Tuomiopäivän ennustuksia on tehty jo antiikin ajoista lähtien, mutta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa ne näyttivät yltyvän ennennäkemättömän suosituiksi.
Esimerkiksi valtava Ottomaanien valtakunta kolkutteli Euroopan porteilla, mikä ruokki uskoa, että Harmageddon oli lähellä. Raamatullisessa tarinassa Jumalan ja Saatanan joukot taistelevat maailman kohtalosta.
Samaan aikaan kirjapainon kehittyminen merkitsi sitä, että tuomiopäivän profeetat, jotka saattoivat olla keitä tahansa papeista tiedemiehiin, kykenivät levittämään teorioitaan nopeasti ja yli maiden rajojen. Vaikka jokin teoria ei heti toteutunutkaan, oli helppo levittää uutta versiota.
Maailmankuulu tiedemies Isaac Newton oli kuitenkin kyllästynyt kaikkiin ”vääriin” ennustuksiin. Kehittyneen matematiikan ja teologian avulla hän määritteli, että maailmanloppu tulee vasta vuonna 2060.
Tiede ja uskonto olivat yhteydessä toisiinsa
Isaac Newton tunnetaan nykyään parhaiten siitä, että hän mullisti ihmisen käsityksen maailmankaikkeudesta liikkeen ja painovoiman laeillaan.
Newton oli kuitenkin mies, joka kieltäytyi pitäytymästä luonnontieteen rajoituksiin. Hän työskenteli vuosikausia astrologian sekä alkemian parissa ja vietti suurimman osan elämästään yrittäen kehittää viisasten kiveä, jonka avulla yksinkertaiset metallit voitiin oletettavasti muuttaa kullaksi.
Newton oli myös protestanttinen kristitty, ja kuten niin monet muutkin aikansa ihmiset, hän ei nähnyt ristiriitaa uskonnon ja tieteen välillä. Newtonin mielestä nämä kaksi liittyivät erottamattomasti toisiinsa.''
Esimerkiksi valtava Ottomaanien valtakunta kolkutteli Euroopan porteilla, mikä ruokki uskoa, että Harmageddon oli lähellä. Raamatullisessa tarinassa Jumalan ja Saatanan joukot taistelevat maailman kohtalosta.
Samaan aikaan kirjapainon kehittyminen merkitsi sitä, että tuomiopäivän profeetat, jotka saattoivat olla keitä tahansa papeista tiedemiehiin, kykenivät levittämään teorioitaan nopeasti ja yli maiden rajojen. Vaikka jokin teoria ei heti toteutunutkaan, oli helppo levittää uutta versiota.
Maailmankuulu tiedemies Isaac Newton oli kuitenkin kyllästynyt kaikkiin ”vääriin” ennustuksiin. Kehittyneen matematiikan ja teologian avulla hän määritteli, että maailmanloppu tulee vasta vuonna 2060.
Tiede ja uskonto olivat yhteydessä toisiinsa
Isaac Newton tunnetaan nykyään parhaiten siitä, että hän mullisti ihmisen käsityksen maailmankaikkeudesta liikkeen ja painovoiman laeillaan.
Newton oli kuitenkin mies, joka kieltäytyi pitäytymästä luonnontieteen rajoituksiin. Hän työskenteli vuosikausia astrologian sekä alkemian parissa ja vietti suurimman osan elämästään yrittäen kehittää viisasten kiveä, jonka avulla yksinkertaiset metallit voitiin oletettavasti muuttaa kullaksi.
Newton oli myös protestanttinen kristitty, ja kuten niin monet muutkin aikansa ihmiset, hän ei nähnyt ristiriitaa uskonnon ja tieteen välillä. Newtonin mielestä nämä kaksi liittyivät erottamattomasti toisiinsa.''
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ilmestyskirjan luettuaan hän otti sen apokalyptiset profetiat hyvin vakavasti. Newton oli vakuuttunut siitä, että Harmageddonin taistelu oli realistinen (vaikkakin tyylitelty) kuvaus väistämättömästä tulevasta tapahtumasta.
Mutta milloin Harmageddon tapahtuisi? Newton löysi vastauksensa Raamatusta, jossa Ilmestyskirjan 11. luvussa viitataan kahteen todistajaan. He ennustavat, että Jumalan valtakunta tulee 1 260 päivän kuluttua. Newton uskoi, että nämä 1 260 päivää olisi itse asiassa tulkittava vuosiksi.
Maalaus John Napierista
Newton ei ollut läheskään ainoa tiedemies, joka laski tuomiopäivän ajankohdan. Parhaiten logaritmien matemaattisen kaavan keksimisestä tunnettu John Napier arvioi, että maapallo tuhoutuisi vuonna 1688 tai 1700.
© Wikimedia Commons
Väärät profetiat saattoivat Raamatun huonoon valoon
Mutta milloin alkoi lähtölaskenta 1 260 vuoden odotukseen? Newton uskoi, että tämän ajanjakson piti alkaa oikean kirkon rappiosta ja turmeltuneiden uskontojen noususta. Erityisesti katolilaisuus oli se, jonka Newton ajan protestanttisten näkemysten mukaisesti näki poikkeavana oikeasta kristinuskosta.
Newtonin mukaan tämä ajanjakso alkoi vuonna 800 jKr., kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta perustettiin. Ja sitten vain lisätään 1 260 vuotta vuoteen 800, ja kaikille on selvää, että maailmanloppu tulee vuonna 2060.
Newton esitteli laskelmansa kirjeessä vuonna 1704:
”Maailmanloppu voi tulla myöhemmin, mutten näe mitään syytä, miksi sen pitäisi saapua aikaisemmin."
Newton perehtyi kaikenlaiseen tieteeseen
Newtonin laboratorio on tulessa.
© Wikimedia Commons
Alkemia
Newton tutki monia okkulttisia aiheita, mutta alkemia oli epäilemättä se, johon hän käytti eniten aikaa. Valitettavasti hänen laboratoriossaan syttynyt tulipalo johti siihen, että monet hänen laskelmistaan ja aihetta käsittelevistä kirjoistaan ovat kadonneet.
Atlantis
© Shutterstock
Historia
Newtonin valtava teos muinaisista valtakunnista julkaistiin vuonna 1728 – hänen kuolemansa jälkeisenä vuotena. Siinä on yli 87 000 sanaa. Kirjassa Newton pitää Atlantista ja kreikkalaisia myyttisiä sankareita, kuten argonautteja, historiallisina tosiasioina.
Ruusuristiläiset
© Wikimedia Commons
Yhteydenpitoa henkien kanssa
Tiedemies oli ruusuristiläisinä tunnettujen mystikkojen suuri ihailija. He uskoivat, että erityisesti valituilla ihmisillä oli kyky kommunikoida henkien ja enkeleiden kanssa. Ne pystyivät kertomaan heille maailman koostumuksen salaisuudet.
Nämä sanat eivät ehkä vaikuta nykyään kovin rauhoittavilta, mutta Newtonin tavoitteena vaikuttaa olleen tyynnytellä niitä, jotka pelkäsivät maailmanlopun olevan lähellä. Samalla hän yritti tehdä lopun monista tuomiopäivän ennustuksista, jotka saivat yhä enemmän jalansijaa ja jäivät sitten toteutumatta.
Toisessa kirjeessään tiedemies selitti motiiviaan:
"En mainitse tätä määrittääkseni, milloin loppu tulee, vaan lopettaakseni mielikuvituksellisten ihmisten villit spekulaatiot, jotka jatkuvasti ennustavat maailmanloppua. Siten he halventavat pyhiä profetioita joka kerta, kun heidän ennustuksensa epäonnistuvat. Kristus tulee kuin varas yöllä, eikä meidän tehtävämme ole tietää Jumalan määräämiä aikoja ja vuodenaikoja.”
Maailmanlopun ennustukset kautta historian: Maapallo tuhoutuu seuraavaksi vuonna 2028
Lue koko artikkeli
Nykyään voi tuntua oudolta, että Newtonin kaltainen tiedemies oli niin kiinnostunut Raamatun profetiasta. Historioitsija ja Newton-asiantuntija Stephen D. Snobelenin mukaan tämä johtuu siitä, että Newton ei ollut tiedemies nykyaikaisessa mielessä vaan pikemminkin ”luonnonfilosofi”:
”Keskiajalta aina 1700-luvulle saakka luonnonfilosofiaan kuului luonnontieteiden tutkimisen lisäksi myös Jumalan työn tutkiminen luonnossa”, Snobelen kirjoitti artikkelissaan verkkosivustolla isaac-newton.org.
Newtonin mielestä tiedemiehellä ei ollut mitään syytä hylätä uskontoa – tai alkemiaa ja astrologiaa. Hän otti ne kaikki yhtä vakavasti kuin fysiikan.
Newton oli hieno kristitty
Himmeli ja 💸€ saa kohtalokkaan ilmeen aikaan. Älkää uskoko.