Politiikka
Johdolle yli 840 000 euroa ja valtiolle miljoonien lasku – Näin kävi Marinin hallituksen floppiyhtiölle
Pääministeri Marinin hallituksen heikosti suoriutunut työllistämisyhtiö aiheutti suuren laskun veronmaksajille.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen osatyökykyisten työllistämistä varten perustama valtionyhtiö Työkanava sai ikävän lopun, kun se päätettiin lopettaa viime vuoden keväällä heikon menestyksen vuoksi.
Yhtiön piti työllistää 400 osatyökykyistä työntekijää vuoden 2023 loppuun mennessä. Lopputulos oli kuitenkin vuoden 2023 lopussa se, että työllistettyjä oli 17 ja yhtiön toimintaan oli käytetty rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Julkisen rahan käyttö yhtiössä ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, kuten käy ilmi viime toukokuussa kaupparekisteriin toimitetuista vuosien 2024 ja 2025 tilinpäätöksistä.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Yhtiölle aiheutui vuosina 2022–2025 henkilöstökuluista ja muista kuluista yhteensä lähes 2,8 miljoonan euron liiketappiot. Tilinpäätösten mukaan yhtiö oli sijoittanut varojaan ja sillä oli rahoitustuottoja, jotka pienensivät viivan alle jääneitä tappioita. Vuosien 2022–2025 tilikausien tappiot olivat yhteensä runsaat kaksi miljoonaa euroa.
Työkanava teki liikevaihtoa ainoastaan kahtena vuonna. Vuoden 2023 liikevaihto oli 34 000 euroa ja vuoden 2024 liikevaihto vajaat 50 000 euroa.
Yhtiön tilinpäätöksistä käy ilmi, että Työkanavan toimitusjohtajalle, muulle johdolle sekä yhtiön hallitukselle maksettiin vuosina 2022–2025 palkkaa ja palkkioita kaikkiaan yli 840 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja Sari Nikkola kertoi vuonna 2024
, että hänen kuukausipalkkansa on 10 000 euroa ja että yhtiön johtoon kuuluu toimitusjohtajan ja hallituksen lisäksi kaksi muuta johtotehtävissä toiminutta toimihenkilöä.
Tavoitteet jäivät saavuttamatta
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth kertoo, että Työkanavalle osoitettiin 10 miljoonan euron peruspääoma vuonna 2022. Peruspääoma saatiin kokonaan EU:n rahoittamasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF).
”Kun vuosien 2023–2024 aikana ilmeni, että yhtiön toiminta käynnistyi ennakoitua hitaammin ja Työkanavalle asetetut työllistämistavoitteet eivät toteudu, päätettiin EU:lle esittää Työkanavan rahoituksen ja sitä vastaavien tavoitteiden poistamista RRF-ohjelmasta”, Ruth kertoo.
Toimimalla siten voitiin Ruthin mukaan välttää EU:lta tulevat mahdolliset sanktiomenettelyt, kun tavoitteista jäätiin jälkeen.
”Ohjelman muutoksen jälkeen Työkanavan kulut jäivät pelkästään Suomen kansallisen rahoituksen varaan.”
Peruspääomasta 7 996 000 euroa palautettiin valtiolle, kun yhtiö purettiin. Raha tuloutettiin valtion yleisiin menoihin. EU-rahoitus siirrettiin toiseen kohteeseen STM:n hallinnonalalla.
Ruth huomauttaa, ettei Työkanavan tavoitteena ollut liikevoiton tuottaminen omistajalle.
”Sen sijaan yhtiön tavoitteena oli sille asetettu yhteiskunnallinen tehtävä eli osatyökykyisten työllistämisen edistäminen.”
Yhtiö päätettiin lopettaa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihessä keväällä 2024. Yhtiö asetettiin selvitystilaan kesällä 2024 ja se purettiin tänä vuonna
Johdolle yli 840 000 euroa ja valtiolle miljoonien lasku – Näin kävi Marinin hallituksen floppiyhtiölle
Pääministeri Marinin hallituksen heikosti suoriutunut työllistämisyhtiö aiheutti suuren laskun veronmaksajille.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen osatyökykyisten työllistämistä varten perustama valtionyhtiö Työkanava sai ikävän lopun, kun se päätettiin lopettaa viime vuoden keväällä heikon menestyksen vuoksi.
Yhtiön piti työllistää 400 osatyökykyistä työntekijää vuoden 2023 loppuun mennessä. Lopputulos oli kuitenkin vuoden 2023 lopussa se, että työllistettyjä oli 17 ja yhtiön toimintaan oli käytetty rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Julkisen rahan käyttö yhtiössä ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, kuten käy ilmi viime toukokuussa kaupparekisteriin toimitetuista vuosien 2024 ja 2025 tilinpäätöksistä.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Yhtiölle aiheutui vuosina 2022–2025 henkilöstökuluista ja muista kuluista yhteensä lähes 2,8 miljoonan euron liiketappiot. Tilinpäätösten mukaan yhtiö oli sijoittanut varojaan ja sillä oli rahoitustuottoja, jotka pienensivät viivan alle jääneitä tappioita. Vuosien 2022–2025 tilikausien tappiot olivat yhteensä runsaat kaksi miljoonaa euroa.
Työkanava teki liikevaihtoa ainoastaan kahtena vuonna. Vuoden 2023 liikevaihto oli 34 000 euroa ja vuoden 2024 liikevaihto vajaat 50 000 euroa.
Yhtiön tilinpäätöksistä käy ilmi, että Työkanavan toimitusjohtajalle, muulle johdolle sekä yhtiön hallitukselle maksettiin vuosina 2022–2025 palkkaa ja palkkioita kaikkiaan yli 840 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja Sari Nikkola kertoi vuonna 2024
, että hänen kuukausipalkkansa on 10 000 euroa ja että yhtiön johtoon kuuluu toimitusjohtajan ja hallituksen lisäksi kaksi muuta johtotehtävissä toiminutta toimihenkilöä.
Tavoitteet jäivät saavuttamatta
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth kertoo, että Työkanavalle osoitettiin 10 miljoonan euron peruspääoma vuonna 2022. Peruspääoma saatiin kokonaan EU:n rahoittamasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF).
”Kun vuosien 2023–2024 aikana ilmeni, että yhtiön toiminta käynnistyi ennakoitua hitaammin ja Työkanavalle asetetut työllistämistavoitteet eivät toteudu, päätettiin EU:lle esittää Työkanavan rahoituksen ja sitä vastaavien tavoitteiden poistamista RRF-ohjelmasta”, Ruth kertoo.
Toimimalla siten voitiin Ruthin mukaan välttää EU:lta tulevat mahdolliset sanktiomenettelyt, kun tavoitteista jäätiin jälkeen.
”Ohjelman muutoksen jälkeen Työkanavan kulut jäivät pelkästään Suomen kansallisen rahoituksen varaan.”
Peruspääomasta 7 996 000 euroa palautettiin valtiolle, kun yhtiö purettiin. Raha tuloutettiin valtion yleisiin menoihin. EU-rahoitus siirrettiin toiseen kohteeseen STM:n hallinnonalalla.
Ruth huomauttaa, ettei Työkanavan tavoitteena ollut liikevoiton tuottaminen omistajalle.
”Sen sijaan yhtiön tavoitteena oli sille asetettu yhteiskunnallinen tehtävä eli osatyökykyisten työllistämisen edistäminen.”
Yhtiö päätettiin lopettaa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihessä keväällä 2024. Yhtiö asetettiin selvitystilaan kesällä 2024 ja se purettiin tänä vuonna
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mihin demari koskee, siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää, korkeintaan heille itselleen ( esim. lipposen kaasuputkisuhmurat )
Näitä tulee. Hyvässä muistissa Antero Vartia (ex-vihreä) Compensate Operationsin konkurssi, mikä maksoi Business Finlandille yli 8 miljoonaa. Hienoa lainata rahaa bisnekseen, minkä piti olla voittoa tuottamaton (=ei takaisinmaksukykyä) ja jossa Vartiall ei ollut omaa rahaa euroakaan kiinni.
Marinin hallituksen aikana työllisyys kuitenkin nousi kiitettävästi ja työvakuutusmaksut laskivat. Sen hedelmän poimi Orpon hallitus kutsuen etua veronalennukseksi, vaikka Orpo leikkasi palkansaajien alennuksesta 20 prosenttia.