Tämähän on täys petos rahat takaisin ja poliisitutkintaan petos konsetti playbackkinä.

Yleisö todisti hämmentävää tilannetta Katri Helenan keikalla – asiantuntija kommentoi, mistä oli kyse
Katri Helenan viimeisen kappaleen kohdalla ääni vaikutti tulevan muualta kuin Katri Helenasta.




Katri Helena jätti yleisölle jäähyväiset Olympiastadionilla viikonloppuna.
Katri Helena jätti yleisölle jäähyväiset Olympiastadionilla viikonloppuna. Kuva: Lassi Rinne




Uransa Olympiastadionille lauantaina 16. elokuuta päättäneen Katri Helenan viimeisen kappaleen aikana koettiin hämmentävä tilanne.

Laulu nimittäin alkoi jo ennen kuin artisti ehti suutaan avata. Tarkemmin sanottuna Katri Helena oli kääntyneenä pois päin mikrofonista ja oli ottamassa vastaan viimeisiä lavalle saapuneita naisartisteja.

Elämän tie -kappaleesta ehti kuulua ensimmäinen lause ennen kuin Katri Helena ehti mukaan kohdasta ”ja aurinko sua häikäisee”.

Ilta-Sanomat tavoitti pianisti Esa Niemisen kommentoimaan asiaa.

– En minä usko kyllä, että Katri on mitenkään tullut playbackinä.

– Siellä oli jonkinnäköiset valmiudet muissakin lauluissa, että jos Katrin ääni katkee, niin se on joko Suvi Teräsniskalla tai jonkun niistä miksaajista hoidettavissa hetkellisesti.

– Mutta kun siinä on se popparityttöjen kuoro, niin se oli joka tapauksessa kokonaisuudessaan siellä trackilla, vaikka he lauloivat sen myös siinä lavalla livenä.

Nieminen on vakuuttunut siitä, että Katri Helenan laulu oli kunnossa.

– Ei siinä Katrin laulamisessa mitään fuulaa ollut. Kyllä se 99-prosenttisesti varmasti on laulanut livenä. Ja oli yllättävän hyvässä laulukunnossa ja kesti koko sen kaksi tuntia.

Tommi Liimatainen ei halunnut kommentoida asiaa IS:lle.

Joukko suomalaisia naisartisteja säesti Katri Helenaa.
Joukko suomalaisia naisartisteja säesti Katri Helenaa. Kuva: Lassi Rinne

Lauluvalmentaja ja muun muassa Käärijän taustalaulajana Euroviisuissa vaikuttanut Aija Puurtinen ei ollut Katri Helenan konsertissa laulamassa, mutta kertoi IS:lle, että taustanauhojen käyttö on isoilla keikoilla hyvin yleistä.

– Se on hyvin yleistä, eikä siinä ole mitään sellaista, mitä ei saisi tehdä. Voi olla, että konsertin vika biisi on melkonen kuormittavuus hänen ikäiselle ihmiselle ja nuoremmallekin. Se voi olla, että hän on laulanut livenä ja on tullut jotain tukiraitaa.

– Tommosta [taustanauhan käyttö] on hyvin paljon. Mä olin Flow’ssa ja siellä oli ulkomaalaisia artisteja, jotka vetivät keikan totaalisen playbackina ja on artisteja, jotka saattaa tehdä osittain playbackina. Riippuu missä kunnossa ääni on. Se on tänä päivänä ihan normaali käytäntö. Se kuulostaa liven kaltaiselta, niin ketään ei huijata siinä sen enempää kuitenkaan.

IS lähetti Puurtiselle videon konsertista, jossa näyttää siltä, että käytössä olisi taustanauha. Puurtinen on kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä taitaa kuitenkin olla taustalaulajien voima, eikä nauhalta tuleva laulu.

– Taitava taustalaulaja löytää sen laulajan soundin, kertoo Puurtinen.

täys petos poliisi tutkintaa rahat takasin rosvo ämmä

ihmisten huijausta koko konsertti missä poliisi,,supo,,krp..oikuteen hasste,,saatana

En olisi uskonut että Katri availee suutaan ja laulu tulee nauhalta. Olis ollut pitämättä konserttia.

kyllä nyt tekee ilmoituksi poliisilaitokselle rahat pois katri lukee puhinlankoja linnaan .. ja se nuori rippikoulu ukko ..hoitoon

Rikokset
Poliisin tietoon tulee vuosittain yli 800 000 rikosta. Tiedolla voit varautua ja estää ennalta rikoksia, siihen annamme sivuilla vinkkejä.

Voit jättää rikosilmoituksen poliisin verkkoasioinnissa. Kerromme myös rikosilmoituksen käsittelystä ja tuesta rikoksen uhreille.

Jokaisella on oikeus ilmoittaa rikoksesta poliisille. Poliisilla on velvollisuus ottaa ilmoitus vastaan ja tutkia, onko rikosta tapahtunut.

nyt joukkokanne tää on saatava poliisitutkintaa tekeekö muutkin artistit tälläisiä petoksia ,,poliisi tutkintan



Rikosilmoitus
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi selvittää rikos. Myös vahingonkorvauksen saaminen voi edellyttää, että rikosilmoitus on tehty. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä vähäisissä rikoksissa myös internetissä tai puhelimitse.

Ilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla ja sen voi tehdä myös joku toinen uhrin puolesta. Jos rikoksella on todistajia, heidän yhteystietonsa on hyvä ottaa muistiin.

Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen tapahtumien kulun sekä asianosaisten ja todistajien henkilötiedot. Uhrilla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.

Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai haettaessa korvauksia esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorista. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, tulee välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa.

Jos kyse on asuntomurrosta, jälkiä ei pidä siivota ennen poliisin tuloa.

Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko. Jos asianomistajarikoksen uhri muuttaa mielensä eikä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa jo aloittamansa tutkinnan.

Rikosta selvittäessään poliisi kysyy, vaatiiko uhri rikoksen tekijälle rangaistusta. Jos uhri tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei vaadi rangaistusta tai myöhemmin peruu jo esittämänsä vaatimuksen, hän voi menettää oikeutensa syytteen nostamiseen myöhemmin. Tämä on tärkeää tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää jättää asiasta syytteen nostamatta.

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina niistä tiedon saatuaan. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen. Lieväkin lähisuhteessa tapahtunut väkivalta on virallisen syytteen alainen rikos. Ilmoitus poliisille antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väkivaltaan.

Rikoslaki ja petos
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Petosrikoksissa on kyse toisen erehdyttämisestä tai erehdyksen hyväksikäyttämisestä siten, että rikoksen uhrille syntyy taloudellista vahinkoa. Kyse on tekijän vilpillisestä ja epärehellisestä toiminnasta. Rikoslaissa petos on säädetty rangaistavaksi teoksi.

Petoksesta rangaistaan sitä, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petoksesta tuomitaan myös se, joka dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.

Petoksen tunnusmerkit ja tyypilliset tilanteet
Erehdyttämispetoksessa on kyse siitä, kun rikoksentekijä erehdyttää toisen tekoon tai suoritukseen, jota tämä ei olisi muuten tehnyt. Kyse voi olla myös siitä, että erehdyksen vuoksi jätetään tekemättä jotain, jota muuten olisi normaalioloissa tehty. Teosta voidaan erotella viisi tunnusmerkkiä: erehdyttäminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen, toiselle siitä aiheutuva tosiasiallinen erehdys, joka johtaa määräämistoimeen tai suoritukseen, josta aiheutuu vahinkoa. Petoksen tunnusmerkin täyttyminen edellyttää sitä, että petos tehdään hyötymistarkoituksessa tai vahingoittamistarkoituksessa. Petoksella aiheutetun vahingon tulee olla taloudellista.

Erehdyttäminen on esimerkiksi kaupan kohteen ominaisuuksia koskevien virheellisten tietojen esittäminen ostajalle. Kyseessä on oltava täsmällisestä tiedosta, kuten auton ikää tai ajettua kilometrimäärää koskeva tieto, jotta petos voi täyttyä. Lievä kaupallinen ylikehuminen ei yleensä täytä petoksen tunnusmerkistöä. Erehdyttäminen voi koskea myös omistusoikeutta. Erehdyksen hyödyksi käyttämisestä on kyse esimerkiksi silloin, kun kaupanteossa ostaja selvästi myyjän havaiten erehtyy myyntikohteen ominaisuudesta, jolla on merkitystä kaupassa. Myyjällä on erityisesti kuluttajakaupoissa velvollisuus kertoa kaupan kohteen laadusta ostajalle.

Petosrikos voi täyttyä lukemattomilla eri tavoilla. Tilauspetoksissa petos täyttyy, kun tavaroita ostetaan velaksi ilman aikomustakaan maksaa koko kauppahintaa. Luottopetoksissa kyse on usein siitä, että lainanantaja, kuten pankki, erehdytetään myöntämään luottoa antamalla virheellisiä tietoja maksukyvystä tai vakuuksien arvosta. Myös käyttötarkoituksen, jota varten lainaa haetaan, vilpillinen ilmoittaminen voi täyttää petoksen tunnusmerkit. Lainanhakija voi esimerkiksi ilmoittaa hakevansa lainaa elinkeinonharjoittamista varten, mutta tosiasiassa aikoo rahoittaa saamallaan lainalla ylellistä elämäänsä. Kyse on tällöin petoksesta.

Petos tulee kyseeseen myös silloin, kun erehdytetään viranomaisia tekemään taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös. Kyse voi olla esimerkiksi virheellisten tietojen antamisesta elantomenoista toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tai rikoksen johdosta vahingoittuneen omaisuuden arvon liioittelemista. Katteettomat lupaukset voivat olla petoksina rangaistavia, esimerkiksi tyypilliset nettihuijaukset miljoonaperinnöstä, joissa uhri pyritään rahoittamaan ”perinnön käsittelymaksuja”.

Petokseen voi syyllistyä antamalla virheellisiä tietoja itsestään, jos sillä tavoitellaan taloudellista hyötyä. Esimerkkeinä voi mainita oman ammatillisen tai koulutuksellisen pätevyyden liioitteleminen työnhaussa ja väärennetyn opiskelijakortin esittämisen junamatkalla opiskelija-alennuksen saamisen vuoksi. Kenties tyypillisin petoksen tekomuoto on virheellisen vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiölle, jolle pyritään saamaan oikeudeton tai oikeudettoman suuri korvaus.

Onko erehtyneen omalla myötävaikutuksella merkitystä?
Jos erehdytetty henkilö olisi voinut välttää erehdyksensä ja siitä aiheutuneen vahingon syntymisen käyttämällä normaalia huolellisuutta, onko erehdyksen hyväksikäyttäjä syyllistynyt petokseen? Vastaus kysymykseen on pitkälti riippuvainen tilanteesta, jossa erehtyminen sattui. Jos esimerkiksi kaupantekotilanteessa ostajalle on annettu mahdollisuus tarkistaa tavara, ei myyjä syyllisty petokseen, jos ostaja ei käytä tätä mahdollisuutta hyväkseen ja tavarasta kaupanteon jälkeen paljastuu virhe, joka olisi ollut havaittavissa tarkastuksen yhteydessä. Tarkastamisvelvollisuus koskee lähinnä kohteen ulkoisia piirteitä, eikä se ulotu sellaisten ominaisuuksien tarkistamiseen, jotka edellyttäisivät teknisiä tai tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajan selonottovelvollisuus riippuu kaupan kohteesta: mitä arvokkaampi on kaupan kohde, sitä pidemmälle meneviä toimia kaupan kohteen tarkistamiseksi voidaan edellyttää. Valheellista tietoa myyjä ei kuitenkaan saa antaa ostajalle missään tilanteessa.

SELVÄ PETOS POLIISIN ON ALOITETTAVA TUTKINTA

Jotta kyse olisi rangaistavasta petoksesta, tulee teon olla kokonaisuudessaan tahallinen. Erehdyttämisen tai erehdyksen hyväksikäytön tulee olla tahallista, samoin kuin taloudellisen vahingon aiheuttamisen tai oikeudettoman taloudellisen edun hankkimisen. Rikoksentekijän on miellettävä, että uhri on erehtynyt. Teko ei ole tahallinen silloin, kun tekijä ei ole erehdyttänyt toista tahallaan. Näin on esimerkiksi kaupanteossa silloin, kun tuotteessa on piilevä virhe, josta myyjäkään ei ole voinut olla tietoinen.

Tahallisuusvaatimuksen tulee täyttyä teon hetkellä. Jos jälkeenpäin havaitaan, että kaikki annetut tiedot eivät olleetkaan tosia, ei kyse ole petoksesta. Tilanne voi olla tällainen edellisessä kappaleessa mainitussa tuotteen virheellisyyttä koskevassa esimerkissä. Toinen esimerkki voisi olla se, että pankista elinkeinotoimintaa varten vakaassa tarkoituksessa lainaa hakenut käyttääkin osan lainarahoista muuhun kuin elinkeinotoimintaan, johtuen lainansaamisen jälkeisistä tapahtumista.

Myös petoksen yritys on rangaistava. Yritys täyttyy, kun erehdyttämistoimeen on ryhdytty.

Rangaistusseuraamus
Petoksesta voidaan tuomita sakkorangaistus tai vankeuteen. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, joka voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Lisäksi rikoksentekijä voidaan tuomita menettämään rikoksellaan saama hyöty ja korvaamaan rikoksen uhrille aiheutuneet vahingot.

onko helena laulanut ikinä ite onkä tää uus milli vanilli tapaus,,


tuleeko muitakin julki

vesala ..yms..

kysy sitä katri helenata ja vesalata huijarit montako aborttia yms..

ttt

eeeee

nirri pois mummolta

zzzz

SSSS

sss

zzz

zzzz

sss