoin väitettä myös jäähdytys toimii moitteettomasti.
Maapiirin neste johdetaan ilmanvaihdon kanvapatteriin josta kondessivesi johdetaan viemäriin, sieltä viilentynyt ilma johdetaan kondessieristettyjä putkia pitkin huoneisiin.
Kondessieristys eristää ulkoilman kosteuden pääsyn kylmään putkeen.
Tuo kondessoituminen tuli hyvin esiin eristämättömän liittimen kohdalla josta alkoi tippua vettä, onneski paikat oli vesieristettyjä joten ongelmaa ei ilmennyt.
Nyt loppukesästä ja pirunmoisten helteiden jälkeen maapiirin lämpötila on siinä 15 asteen korvilla.
Superkylmää ei tuolla syteemillä saada, tuloilman lämpötila oli n. 18 astetta ja ylimitoitettu iv kone puhalsi 100% teholla niin se sai sisälämmön pysymään siinä 23-24 astetta.
Tosin en ottanut kaikkia tehoja irti maapiiristä sillä pelkäsin viileyden loppuvan piiristä, no pikkuisen enemmän olisin voinut ottaa kun nyt miedommilla lämmöillä tuo 15 astetta riittaa hyvin viilennykseen, opettelua vielä tuon järjestelmän käytössä.
Tuo maapiirin lämpeneminen tuo sitten talvella hyötyenergiaa kun ei tarvitse siitä kylmästä maasta repia energiaa.
Sama kenno lämmittää talvella tuloilman, eli sama neste kiertääkin maapiirin sijaan lämmönvaihtimen kautta jota lämmittää maapiirin lämmittämä lämmitysvesi.
Eli käytännössä kuin kaukolämpöyksikkö joka käyttää joko kylmälähdettä tai lämpölähdettä.
Aloittajana vastaan. No sehän onkin sitten jo keksitty, tuo jäähdytys. Eipä vaan ole tuosta kuullut puhuttavan, kun on ollut lämpöpumput aiheena, eikä esimerkiksi velimiehen asunnossa ole tuota jäähdystä, kun siellä on taloyhtiössä siirrytty jälkikäteen maalämpöön.
Kuten kirjoitin on huolehdittava iv kanavien kondessioeristyksestä.
Mulla se tarkoitti kaikkien kanavien purkamista ja kanavien pintaan eriteen liimaamista.
Tosin mulla tuli muutenkin muutosta kun iv kone siirtyi eri paikkaan.
Lisäksi uusi iv kone on ylimitoitettu kuten kanvapatterikin.
esim. makuuhuoneissa on kaksi tuloventtiliä yhden sijaan jotta saadaan se ilma vaihtumaan ilman jumalatinta vetoa.
Tietenkin sitten poistojakin on suurennettu.
Eli johonkin taloyhtiöön toteutettuna olisi edessä jumalaton iv remontti.
Tosin voihan sen toteuttaa sellaisilla kennolla varustetuilla puhaltimilla jossa kondessiveden poisto, toimii kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö, miksei niitä vanhoja sisäyksiköitä voisi käyttää tuohonkin.
ilmalämpöpumpun hankinta on edullisempaa kuin kusipään keksinnöt
Yksi sivulla esiintyvä väite/luulo pitää kumota: Maalämpölaitteessa käytetään nimenomaan maapallon sisuksista tulevaa lämpöä hyödyksi, kyllä se maankuoreen kesällä varastoituvan lämmön määrä on perin vähäinen ja siksihän maa myös routii eli jäätyy...
En menisi väittämään niin, sillä jos maalämpöä käytetään liikaa alueella, niin se loppuu. Kyllä kesällä lämpö sitoutuu maahan. Routiminen tapahtuu vain pintakerroksessa, koska ilma on riittävän kylmää. Lumisena talvena routaa ei juurikaan ole.
Aloittajana vastaan. Porakaivoissa on pohjavesivirtauksia. Mikä osuus siitä lämmöstä on maapallon sisuksista ja mikä veden mukana pinnasta tullutta? Veikkaan, että pääosin pintalämpöä.
Maalämpölaitteissa on useita eri mahdollisuuksia josta energia otetaan, porakaivo on vain yksi.
Keräysputket voi asentaa järveen tai jokeen tietyin edellytyksin.
Keräysputket voi asentaa myös maahan jolloin joka kesä aurinko lataa energiaa maahan ja lisänä voi olla se jäähdytys.
Keräysputket voi asentaa myös teollisuuden hukkalämmön kerääjäksi, näitä on jo olemassa vaikka kuinka paljon.
Porakaivo on siis vain yksi vaihtoehdoista ja taitaa olla kallein ja epävarmin.
Jäähdytystä ei tarvita, jos talo on rakennettu oikein.
En jaksa edes aloittaa selittämistä.
Siinäpä olet selittämättä.
Otetaan esimerkiksi nämä reilu 2 viikon kestäneet 30 asteen helteet.
Saat kyllä estettyä auringon aiheuttaman lämmön mutta se "keskilämpö" hivuttautuu kivitalon pakkujen seinien läpi pikkuhiljaa.
Olen ollut kivitalossa ja helteiden alkupuolella on ollut kivan viileää ja puolessaväin alkaa tunua että lämpö tulee läpi ja helteiden loppupäässä alkaa olla liian lämmin.
Kun helteet on ohi kivitalo on edelleen lämmin.
Eli voi rakennusteknisesti hidastaa lämmön siirtmistä sisätiloihin mutta et voi sitä estää.
Parhaimmillaan voit päästä jonnekiin lämpötilojen keskiarvon yläpuolle, keskiarvoon et pääse muuten kuin pysymällä itse poissa talosta silä ihminen tuotta lämpöä 110W eli vuorokaudessa lämpöä tulee 2,6 kwh, kylmälaitteet tuottavat lämpöä joten nekin pitäisi sammuttaa. telkkarit ja kaikki sähköllä toimivat tuottavat lämpöä.
Eli sähkötön ja asumaton kivitalo pysyy viileänä.
On niitä kehitetty suuressa mittakaavassa. Kyllä se vielä valuu yksittäistenkin asujien tasolle.
Keksippä semmoinen.
Uusissa taloissa lämpenee lattiat. Ne on betonia ainakin halvemmissa luukuissa ja betoni maata vasten jäähdyttää semmoisenaan. Pitää pitää kengät jalassa sisällä eikä tarvitse nukkua ikkuna auki.
Mitenkähän kaukokylmässä on tuo kondenssiasia hoidettu. Osaako joku valistaa.
Kylmän siirrossa kaukolämmön tapaan on putket eristetty joten kondessiota ei synny ja jos syntyy siitä ei aiheudu ongelmia.
Heti kun kylmäputki tulee rakennusken sisälle alkaa mahdolliset ongelmat.
Eli ongelma on siellä rakennuksessa eikä siirrossa, ihan sama millä tavalla se kylmä on luotu niin se rakennuksen sisällä siirtäminen aiheuttaa kondesssiovaaran.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Helsingissä on tällä hetkellä kastepiste 13,8 astetta, eli tätä kylmempi aiheuttaa kondessoitumista.
Huoneilmassa tilanne on eri mutta se voidaan laskea.