UT:n sovitusoppi - iloista valoa ja katkeroituneen varjon ohi (Osa 1)

Kun alkuperäinen aloittaja palaa jälleen ”introillaan” ja otsikoillaan kuin rikkinäinen levy, on vaikea olla näkemättä kaavaa: sama katkera sävy, sama syyllistämisen tarve ja sama pakonomainen tarve varjella ”omaa” otsikkoaan kuin se olisi pelastuksen väline. Viimeisimmässä purkauksessaan hän yrittää kääntää koko ilosanoman pimeäksi varoitukseksi ”yhden jakeen harhasta” - ja unohtaa, että UT:n ilosanoma ei synny siitä, että keräämme Raamatusta irrallisia torjuvia lauseita, vaan siitä, että ymmärrämme Kristuksen työn kokonaisuutena.

On surullista seurata, kuinka hän maalaa karikatyyrejä: ”ellun kanat”, ”sika pellossa”, ”murhaaja ja pedofiili samalla viivalla”… Tämä ei ole julistusta, vaan teatraalista pelottelua. Paavali ei kirjoittanut 2. Kor. 5:19:ää herättääkseen ahdistusta, vaan vakuuttaakseen, että Jumalan sovitus on todellinen ja koskee koko maailmaa. Se ei ole ”unetusoppi” vaan herätyshuuto: katso, Jumala oli Kristuksessa, ja sovitti maailman itsensä kanssa!

Ihmeellistä on myös hänen valikoiva lukutapansa: hän varoittaa yhden jakeen hokemisesta - mutta tekee sen itse siteeraamalla lähinnä niitä kohtia, jotka tukevat hänen omaa rajaavaa näkemystään. Tämä on kuin syyttäisi toista yksisilmäisyydestä samalla kun itse peittää toisen silmänsä lapulla.

UT:n ilosanoma ei ole eksklusiivinen kerho, johon pääsee vain erityisen tarkan teologisen seulonnan läpäisseet. Se on lahja: ”Sillä armosta te olette pelastetut, uskon kautta - ette itsenne kautta, se on Jumalan lahja” (Ef. 2:8). Tämä lahja ei kutistu, vaikka sen vastaanottaminen olisi vasta prosessissa. Jumalan pelastussuunnitelma on suurempi kuin yhden ihmisen kitkerä vastaväite tai yritys omia keskustelusarja omiin nimiinsä.

Se, että Kristus sovitti koko maailman, ei tarkoita, että synnillä leikittely olisi hyväksyttyä - mutta se tarkoittaa, että sovituksen ovi on avoinna jokaiselle. Ja avoin ovi on nimenomaan evankeliumin ydin. Kun joku yrittää maalata sen kiinni omilla varoituskylteillään, se kertoo enemmän hänen omasta pelostaan kuin UT:n sanomasta.

Kun siis alkuperäinen aloittaja jälleen kerran rakentaa muurinsa ja kirjoittaa kuin vartija, joka varjelee omaa tonttiaan, muistutan: ilosanoma ei ole yksityisomaisuutta. Se on julkinen totuus, joka ylittää otsikot, egoilut ja palstariidat. Kristuksessa Jumala on jo tehnyt työn - ja se, joka sen näkee, ei voi olla kuin kiitollinen.