Lampaita vai lemmikkejä?

Minulle on usein kerrottu, että uskovat ovat "Jumalan lampaita". Tiedän, että tämä on tarkoitettu lempeäksi ja lohdulliseksi vertaukseksi. Hyvä Paimen huolehtii, ettei kukaan eksy ja että kaikilla on suojaa ja ruokaa.

Mutta en voi olla miettimättä, miksi juuri lammas? Lammas ei ole vapaa kulkija, vaan tuotantoeläin. Sitä keritään, ohjataan, ja joskus - no, te tiedätte - syödään. Lampaan elämä on täysin paimenen ja lauman sääntöjen varassa. Se ei päätä reittiään, eikä se kyseenalaista määränpäätä.

Jos vertaus todella kuvastaa uskon ihannetta, tarkoittaako se, että paras uskovainen on kiltti, tottelevainen ja valmis luovuttamaan oman tahtonsa toisen käyttöön? Eikö suhde Jumalaan voisi olla enemmän kuin omistajan ja hyötyeläimen välinen?

Mitä jos uskova olisi vaikka Jumalan ystävä, joka kulkee rinnalla - ei takana laumassa? Tai Jumalan kissa, joka valitsee seuransa itse mutta palaa kotiin, koska haluaa, ei koska sauva ohjaa?

En sano, että lammas olisi huono eläin. Se on arvokas, herttainen ja tärkeä. Mutta minusta olisi kiinnostavaa kuulla, miksi juuri tämä vertaus osuu niin monen sydämeen. Onko kyse turvasta, tottelevaisuudesta… vai jostain, mitä minun silmäni eivät vielä näe?

- Eräs utelias
9257
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Uskoville lammas kuvaa kaikessa tottelevaa. Jeesus nähdään paimenena ja uskova on se joka ohjautuu käskyjen mukaan. Jos se olisi kissa, se olisi itsenäinen. Tekisi mitä itse tahtoo. Koira oli tuohon aikaan halveksittu eläin,ehkä vieläkin joissain kulttuureissa... meidän länsimaisten ihmisten käsitysten mukaan toki koirakin olisi isäntääntäänsä palvova, jopa uskollisemmin kuin lammas.

Lampaat vain määkivät laumoissa, ne ovat laumaeläimiä ja sopii uskovan kuvaamiseen. Uskovat tarvitsevat jotain joka kahlitsee kulkemaan muiden mukana, se luo turvaa.

Lightning

Lightning

Äänestä

Lampaat ovat korvanneet naiset.

Äänestä

Lammasliha on hyvää.

Äänestä

Jännä juttu muuten, että uskovien keskusteluissa liha tulee niin usein puheeksi. Ensin ollaan lampaita, sitten puhutaan lihasta, ja lopulta päädytään siihen, kuka saa syödä ja kuka ei.

Omaperäistä sakkia 😄

Äänestä

Jeesus sanoi, että hän kutsuu omiaan ystävikseen. Ei kyse siis ole mistää hyötysuhteesta. Ihmisen oman tahdon tie aina vahingollista ihmiselle itselleenkin. Siksi Jumalan tahdon tie on paras kaikin puolin. Siitä paras esikuva on Jeesus itse, joka teki kaikessa Isän tahdon ja antoi henkensä kurjien lampaidensa puolesta. Kyse on täysin armosta, kun saa olla Jumalan lapsi.

Uskova on vanhurskas Isän silmissä Jeesuksen kautta. Tästä asiasta sanotaan: "Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura" (Sananlaskut 28:1). Herraan turvaavan ei tarvitse pelätä pahaa sanomaa, vaikka hän onkin itsessään avuton lammas. Sydän on kuitenkin rohkea kuin leijonalla.

Äänestä

Lammas on hyötyeläin, se tuottaa villoja ja lihaa. Lammas ei ole petoeläin, usein se on petojen uhri. Lammas tarvitsee paimenen, joka pitää siitä huolta. Mooseksen laissa lammas on määritelty puhtaaksi eläimeksi (päinvastoin kuin esim. sika).

Äänestä

Turhaa on Jumalan Sanaa spekuloida. Sanan ilmoitus on lammas.
Ja pässi, jos se lammas muuttuukin toisia pökkiväksi pässiksi.

Äänestä
  • Saa rakastaa kumpaa haluaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Saa rakastaa kumpaa haluaa.

    Saa rakastaa välillä miehiä, välillä naisia. Tarvittaessa myös lampaita.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Minulle on usein kerrottu, että uskovat ovat "Jumalan lampaita". Tiedän, että tämä on tarkoitettu lempeäksi ja lohdulliseksi vertaukseksi. Hyvä Paimen huolehtii, ettei kukaan eksy ja että kaikilla on suojaa ja ruokaa.

Mutta en voi olla miettimättä, miksi juuri lammas? Lammas ei ole vapaa kulkija, vaan tuotantoeläin. Sitä keritään, ohjataan, ja joskus - no, te tiedätte - syödään. Lampaan elämä on täysin paimenen ja lauman sääntöjen varassa. Se ei päätä reittiään, eikä se kyseenalaista määränpäätä.

Jos vertaus todella kuvastaa uskon ihannetta, tarkoittaako se, että paras uskovainen on kiltti, tottelevainen ja valmis luovuttamaan oman tahtonsa toisen käyttöön? Eikö suhde Jumalaan voisi olla enemmän kuin omistajan ja hyötyeläimen välinen?

Mitä jos uskova olisi vaikka Jumalan ystävä, joka kulkee rinnalla - ei takana laumassa? Tai Jumalan kissa, joka valitsee seuransa itse mutta palaa kotiin, koska haluaa, ei koska sauva ohjaa?

En sano, että lammas olisi huono eläin. Se on arvokas, herttainen ja tärkeä. Mutta minusta olisi kiinnostavaa kuulla, miksi juuri tämä vertaus osuu niin monen sydämeen. Onko kyse turvasta, tottelevaisuudesta… vai jostain, mitä minun silmäni eivät vielä näe?

- Eräs utelias

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu