Luodaan veromalli, jossa BMI (Body Mass Index) vaikuttaa verotuksen tasoon. Mitä korkeampi BMI, sitä korkeampi vero, perustuen faktaan, että ylipaino aiheuttaa suuremmat kustannukset julkiselle terveydenhuollolle.
BMI-mittaus: Kaikki täysi-ikäiset verovelvolliset mitataan kerran vuodessa verotoimistossa (tai terveyskeskuksessa).
Raja-arvot:
BMI 18.5–24.9 → normaali → ei vaikutusta
BMI 25–29.9 → lievä ylipaino → +1 % tuloveroon
BMI 30–34.9 → ylipaino → +2 %
BMI 35+ → vakava ylipaino → +3 %
Kannustimet: Jos henkilö onnistuu pudottamaan BMI:tään seuraavaan veroluokkaan, hän saa verohuojennuksen seuraavalle vuodelle.
Poikkeukset:
– Lihavuus sairauksien tai lääkityksen vuoksi → lääkärintodistuksella vapautus.
– Urheilullinen kehonrakenne → erillinen lihasmassan arviointimalli (esim. kehonkoostumusmittaus).
BMI-mittaus: Kaikki täysi-ikäiset verovelvolliset mitataan kerran vuodessa verotoimistossa (tai terveyskeskuksessa).
Raja-arvot:
BMI 18.5–24.9 → normaali → ei vaikutusta
BMI 25–29.9 → lievä ylipaino → +1 % tuloveroon
BMI 30–34.9 → ylipaino → +2 %
BMI 35+ → vakava ylipaino → +3 %
Kannustimet: Jos henkilö onnistuu pudottamaan BMI:tään seuraavaan veroluokkaan, hän saa verohuojennuksen seuraavalle vuodelle.
Poikkeukset:
– Lihavuus sairauksien tai lääkityksen vuoksi → lääkärintodistuksella vapautus.
– Urheilullinen kehonrakenne → erillinen lihasmassan arviointimalli (esim. kehonkoostumusmittaus).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko mikromanageeraus lähelläkin sydäntäsi?
Onko kansanterveyden edistäminen mikromanageeraamista?
Mitä sanoo Puskan Peksi?