Puukauppa käy ennätysvilkkaana

Mukava kuulla tälläistäkin keskustan palstalla. Me Vantaalaiset taidetaan olla aikamoisia sijoittajia. Minulla oli etu työaikaan kun saatoin omiakin sijoituksia lisätä ja hoitaa. Olen niitä lastenlapsille vähän siirtänyt, hoidellaan yhdessä pieniä salkkujaan. Mielenkiintosta ainakin näin ex ammattilaisen silmin. Taisi saunakello piristä, joten sinne. Shkökiuas pirisee kun katkaiseen kiukaan sähkö yhteyden. Riittää hyvin meille kahdelle löylyt ilman uutta kytkentää.
Kiuas on jämerämpää tekoa, poikkeava normaali sähkökiukaasta, luukkukin kun aitokiukaassa, saa kivet piiloon lämmön siirtämäksi. Tein sen aikanaan rosterista -ruostumattomasta pellistä. Sähköistin kiukaan, ei puuta voi käyttää. Hyvin toimii isommallekin sakille, kuten aikanaan oli.
Vastukset aikanaan uusin kuten kivetkin. Kun lupa sähkötöihinkin niin voi tällaisaikin aikanaan suunnitella ja valmistaa.

Vantaan Ukki

Anonyymi kirjoitti:

Mukava kuulla tälläistäkin keskustan palstalla. Me Vantaalaiset taidetaan olla aikamoisia sijoittajia. Minulla oli etu työaikaan kun saatoin omiakin sijoituksia lisätä ja hoitaa. Olen niitä lastenlapsille vähän siirtänyt, hoidellaan yhdessä pieniä salkkujaan. Mielenkiintosta ainakin näin ex ammattilaisen silmin. Taisi saunakello piristä, joten sinne. Shkökiuas pirisee kun katkaiseen kiukaan sähkö yhteyden. Riittää hyvin meille kahdelle löylyt ilman uutta kytkentää.
Kiuas on jämerämpää tekoa, poikkeava normaali sähkökiukaasta, luukkukin kun aitokiukaassa, saa kivet piiloon lämmön siirtämäksi. Tein sen aikanaan rosterista -ruostumattomasta pellistä. Sähköistin kiukaan, ei puuta voi käyttää. Hyvin toimii isommallekin sakille, kuten aikanaan oli.
Vastukset aikanaan uusin kuten kivetkin. Kun lupa sähkötöihinkin niin voi tällaisaikin aikanaan suunnitella ja valmistaa.

Vantaan Ukki

Lue lisää

En tiedä, onko Vantaalle aikamoisia sijoittajia. En tosin tiedä sitäkään, onko niitä omalla kotipaikkakunnallani, mutta uskoakseni kuitenkin enemmän kuin Vantaalla. Mutta se ei ole kovin olennaista. Sijoittamista harrastavat ne, joilla on sitä varten pääomaa. Itse olen pääoman hankkinut työllä ja sitten vähän kerrassaan lisännyt sijoituspottia. Innostuin asiasta sen verran paljon, että luen mm. amerikkalaisia ja vähän myös norjalaisia sijoitussivustoja, kun nämä kaksi aluetta ovat olleet sijoittamiseni pääkohdemaita. Niissä ovat minua kiinnostavimmat yritykset. Voi niitä olla muuallakin, mutta kaikkeen ei ehdi revetä. Sen vuoksi erityiskiinnostukseni kohdistuu teknologiayrityksiin ja tuotantotankkeriyrityksiin. Viime mainituista olin parin vuotta erossa, mutta nyt haistoin taas uuden nousun mahdollisuuden. Tai taisi nenäni jälleen kerran haistaa ihan oikein. Teknoihin palaan kyllä, mutta nyt vaan mennään tyypillistä elo- syyskuun taantumaa, kun suurten pankkiirilikkeiden porukka on lomalla ja vauhti sen vuoksi hidasta. Lokakuu on taas eri kuu ja silloin pitänee tehdä paluu suosikkieni pariin. Nvidiahan on se, millä suuret voitot on tehty, mutta on muutama sellainen, joka kiinnostaa nyt enemmän (esim. Credo ja ehkä SuperMicro Computer). Ehkä jo syyskuun puolella.

Kotimaisiinkin tuli nyt pitkästä aikaa sijoitettua vähän. Riskiä niissä on mutta isot potentiaalit, jos odotukset toteutuvat (eli QT Group, Canutu ja Bioretec).

Perittäväähän tässä kertyy, koska ei näitä kaikkia ehdi millään itse käyttää varsinkin, kun omaisuus tuppaa vaan kasvamaan. Tulevaisudessa sijoittamisesta tuleekin työnteon korvike ainakin ylä- ja keskiluokalla. Yläluokalla se on toki sitä jo nyt. Ihmistyö vähenee, minkä vuoksi tämä on luonnollinen kehityskaari. Tosin siitä voi tulla kansaa kahtiajakava, ellei kehitä jotain konstia jakaa hyvinvointia uudella tavalla. Perillisille en halua vielä antaa kuin ns. käyttörahaa, koska heillä ei ole valitettvasti samaa osaamista omaisuuden kerryttämisestä kuin itselläni. Sijoitusharrastus on täyttä työtä ja huomaan löytäväni itseni useinkin keskiyön jälkeen läppärin äärestä tutkimassa eri yritysten taloustilannetta ja kehitysnäkymiä. Supervoittoihin pääseminen edellyttää sitä. Niille, joilla ei ole aikaa tai osaamista sellaiseen, suosittelen osakesijoittamisen osalta ETF-sijoittamista, missä valitaan toimiala ja ammattilaiset valitsevat sitten ne yritykset mitkä siinä milläkin painoarvolla ovat mukana. Vielä yksinkertaisempi tapa on indeksijoittaminen, missa sijoitetaan kaikkiin pörssiyrityksiin. Pitkällä aikavälillä sekin on historian perusteella tuottanut hyvää tulosta. Ainakin paljon parempaa kuin rahojen makuuttaminen pankkitilillä. Mulla on sellaine 10 prosentin minimitavoite vuodessa verojen jälkeen. 2020-luvulla on mennyt muutamana vuonna reilusti överiksi eli on tullut 30 - 40 %:n tuottaja ja mahtavat mätkyt veroja. Viime vuosi taisi mennä nollilla, mikä on poikkeuksellista. Tänä vuonna olen noin 15 - 20 prossaa plussan puolella.

Muutaman puun kaataminen kannattaa jos sahauttaa tukit omaan käyttöön. Ei pieniä määriä kannata yrittää teollisuudelle myydä, kulut ovat tuloja suuremmat. Sen nyt ymmärtää tyhmempikin. Vaan et näemmä sinä. No, se kertoo...

Metsä on pitkäaikainen sijoitus. Viime vuosina puun hinta on noussut mukavasti, joten sijoituksille on saanut hyvän tuoton. Jo pelkkä puun vuosikasvu varttuneessa (ei vanhassa) metsikössä tuottaa 5-6%, ja puun hinnan nousu on tuonut nyt siihen reippaasti lisää.

Itselläni on noin 200 ha, josta suurin osa 40 - 70 vuotiasta sekapuustoista metsää. Kasvu on 1500 kuutiota vuodessa, siis melkoisen kovaa.. Myynyt olen keskimäärin 1000 - 1200 kuutiota vuosittain, harvennuksia ja pieniä avohakkuita jos esim maannousema alkaa vaivaamaan. Muutoin kasvakoon 100 vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Hyvät tulot noistakin kaupoista olen saanut, ja kun koko ajan jää ylijäämää metsään niin tilojen arvo kohoaa jos myisi maapohjineen.

Parhaan kuutiohinnan saa polttopuukaupalla jos oman työn hintaa ei kauhean korkeaksi noteeraa. Kiintokuution hinnaksi tulee noin 160 euroa. Polttopuukokoisen puun tekeminen onnistuu moottorisaha-traktori kalustolla oikein hyvin ja on erinomaista kuntoilua. Samalla metsä siistiytyy ja kenttäkerrokseen saadaan valoa, jolloin mustikat ja muut marjat menestyvät, ja se jäljelle jäävä puusto kerää ahnaammin sitä hiiltä ilmasta. Metsän monimuotoisuus vaatii hakkuita vaikka typerystö muuta väittää

mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä, onko Vantaalle aikamoisia sijoittajia. En tosin tiedä sitäkään, onko niitä omalla kotipaikkakunnallani, mutta uskoakseni kuitenkin enemmän kuin Vantaalla. Mutta se ei ole kovin olennaista. Sijoittamista harrastavat ne, joilla on sitä varten pääomaa. Itse olen pääoman hankkinut työllä ja sitten vähän kerrassaan lisännyt sijoituspottia. Innostuin asiasta sen verran paljon, että luen mm. amerikkalaisia ja vähän myös norjalaisia sijoitussivustoja, kun nämä kaksi aluetta ovat olleet sijoittamiseni pääkohdemaita. Niissä ovat minua kiinnostavimmat yritykset. Voi niitä olla muuallakin, mutta kaikkeen ei ehdi revetä. Sen vuoksi erityiskiinnostukseni kohdistuu teknologiayrityksiin ja tuotantotankkeriyrityksiin. Viime mainituista olin parin vuotta erossa, mutta nyt haistoin taas uuden nousun mahdollisuuden. Tai taisi nenäni jälleen kerran haistaa ihan oikein. Teknoihin palaan kyllä, mutta nyt vaan mennään tyypillistä elo- syyskuun taantumaa, kun suurten pankkiirilikkeiden porukka on lomalla ja vauhti sen vuoksi hidasta. Lokakuu on taas eri kuu ja silloin pitänee tehdä paluu suosikkieni pariin. Nvidiahan on se, millä suuret voitot on tehty, mutta on muutama sellainen, joka kiinnostaa nyt enemmän (esim. Credo ja ehkä SuperMicro Computer). Ehkä jo syyskuun puolella.

Kotimaisiinkin tuli nyt pitkästä aikaa sijoitettua vähän. Riskiä niissä on mutta isot potentiaalit, jos odotukset toteutuvat (eli QT Group, Canutu ja Bioretec).

Perittäväähän tässä kertyy, koska ei näitä kaikkia ehdi millään itse käyttää varsinkin, kun omaisuus tuppaa vaan kasvamaan. Tulevaisudessa sijoittamisesta tuleekin työnteon korvike ainakin ylä- ja keskiluokalla. Yläluokalla se on toki sitä jo nyt. Ihmistyö vähenee, minkä vuoksi tämä on luonnollinen kehityskaari. Tosin siitä voi tulla kansaa kahtiajakava, ellei kehitä jotain konstia jakaa hyvinvointia uudella tavalla. Perillisille en halua vielä antaa kuin ns. käyttörahaa, koska heillä ei ole valitettvasti samaa osaamista omaisuuden kerryttämisestä kuin itselläni. Sijoitusharrastus on täyttä työtä ja huomaan löytäväni itseni useinkin keskiyön jälkeen läppärin äärestä tutkimassa eri yritysten taloustilannetta ja kehitysnäkymiä. Supervoittoihin pääseminen edellyttää sitä. Niille, joilla ei ole aikaa tai osaamista sellaiseen, suosittelen osakesijoittamisen osalta ETF-sijoittamista, missä valitaan toimiala ja ammattilaiset valitsevat sitten ne yritykset mitkä siinä milläkin painoarvolla ovat mukana. Vielä yksinkertaisempi tapa on indeksijoittaminen, missa sijoitetaan kaikkiin pörssiyrityksiin. Pitkällä aikavälillä sekin on historian perusteella tuottanut hyvää tulosta. Ainakin paljon parempaa kuin rahojen makuuttaminen pankkitilillä. Mulla on sellaine 10 prosentin minimitavoite vuodessa verojen jälkeen. 2020-luvulla on mennyt muutamana vuonna reilusti överiksi eli on tullut 30 - 40 %:n tuottaja ja mahtavat mätkyt veroja. Viime vuosi taisi mennä nollilla, mikä on poikkeuksellista. Tänä vuonna olen noin 15 - 20 prossaa plussan puolella.

Lue lisää

Leukavia sossu MPP puhuu. "Tänä vuonna olen noin 15 - 20 prossaa plussan puolella."
Täällä joku aina väliin sanoo "laita kiljuputelin korkki kiinni".

Anonyymi kirjoitti:

Muutaman puun kaataminen kannattaa jos sahauttaa tukit omaan käyttöön. Ei pieniä määriä kannata yrittää teollisuudelle myydä, kulut ovat tuloja suuremmat. Sen nyt ymmärtää tyhmempikin. Vaan et näemmä sinä. No, se kertoo...

Metsä on pitkäaikainen sijoitus. Viime vuosina puun hinta on noussut mukavasti, joten sijoituksille on saanut hyvän tuoton. Jo pelkkä puun vuosikasvu varttuneessa (ei vanhassa) metsikössä tuottaa 5-6%, ja puun hinnan nousu on tuonut nyt siihen reippaasti lisää.

Itselläni on noin 200 ha, josta suurin osa 40 - 70 vuotiasta sekapuustoista metsää. Kasvu on 1500 kuutiota vuodessa, siis melkoisen kovaa.. Myynyt olen keskimäärin 1000 - 1200 kuutiota vuosittain, harvennuksia ja pieniä avohakkuita jos esim maannousema alkaa vaivaamaan. Muutoin kasvakoon 100 vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Hyvät tulot noistakin kaupoista olen saanut, ja kun koko ajan jää ylijäämää metsään niin tilojen arvo kohoaa jos myisi maapohjineen.

Parhaan kuutiohinnan saa polttopuukaupalla jos oman työn hintaa ei kauhean korkeaksi noteeraa. Kiintokuution hinnaksi tulee noin 160 euroa. Polttopuukokoisen puun tekeminen onnistuu moottorisaha-traktori kalustolla oikein hyvin ja on erinomaista kuntoilua. Samalla metsä siistiytyy ja kenttäkerrokseen saadaan valoa, jolloin mustikat ja muut marjat menestyvät, ja se jäljelle jäävä puusto kerää ahnaammin sitä hiiltä ilmasta. Metsän monimuotoisuus vaatii hakkuita vaikka typerystö muuta väittää

Lue lisää

70-80 € hyvää koivukapia saa kuutio.

Anonyymi kirjoitti:

70-80 € hyvää koivukapia saa kuutio.

Heittokuution voi saada tuolla hnnalla, laskeppa paljonko heittokuutiossa on kiintokuutiota.

Anonyymi kirjoitti:

70-80 € hyvää koivukapia saa kuutio.

Yksi kiintokuutiometri vastaa 2,5 irtokuutiometriä. Jos ostaa halvempaa sekapuuta, eikä koivua, olette aika lailla samassa hintaluokassa.

Anonyymi kirjoitti:

Muutaman puun kaataminen kannattaa jos sahauttaa tukit omaan käyttöön. Ei pieniä määriä kannata yrittää teollisuudelle myydä, kulut ovat tuloja suuremmat. Sen nyt ymmärtää tyhmempikin. Vaan et näemmä sinä. No, se kertoo...

Metsä on pitkäaikainen sijoitus. Viime vuosina puun hinta on noussut mukavasti, joten sijoituksille on saanut hyvän tuoton. Jo pelkkä puun vuosikasvu varttuneessa (ei vanhassa) metsikössä tuottaa 5-6%, ja puun hinnan nousu on tuonut nyt siihen reippaasti lisää.

Itselläni on noin 200 ha, josta suurin osa 40 - 70 vuotiasta sekapuustoista metsää. Kasvu on 1500 kuutiota vuodessa, siis melkoisen kovaa.. Myynyt olen keskimäärin 1000 - 1200 kuutiota vuosittain, harvennuksia ja pieniä avohakkuita jos esim maannousema alkaa vaivaamaan. Muutoin kasvakoon 100 vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Hyvät tulot noistakin kaupoista olen saanut, ja kun koko ajan jää ylijäämää metsään niin tilojen arvo kohoaa jos myisi maapohjineen.

Parhaan kuutiohinnan saa polttopuukaupalla jos oman työn hintaa ei kauhean korkeaksi noteeraa. Kiintokuution hinnaksi tulee noin 160 euroa. Polttopuukokoisen puun tekeminen onnistuu moottorisaha-traktori kalustolla oikein hyvin ja on erinomaista kuntoilua. Samalla metsä siistiytyy ja kenttäkerrokseen saadaan valoa, jolloin mustikat ja muut marjat menestyvät, ja se jäljelle jäävä puusto kerää ahnaammin sitä hiiltä ilmasta. Metsän monimuotoisuus vaatii hakkuita vaikka typerystö muuta väittää

Lue lisää

Onnea vaan metsänomistuksellesi. Minä en ole kiinnostunut tuollaisesta eikä osaaminenkaan riitä. Ne omat hakkuut olivat kesämökin raivausta, että aurinko pääsee näkyville eivätkä puu kaatuisi myrskyssä saunan päälle. Tärkeintä oli saada joku tekemään homma enkä viitsinyt silloin perehtyä erityisen paljon kustannuspuoleen. Jos siitä jonkun satasen otti takkiin, niin ei se minua huoleta. Sijoituksissa on tullut muutaman kymppitonninkin mokia mutta onneksi vastapainoksi useampi vastaava onnistuminen. Tappioita ei kannata pelätä, tappiokierrettä vain. Sijoittajana olen tullut vähän malttamattomaksi ja harrasta paljon Stop Loss ajattelua eli tappiot pitää pysäyttää alkuunsa ja etsiä uusia parempia kohteita, Tällaisia oppirahoja maksoin aikoinaan Nokiasta ja Sonerasta, joiden ylämäkeä luultiin loputtomiksi ja se oli suuri virhe.

Suomikin menee ihan metsään, jos uskottelemme itsellemme, että elämme edelleen metsästä. Vilkaisu talouslukuihin kertoo kaiken. Tasaista junnaamista ja jos otetaan inflaatio lukuun, niin jopa alamäkeä. Suurin ongelma on elinkeinorakenteemme. Ruotsissa tämäkin asia on toisin ja se selittää sitä, miksi Suomen talous alkoi mennä alapäin ja Ruotsi jatkoi nousaan sen jälkeen, kun Nokia tippui pelistä pois. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen hiipuvaa elinkeinorakennettamme. Sen vuoksi itse sijoitan tulevaisuuteen myös Suomessa eli tällä haavaa QT Groupiin. Canatuun ja Bioreticiin. Näitä saisi vain olla kymmenkertainen määrä kuten Ruotsissä. Meillä täysin idioottimainen listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä torppaa listautumisia ja sitä kautta investointeja. Tyhmyydestä sakotetaan ja siitä kärsii koko kansa. Tämäkään ei vaan mene perille, vaikka kaikki - siis ihan kaikki - talousasiantuntijat suosittelevat tuosta hölmöilystä luopumista.

mielipidepankki kirjoitti:

Onnea vaan metsänomistuksellesi. Minä en ole kiinnostunut tuollaisesta eikä osaaminenkaan riitä. Ne omat hakkuut olivat kesämökin raivausta, että aurinko pääsee näkyville eivätkä puu kaatuisi myrskyssä saunan päälle. Tärkeintä oli saada joku tekemään homma enkä viitsinyt silloin perehtyä erityisen paljon kustannuspuoleen. Jos siitä jonkun satasen otti takkiin, niin ei se minua huoleta. Sijoituksissa on tullut muutaman kymppitonninkin mokia mutta onneksi vastapainoksi useampi vastaava onnistuminen. Tappioita ei kannata pelätä, tappiokierrettä vain. Sijoittajana olen tullut vähän malttamattomaksi ja harrasta paljon Stop Loss ajattelua eli tappiot pitää pysäyttää alkuunsa ja etsiä uusia parempia kohteita, Tällaisia oppirahoja maksoin aikoinaan Nokiasta ja Sonerasta, joiden ylämäkeä luultiin loputtomiksi ja se oli suuri virhe.

Suomikin menee ihan metsään, jos uskottelemme itsellemme, että elämme edelleen metsästä. Vilkaisu talouslukuihin kertoo kaiken. Tasaista junnaamista ja jos otetaan inflaatio lukuun, niin jopa alamäkeä. Suurin ongelma on elinkeinorakenteemme. Ruotsissa tämäkin asia on toisin ja se selittää sitä, miksi Suomen talous alkoi mennä alapäin ja Ruotsi jatkoi nousaan sen jälkeen, kun Nokia tippui pelistä pois. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen hiipuvaa elinkeinorakennettamme. Sen vuoksi itse sijoitan tulevaisuuteen myös Suomessa eli tällä haavaa QT Groupiin. Canatuun ja Bioreticiin. Näitä saisi vain olla kymmenkertainen määrä kuten Ruotsissä. Meillä täysin idioottimainen listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä torppaa listautumisia ja sitä kautta investointeja. Tyhmyydestä sakotetaan ja siitä kärsii koko kansa. Tämäkään ei vaan mene perille, vaikka kaikki - siis ihan kaikki - talousasiantuntijat suosittelevat tuosta hölmöilystä luopumista.

Lue lisää

Ihmeen hyvin puun arvo on noussut näinäkin vuosina, kun olemme siirtyneet paperista sähköiseen tiedonvälitykseen. Ilmeisesti juuri kaupan siirtyminen nettiin on lisännyt pahvipakkausten kysyntää niin paljon, että pakkauksiin tarvitaan sellua sen verran, mikä paperilehdistä on poistunut. Ja puurakentaminenhan ei ole ainakaan loppunut. Nykyään on kiinnostusta puisiin kerrostaloihinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Leukavia sossu MPP puhuu. "Tänä vuonna olen noin 15 - 20 prossaa plussan puolella."
Täällä joku aina väliin sanoo "laita kiljuputelin korkki kiinni".

Niinhän sitä voisi luulla. Totta se nyt vaan kuitenkin on. Tavoite on vuoden loppuun mennessä 25 %, mutta saa nyt nähdä. Kuten sanoin vuodet eivät ole toistensa veljiä. Viime vuonna epäonnistuin ja tuotto oli plus miinus nolla. Eli ei sentään tappiolle, mutta ei nollaan voi olla tyytväinenkään. 15 prosenttia bruttona on mulle minimitavoite. Siihen vois yltää ensi vuonna pelkästään sijoittamalla tuntemiin norjalaisfirmoihin. Ne maksavat nimittäin 15 - 25 prossan vuotuisia osinkoja eli siitähän se jo tulisi varsinkin, kun kurssitkin näyttävät reippaasti yläviistoon. Itse olen näistä keskittänyt Hafniaan, Frontlineen ja Okeanikseen.

Nämä pyrin aina pitämään arvo-osuustilin sijasta osakesäästötilillä, mutta valitettavasti viime mainutussa on se sadan tonnin yläraja sijoituksille. Voittoja voi toki sijoittaa uudelleen niin paljon kuin sielu sietää. Siinä joutunee vähän venkslaamaan noiden osinkojen maksuaikojen kohdalla. On nimittäin niin, että useat näistä yhtiöistä on rekisteröity ulkomailla kuten Singaporessa, mikä tarkoittaa sitä, että saat kyllä kaikki osingot verottomana tilillesi, mutta joudut sitten maksamaan niistä ansiotuloveroa lopullisessa verotuksessa. Hullu systeemi mutta minkäs teet. Yhtenä vuonna kun näitä oli paljon mun oli pakko tulouttaa niitä arvo-osuustilille ja siitäkös verottaja rankaisi yli 50 prossan marginaaliverolla.

Viime vuosien sijoutustuottojen osalta voi käydä vilkaisemassa amerikkalisten teknologiayritysten pörssikehitystä. Niihin olen pääasiassa sijoittanut. Sitten ehkä ymmärrät, ettei 15 - 20 % ole mitään leukailua vaan ihan normituotto. Parina vuonna pääsin 40 - 50 %:n tuottoihin, mikä oli melkoista. Silloin keskitin aika paljon kahteen yritykseen eli Nvidiaan ja SuperMicro Computeriin. Molemmat nousivat silloin raketin lailla. Valitettavasti Palantirin missasin. En uskonut riittävästi yritykseen ja se oli suuri virhe. Omistin kyllä sitäkin, mutta myin pikkuvoitolla pois. Teslan kyydissä sen sijaan olin nousuvaiheessa, mutta nyt vältän sitä kuin ruttoa. AI-teknologiassa tulee olemaan suuria voittajia mutta en tiedä vielä, mitä ne ovat. Tässä vaiheessa kuitenkin Nvidia, Taiwan Semiconductor ja Broadcom lienevät hyviä valintoja. Itselleni myös Credo ja Applovin sekä pari muuta, joiden joukossa pysyy myös vanha voittokoneeni SuperMicro Computer.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi kiintokuutiometri vastaa 2,5 irtokuutiometriä. Jos ostaa halvempaa sekapuuta, eikä koivua, olette aika lailla samassa hintaluokassa.

Ei pidä paikkaansa se kokeiltu korkealaitaisella auton peräkäryllä aikanaan. Kun pinosi siihen hyvin ja mittasi 1 kuutiometrin, puut pois ja heittelemällä sama 1 kuutiometri, ja mittaus paljonko tuli yli, tulos 1,2 kuutiometriä, hiukan allekkin.

Sinä kerrot ihan satuja, summissa.

mielipidepankki kirjoitti:

Niinhän sitä voisi luulla. Totta se nyt vaan kuitenkin on. Tavoite on vuoden loppuun mennessä 25 %, mutta saa nyt nähdä. Kuten sanoin vuodet eivät ole toistensa veljiä. Viime vuonna epäonnistuin ja tuotto oli plus miinus nolla. Eli ei sentään tappiolle, mutta ei nollaan voi olla tyytväinenkään. 15 prosenttia bruttona on mulle minimitavoite. Siihen vois yltää ensi vuonna pelkästään sijoittamalla tuntemiin norjalaisfirmoihin. Ne maksavat nimittäin 15 - 25 prossan vuotuisia osinkoja eli siitähän se jo tulisi varsinkin, kun kurssitkin näyttävät reippaasti yläviistoon. Itse olen näistä keskittänyt Hafniaan, Frontlineen ja Okeanikseen.

Nämä pyrin aina pitämään arvo-osuustilin sijasta osakesäästötilillä, mutta valitettavasti viime mainutussa on se sadan tonnin yläraja sijoituksille. Voittoja voi toki sijoittaa uudelleen niin paljon kuin sielu sietää. Siinä joutunee vähän venkslaamaan noiden osinkojen maksuaikojen kohdalla. On nimittäin niin, että useat näistä yhtiöistä on rekisteröity ulkomailla kuten Singaporessa, mikä tarkoittaa sitä, että saat kyllä kaikki osingot verottomana tilillesi, mutta joudut sitten maksamaan niistä ansiotuloveroa lopullisessa verotuksessa. Hullu systeemi mutta minkäs teet. Yhtenä vuonna kun näitä oli paljon mun oli pakko tulouttaa niitä arvo-osuustilille ja siitäkös verottaja rankaisi yli 50 prossan marginaaliverolla.

Viime vuosien sijoutustuottojen osalta voi käydä vilkaisemassa amerikkalisten teknologiayritysten pörssikehitystä. Niihin olen pääasiassa sijoittanut. Sitten ehkä ymmärrät, ettei 15 - 20 % ole mitään leukailua vaan ihan normituotto. Parina vuonna pääsin 40 - 50 %:n tuottoihin, mikä oli melkoista. Silloin keskitin aika paljon kahteen yritykseen eli Nvidiaan ja SuperMicro Computeriin. Molemmat nousivat silloin raketin lailla. Valitettavasti Palantirin missasin. En uskonut riittävästi yritykseen ja se oli suuri virhe. Omistin kyllä sitäkin, mutta myin pikkuvoitolla pois. Teslan kyydissä sen sijaan olin nousuvaiheessa, mutta nyt vältän sitä kuin ruttoa. AI-teknologiassa tulee olemaan suuria voittajia mutta en tiedä vielä, mitä ne ovat. Tässä vaiheessa kuitenkin Nvidia, Taiwan Semiconductor ja Broadcom lienevät hyviä valintoja. Itselleni myös Credo ja Applovin sekä pari muuta, joiden joukossa pysyy myös vanha voittokoneeni SuperMicro Computer.

Lue lisää

Aika lailla heilahteluja on ollut Yhdysvaltojen presidentin myötä. Kun Trump valittiin, omistamani rahasto-osuudet pomppasivat rajuun nousuun. Kun hän lähti sekoilemaan tullimaksuilla, niiden arvo putosi taas. Kesän aikana hermostuminen taantui ja arvot nousivat taas, joskaan ei ihan vuodenvaihteen tasolle.

mielipidepankki kirjoitti:

Onnea vaan metsänomistuksellesi. Minä en ole kiinnostunut tuollaisesta eikä osaaminenkaan riitä. Ne omat hakkuut olivat kesämökin raivausta, että aurinko pääsee näkyville eivätkä puu kaatuisi myrskyssä saunan päälle. Tärkeintä oli saada joku tekemään homma enkä viitsinyt silloin perehtyä erityisen paljon kustannuspuoleen. Jos siitä jonkun satasen otti takkiin, niin ei se minua huoleta. Sijoituksissa on tullut muutaman kymppitonninkin mokia mutta onneksi vastapainoksi useampi vastaava onnistuminen. Tappioita ei kannata pelätä, tappiokierrettä vain. Sijoittajana olen tullut vähän malttamattomaksi ja harrasta paljon Stop Loss ajattelua eli tappiot pitää pysäyttää alkuunsa ja etsiä uusia parempia kohteita, Tällaisia oppirahoja maksoin aikoinaan Nokiasta ja Sonerasta, joiden ylämäkeä luultiin loputtomiksi ja se oli suuri virhe.

Suomikin menee ihan metsään, jos uskottelemme itsellemme, että elämme edelleen metsästä. Vilkaisu talouslukuihin kertoo kaiken. Tasaista junnaamista ja jos otetaan inflaatio lukuun, niin jopa alamäkeä. Suurin ongelma on elinkeinorakenteemme. Ruotsissa tämäkin asia on toisin ja se selittää sitä, miksi Suomen talous alkoi mennä alapäin ja Ruotsi jatkoi nousaan sen jälkeen, kun Nokia tippui pelistä pois. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen hiipuvaa elinkeinorakennettamme. Sen vuoksi itse sijoitan tulevaisuuteen myös Suomessa eli tällä haavaa QT Groupiin. Canatuun ja Bioreticiin. Näitä saisi vain olla kymmenkertainen määrä kuten Ruotsissä. Meillä täysin idioottimainen listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä torppaa listautumisia ja sitä kautta investointeja. Tyhmyydestä sakotetaan ja siitä kärsii koko kansa. Tämäkään ei vaan mene perille, vaikka kaikki - siis ihan kaikki - talousasiantuntijat suosittelevat tuosta hölmöilystä luopumista.

Lue lisää

Ei se elinkeinorakenne muutu sitä kovasti toivomalla ja jankkaamaalla, kuten sinä teet.

Metsäteollisuus tuottaa teollisuuden aloistamme eniten lisäarvoa Suomeen, vaikkakaan ei enää ole suurin vientialamme. Metsäteollisuuden tuote kun laivataan kohden ostajaa, lähes kaikki siihen asti tehty tuotteen lisäarvo on kotimaista. Sen vuoksi se on edelleen hyvinvointimme perusta.

Jotta voimme innovoida uutta ja kehittää korkeamman jalostusarvon tuotteita, täytyy perusteollisuuden olla kunnossa, koska sieltä tulee se pohjavauraus jonka varaan uutta voidaan rakentaa. Metalli ja metsä ovat niitä Suomen perusteollisuuden aloja, joiden tuottaman lisäarvon kautta voimme vaurastua riittävästi luomaan uutta,

Metsäteollisuuskin uudistuu. Muovia korvaavia kuituja on jo saatavilla. Ongelma on siinä, että esim EU suosii muoviteollisuuden toimijoita niiden ankaran lobbauksen vuoksi, siis jättää fossiilisen muovin haittaverottamatta. Kuluttaja ratkaisee, ja kuluttajan ratkaisun takana on usein tuotteen hinta. Muovi on halpaa, siksi muovin käyttö jatkaa kasvuaan sen haitoista huolimatta.

Myös synteettisten polttoaineiden kehittämisessä metsäteollisuus on pitkällä, sitähän tullaan tarvitsemaan jos vaikkapa lentokoneiden polttoaineen päästöjen vähennystavoitteeseen halutaan päästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa se kokeiltu korkealaitaisella auton peräkäryllä aikanaan. Kun pinosi siihen hyvin ja mittasi 1 kuutiometrin, puut pois ja heittelemällä sama 1 kuutiometri, ja mittaus paljonko tuli yli, tulos 1,2 kuutiometriä, hiukan allekkin.

Sinä kerrot ihan satuja, summissa.

Lue lisää

Nojaudun tietenkin alan ammattilaisiksi mieltämiini.

https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/polttopuu/puu/

Sitä paitsi, miksi otit esille kokemuksesi pinokuutiometreistä ja heittokuutiometreistä , kun keskustelussa oli kysymys kiintokuutiometrin ja irtokuutiometrin keskinäisestä suhteesta.

Ymmärrätkö lainkaan, että kiintokuutiometri, pinokuutiometri ja irtokuutiometri (vaihtoehtoinen nimitys heittokuutiometri) tarkoittavat kolmea eri asiaa? Katso tuosta linkistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmeen hyvin puun arvo on noussut näinäkin vuosina, kun olemme siirtyneet paperista sähköiseen tiedonvälitykseen. Ilmeisesti juuri kaupan siirtyminen nettiin on lisännyt pahvipakkausten kysyntää niin paljon, että pakkauksiin tarvitaan sellua sen verran, mikä paperilehdistä on poistunut. Ja puurakentaminenhan ei ole ainakaan loppunut. Nykyään on kiinnostusta puisiin kerrostaloihinkin.

Lue lisää

Puun hinta on noussut. Se on noussut erityisesti sen vuoksi, ettei Venäjältä tuoda enää puuta. Toiseksi sen vuoksi, että metsäteollisuus on yrittänyt pitää sellukattiloita pyörimässä kotimaassa. Sellunkeittohan ei ole mitään erityisen kannattavaa bisnestä vaan ns. bulkkituotantoa. Puulle pitäisi löytää paljon jalostetumpia käyttötapoja. Kartonkin eli pahvipakkausten kysyntä on kasvanut paljon nettikauppaan siirtymisen vuoksi. Voi olla, että teknologia (mm. droonien käyttö) tuo tähän muutoksen. Eiikähän Amazon hyödynnä tekoälyänsä myös tämän asian ratkaisemiseen, koska pakkaaminen on kustannus näille yrityksille. Ylenmääräinen pakkaaminen on älytöntä tuhlausta, kun pakkaukset ovat kertakäyttökamaa. Niiden elinikä on se lähinnä se kuljetusvaihe.

Puurakentamista ja esim. huonekaluteollisuutta pidän järkevänä. Meiltä huonekalujen muotoilu ja rakentaminen on vaan karannut paljolti muualle, mikä on vahinko. Huonekalut alkavat olla sellaista Ikea-standardia, jollaisia sitten löytyy joka toisesta huushollista. Vähän kertakäyttökamaa nekin, sillä nuoret ja opiskelijat hankkivat niitä halvan hinnan vuoksi ja sitten kun työpaikka löytyy, ne korvataan paremmilla. Nykyisin talosuunnittelukin tuottaa aivan hirveitä tuloksia. Kaikki alkaa olla tasaisen tumman harmaata lantalankattotyyliä ilman räystäitä. Todella hirveää enkä ole sen vuoksi halunnut enää käydä asuntomessuillakaan, koska mielipahaa ne vaan tuottaisivat. Viimeinen kunnon asuntomessu oli vuonna 1994 Pietarsaaressa. Voi olla että Jyväskylässäkin oli sen jälkeen vähän laadukkaammat.

Anonyymi kirjoitti:

Aika lailla heilahteluja on ollut Yhdysvaltojen presidentin myötä. Kun Trump valittiin, omistamani rahasto-osuudet pomppasivat rajuun nousuun. Kun hän lähti sekoilemaan tullimaksuilla, niiden arvo putosi taas. Kesän aikana hermostuminen taantui ja arvot nousivat taas, joskaan ei ihan vuodenvaihteen tasolle.

Lue lisää

Mullekin Trumpin sekoilu tuotti selvää tappiota alkuvuodesta. Mutta jossain touko-kesäkuun vaihteessa alkoi hyvä nousutrendi ainakin mulla kun kaikki sijoitukset olivat teknologiayrityksissä. Pääosa jenkkejä ja sitten taiwanilainen, hollantilainen ja kiinalainen. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui mulla hyvin voitolliseksi. Nyt sitten myin teknot pois ja ostelin tuotantotankkereita tilalle. Nappiajoitus, jossa oli tuuriakin mukana. Teknojen myynnissä oli taitoa, mutta en heti älynnyt, että norskit aloittaisivat nousukiidon. Nyt sitten ostelin jo pikkasen teknoja alesta takaisin ja pari kotimaistakin siihen jonon jatkoksi. Teknoissa pitää nyt kuitenkin olla kaiken aikaa varovainen, kun monikin on alkanut kysellä, että onko älyteknologista uudeksi suureksi taloudelliseksi vallankumoukseksi ja jos on niin millä aikataululla. Ainakin nämä suuret hyperskaalat uskovat tähän vallankumoukseen, kun ovat panneet yritystensä rahaa siihen kymmeniä miljardeja. Ensi vaiheessa hyöty menee puolijohdeyrityksille ja ekosysteemin rakentajille (mm. Nvidia, Broadcom, Taiwan Semiconductor, ASML). Tähän kehityspukeen on iskenyt myös kotimainen Canatu, joka on tietysti vielä pikkutekijä, mutta potentiaalia kasvaa suureksi pojaksi on. Tulevat voittajat löytyvät ohjelmistoyrityksistä, mutta voittajien veikkaaminen on vielä arpapeliä. Hyperskaalajat (Microsoft, Google, Amazon ja Meta) ovat tietysti voittajia, joka todellinen vallankumous syntyy. Niiden rahaahan tässä on palanut miljarditolkulla ja palaa koko ajan lisää. Ne ovat suurimmat maksajat ja Nvidia ja Taiwan Semiconductor ovat suurimmat saajat, koska ne suunnittelevat ja rakentavat AI-teknoligian ytimen eli puolijohdesirut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se elinkeinorakenne muutu sitä kovasti toivomalla ja jankkaamaalla, kuten sinä teet.

Metsäteollisuus tuottaa teollisuuden aloistamme eniten lisäarvoa Suomeen, vaikkakaan ei enää ole suurin vientialamme. Metsäteollisuuden tuote kun laivataan kohden ostajaa, lähes kaikki siihen asti tehty tuotteen lisäarvo on kotimaista. Sen vuoksi se on edelleen hyvinvointimme perusta.

Jotta voimme innovoida uutta ja kehittää korkeamman jalostusarvon tuotteita, täytyy perusteollisuuden olla kunnossa, koska sieltä tulee se pohjavauraus jonka varaan uutta voidaan rakentaa. Metalli ja metsä ovat niitä Suomen perusteollisuuden aloja, joiden tuottaman lisäarvon kautta voimme vaurastua riittävästi luomaan uutta,

Metsäteollisuuskin uudistuu. Muovia korvaavia kuituja on jo saatavilla. Ongelma on siinä, että esim EU suosii muoviteollisuuden toimijoita niiden ankaran lobbauksen vuoksi, siis jättää fossiilisen muovin haittaverottamatta. Kuluttaja ratkaisee, ja kuluttajan ratkaisun takana on usein tuotteen hinta. Muovi on halpaa, siksi muovin käyttö jatkaa kasvuaan sen haitoista huolimatta.

Myös synteettisten polttoaineiden kehittämisessä metsäteollisuus on pitkällä, sitähän tullaan tarvitsemaan jos vaikkapa lentokoneiden polttoaineen päästöjen vähennystavoitteeseen halutaan päästä.

Lue lisää

Kaikkea hyvää vaan metsäteollisuudellekin, mutta jos taloutemme tukijalka on siinä, niin ei se kovin hyvältä näytä. 1995- 2010 taloutemme tukijalka oli Nokiassa ja sen ympärille kehittyneessä teknologiateollisuudessa. Silloin näytti erittäinkin hyvältä. Sitten Nokian kilpialukykyisn osa kuoli ja kuopattiin Nokian johdon täydellisen osaamattomuuden vuoksi. Siitä alkoivat nollakasvun vuodet. Ei sen paremmin metsä- kuin metalliteollisuudestakaan ollut Nokian jättämän aukon paikkajaksi. Onneksi sentään oli Nokia, muuten miinus- ja nollakasvua olisi ollut 1990-luvun alusta alkaen.

Koko Euroopan ongelma on se, että on jääty jälkeen teknologiakehityksessä USAsta ja Kiinasta. Oikein reippaasti. EUssa on keskitytty maatalous- ja aluepolitiikkaan. Sen suurempaa hölmöyttä on vaikea kuvitella. EUssa on vain muutamia valtioita, jotka eivät moiseen typeryyteen ole lähteneet. Selvin esimerkki niistä on Iso-Britannia, joka sitten kyllästyikin EUssa olemiseen. Saksa on toinen, joka on onnekseen keskittynyt maatalouden sijasta teollisuuteen. Ruotsin voi mainita kolmantena. Nokia-vetoisuuden jatkuminen olisi tehnyt Suomesta EUn parhaan talouden. Nokian menetys oli valtava katastrofi koko kansallemme. Tilalle ei ole synytnyt mitään merkittävää. Aina välillä syntyy pieniä ja menestyviä teknologiayrityksiä, mutta ne ostetaan pian pois. Esim. piikiekkoja valmistama Okmetic oli tällainen. Teknologiakulttuuria ei pääse syntymään. Myös Ruotsissa Ericsson koki Nokian kohtalon, mutta ei ollut Nokian veroinen osaaja Nokian kulta-aikoina.

Nyt olis korkea aika tehdä jotain. Ei se hokemalla muutu. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri aloitti pontevasti muutossuunnittelun, kun akku- ja vetyteollisuus alkoivat olla tulevaisuuden visioita. Nykyisessä hallituksessa persut vierastavat vihreää siirtymää ja vastustavat kaikkea mahdollista siihen liittyvää. En ihmettelisi yhtään, jos liikenneminsiteri Lulu Ranne ehdottaisi liikennevalojen vihreän valon korvaamista sinisellä.

mielipidepankki kirjoitti:

Kaikkea hyvää vaan metsäteollisuudellekin, mutta jos taloutemme tukijalka on siinä, niin ei se kovin hyvältä näytä. 1995- 2010 taloutemme tukijalka oli Nokiassa ja sen ympärille kehittyneessä teknologiateollisuudessa. Silloin näytti erittäinkin hyvältä. Sitten Nokian kilpialukykyisn osa kuoli ja kuopattiin Nokian johdon täydellisen osaamattomuuden vuoksi. Siitä alkoivat nollakasvun vuodet. Ei sen paremmin metsä- kuin metalliteollisuudestakaan ollut Nokian jättämän aukon paikkajaksi. Onneksi sentään oli Nokia, muuten miinus- ja nollakasvua olisi ollut 1990-luvun alusta alkaen.

Koko Euroopan ongelma on se, että on jääty jälkeen teknologiakehityksessä USAsta ja Kiinasta. Oikein reippaasti. EUssa on keskitytty maatalous- ja aluepolitiikkaan. Sen suurempaa hölmöyttä on vaikea kuvitella. EUssa on vain muutamia valtioita, jotka eivät moiseen typeryyteen ole lähteneet. Selvin esimerkki niistä on Iso-Britannia, joka sitten kyllästyikin EUssa olemiseen. Saksa on toinen, joka on onnekseen keskittynyt maatalouden sijasta teollisuuteen. Ruotsin voi mainita kolmantena. Nokia-vetoisuuden jatkuminen olisi tehnyt Suomesta EUn parhaan talouden. Nokian menetys oli valtava katastrofi koko kansallemme. Tilalle ei ole synytnyt mitään merkittävää. Aina välillä syntyy pieniä ja menestyviä teknologiayrityksiä, mutta ne ostetaan pian pois. Esim. piikiekkoja valmistama Okmetic oli tällainen. Teknologiakulttuuria ei pääse syntymään. Myös Ruotsissa Ericsson koki Nokian kohtalon, mutta ei ollut Nokian veroinen osaaja Nokian kulta-aikoina.

Nyt olis korkea aika tehdä jotain. Ei se hokemalla muutu. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri aloitti pontevasti muutossuunnittelun, kun akku- ja vetyteollisuus alkoivat olla tulevaisuuden visioita. Nykyisessä hallituksessa persut vierastavat vihreää siirtymää ja vastustavat kaikkea mahdollista siihen liittyvää. En ihmettelisi yhtään, jos liikenneminsiteri Lulu Ranne ehdottaisi liikennevalojen vihreän valon korvaamista sinisellä.

Lue lisää

Et ymmärrä asiaa, mikä ei yllätä.

Uusille innovaatioille ja kehitykselle pohja luodaan sillä, että perusteollisuus on kunnossa ja tuottaa vakaasti hyvinvointia. Käyttämäsi Nokian esimerkki osoittaa, että ns. uusilla aloilla riski epäonnistumisesta on suuri, ja kun epäonni koittaa, on oltava perusta joka turvaa, sen metsä ja metalli Suomelle luo.

Metsäteollisuuden haaste on sitä kohtaan osoitettu raaka vihamielisyys, etenkin ns. tiedostavan vihervasemmmiston toimesta. Metsä nähdään vain säästettävänä satumetsänä jota voi katsella (vihreät eivät itse metsään kulje) ja josta voi kertoa kauniita juttuja hiilinieluina ja -varastoina. Vaikka tiede on osoittanut, ettei vanha metsä sido hiiltä vaan päästää sitä.

Vihreä siirtymä on osoittautunut kalliiksi virheinvestoinniksi niin Saksassa kuin Ruotsissa ja muuallakin jotka siihen ensimmäisinä mukaan lähtivät.

Kiina, USA, Intia ja muut talousmahdit viis veisaavat - kauniista lupauksistaan huolimatta - vihreästä siirtymästä, se on jäänyt Euroopan puuhasteluksi.

Kiina toki ottaa hyödyn Euroopan puuhastelusta myymällä tänne bulkkituotantona suurilla hiilipäästöillä tekemiään aurinkokennoja ja autojen akkuja. Itse piittaamatta päästöistään, jotka ovat kasvaneet eksponentiaalisesti aina näihin vuosiin saakka. Nyt vihervasemmisto lähes ekstaasissa juhlii kun Kiinan päästöjen kasvu, siis vain kasvu, on pysähtymässä. Jättimäiset päästöt pysyvät, ei ne poistu vaikka niiden kasvu loppuu.

Nortvolt Ruotsissa kaatui veronmaksajien syliin, vetyhankkeet ovat pysähtyneet, eikä muutkaan vihreän siirtymän puuhastelut etene, vaikka niihin syydetään rahaa. Meilläkin on edelleen valtion budjetissa enemmän vihreän siirtymän hankkeiden tukirahaa kuin suoraan ruuan tuotantoon, siis maatiloille, maksettavaa maataloustukea. Tämä kertoo kuinka raskas taakka vihreä siirtymä on Euroopan talouksille.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä asiaa, mikä ei yllätä.

Uusille innovaatioille ja kehitykselle pohja luodaan sillä, että perusteollisuus on kunnossa ja tuottaa vakaasti hyvinvointia. Käyttämäsi Nokian esimerkki osoittaa, että ns. uusilla aloilla riski epäonnistumisesta on suuri, ja kun epäonni koittaa, on oltava perusta joka turvaa, sen metsä ja metalli Suomelle luo.

Metsäteollisuuden haaste on sitä kohtaan osoitettu raaka vihamielisyys, etenkin ns. tiedostavan vihervasemmmiston toimesta. Metsä nähdään vain säästettävänä satumetsänä jota voi katsella (vihreät eivät itse metsään kulje) ja josta voi kertoa kauniita juttuja hiilinieluina ja -varastoina. Vaikka tiede on osoittanut, ettei vanha metsä sido hiiltä vaan päästää sitä.

Vihreä siirtymä on osoittautunut kalliiksi virheinvestoinniksi niin Saksassa kuin Ruotsissa ja muuallakin jotka siihen ensimmäisinä mukaan lähtivät.

Kiina, USA, Intia ja muut talousmahdit viis veisaavat - kauniista lupauksistaan huolimatta - vihreästä siirtymästä, se on jäänyt Euroopan puuhasteluksi.

Kiina toki ottaa hyödyn Euroopan puuhastelusta myymällä tänne bulkkituotantona suurilla hiilipäästöillä tekemiään aurinkokennoja ja autojen akkuja. Itse piittaamatta päästöistään, jotka ovat kasvaneet eksponentiaalisesti aina näihin vuosiin saakka. Nyt vihervasemmisto lähes ekstaasissa juhlii kun Kiinan päästöjen kasvu, siis vain kasvu, on pysähtymässä. Jättimäiset päästöt pysyvät, ei ne poistu vaikka niiden kasvu loppuu.

Nortvolt Ruotsissa kaatui veronmaksajien syliin, vetyhankkeet ovat pysähtyneet, eikä muutkaan vihreän siirtymän puuhastelut etene, vaikka niihin syydetään rahaa. Meilläkin on edelleen valtion budjetissa enemmän vihreän siirtymän hankkeiden tukirahaa kuin suoraan ruuan tuotantoon, siis maatiloille, maksettavaa maataloustukea. Tämä kertoo kuinka raskas taakka vihreä siirtymä on Euroopan talouksille.

Lue lisää

Se kuka mitäkin ymmärtää on ihan oma subjektiivinen arviosi. Trumpkin uskottelee itselleen, että vain hänellä on kaikki ymmärrys ja muut ovat tyhmiä. Halla-aho peesaa Trumpia sanoessaan, että hän yrittää pelastaa Suomen, mutta kun valtaosa kansasta ei vaan älyä ymmärtää sitä.

Vihreä siirtymä ei ole osoittautunut kalliiksi virheinvestoinniksi. Ei Ruotsi ole luopunut jonkin yksittäisen takapakin vuoksi päälinjastaan. Suomessa vihreä siirtymä on toteuttanut pitkälti omavaraisen sähköenergian ja halvemmat hinnat. Suomessa tuuli- ja ydinvoimalla sekä kotimaisella että pohjoismaisella vesivoimalla toteutettu malli on osoittautunut toimivaksi muuten, mutta hintavaihtelut voivat olla päiväkohtaisesti suuria. Suomalainen sähköenergia on puolet halvempaa kuin esim. Saksassa eli saksalaiset maksavat sähköstä vähintään kaksi kertaa enemmän kuin me. Sähkön vuotuinen keskihinta Suomessa on ollut noin 5 senttia kilowattitunnilta. Alhainen sähkönhinta ja saatavuuden kasvu ovat houkutelleet Suomeen mm. datakeskusinvestointeja. Pitemmällä aikavälillä vetytalous on yksi isokin investointimahdollisuus, missä Ruotsi taitaa vaan mennä menojaan niin kauan kuin meillä on persut hodastamassa kehitystä.

Kiina on ottanut tosissaan vihreän siirtymän sen vuoksi, että se näkee ilmastonmuutoksen olevan maalleen suuri kansallinen uhka. Kiina tuottaa paljon teknologiaa vihreää siirtymää varten, se on valtaamassa sähköautomarkkinoita ja vähentää tavoitteellisesti päästöjään. Kiinalaiset hengittävät jo nyt saasteista ilmaa ja tämä on maan johdossa tajuttu. USAssa siirtymä ottaa Trumpin takia pari askelta taaksepäin, vaikka osavaltiotasolla vihreää siirtymää jatketaan. USA ja Saksa subventoivat hyvinkin suurilla määrillä tätä kehitystä. Saksan ja Ranskan subventoinnit voivat kyllä olla ristiriidassa EUn vapaakauppasääntöjen kanssa ja asia pitäisi hoitaa EUtasolla ja onhan sellaisesta paketista ollut puhettakin. Mario Draghi teki esityksen asiasta, missä rahoitusta järjestettäisiin teknologian, vihreän siirtymän ja puolustuksen vahvistamisen tueksi.

Maatalouden tukia joutaa vähentääkin. Kansalliset tuet voidaan poistaa ja pyrkiä eroon EU:n arktisen maatlouden tuesta. Eli pitäisi tähdätä samanlaiseen tukimalliin kuin Ruotsissa. Ruotsi on hyvä esimerkki maasta, jonka elinkeinorakenne on Suomea monipuolisempi, siellä ei seisota metsä- ja metalliteollisuuden varassa. Ruotsissa palvelusektorin osuus taloudessa on jo yli 70 %. Metsä-, metalli- ja kaivosteollisuus ovat toki edelleen mukana, mutta Ruotsi ei ole hirttäytynyt vain niihin. Ruotsissa pörssiin listautuu vuosittain paljon enemmän uusia yrityksiä kuin meillä. Listautuminenon kasvun, investointien ja näkyvyyden vuoksi tärkeää. Suomessa osinkojen huojennusmalli on vahva käsijarru estämään listautumista.

Takuueläkkeellä. Myitkö saappaasikin.

Anonyymi kirjoitti:

Takuueläkkeellä. Myitkö saappaasikin.

Äläs nyt kansaneläkeläinen yritä näkyviä.
Olisit aikasi vaurastunut niin voisit sijoittaa osakkeisiin, koti-ja ulkomaisiin asuntoihin, mökkeihin, metsään, kultaan jne.

Anonyymi kirjoitti:

Äläs nyt kansaneläkeläinen yritä näkyviä.
Olisit aikasi vaurastunut niin voisit sijoittaa osakkeisiin, koti-ja ulkomaisiin asuntoihin, mökkeihin, metsään, kultaan jne.

Lue lisää

Olit kuin olitkin pankkolängvitsi.

En ole todellakaan koskaan kehunut asuvani Vantaalla. Olen opiskeluaikoina asunut kyllä jonkin aikaa Vantaan Koivukylässä opiskeluasunnossa, mutta siitä on jo monta vuosikymmentä. Sen olen mahdollisesti joskun kertonut, en tosin muista sitä. Ei minulla Vantaata vastaan sinällään mitään ole. Uskon, että se kehittyy kyllä vauraammaksi mm. lentokentän vuoksi. Siihen läheisyyteen on keskittynyt paljon erilaista yritystoimintaa. Olen sanonut olevani paljasjalkainen stadilainen ja asunut toki elämäni aikana muuallakin, mutta stadi on stadi, ei siitä mihinkään pääse. Tätä nykyä lasken kyllä esim. Espoonkin ja myös Vantaan suur-stadiksi. Ehkä minulle sopiva asuinpaikka voisi löytyä esim. itäisestä Helsingistä, kun mennään oikein kauas itään sinne main missä Hjallis ja Juha Sipiläkin ovat näkyneet. Siellä suunnalla meitä varakkaita asuu enemmänkin.

mielipidepankki kirjoitti:

En ole todellakaan koskaan kehunut asuvani Vantaalla. Olen opiskeluaikoina asunut kyllä jonkin aikaa Vantaan Koivukylässä opiskeluasunnossa, mutta siitä on jo monta vuosikymmentä. Sen olen mahdollisesti joskun kertonut, en tosin muista sitä. Ei minulla Vantaata vastaan sinällään mitään ole. Uskon, että se kehittyy kyllä vauraammaksi mm. lentokentän vuoksi. Siihen läheisyyteen on keskittynyt paljon erilaista yritystoimintaa. Olen sanonut olevani paljasjalkainen stadilainen ja asunut toki elämäni aikana muuallakin, mutta stadi on stadi, ei siitä mihinkään pääse. Tätä nykyä lasken kyllä esim. Espoonkin ja myös Vantaan suur-stadiksi. Ehkä minulle sopiva asuinpaikka voisi löytyä esim. itäisestä Helsingistä, kun mennään oikein kauas itään sinne main missä Hjallis ja Juha Sipiläkin ovat näkyneet. Siellä suunnalla meitä varakkaita asuu enemmänkin.

Lue lisää

Vantaan Ukki on joskus kertonut lähteneensä seuraamaan autoasi Helsingin keskustasta ja tietävänsä sen perusteella, missä asut. Siksi ihmettelen, että ei vantaalaisena noteerannut samalla Helsingin ja Vantaan rajaa.

mielipidepankki kirjoitti:

En ole todellakaan koskaan kehunut asuvani Vantaalla. Olen opiskeluaikoina asunut kyllä jonkin aikaa Vantaan Koivukylässä opiskeluasunnossa, mutta siitä on jo monta vuosikymmentä. Sen olen mahdollisesti joskun kertonut, en tosin muista sitä. Ei minulla Vantaata vastaan sinällään mitään ole. Uskon, että se kehittyy kyllä vauraammaksi mm. lentokentän vuoksi. Siihen läheisyyteen on keskittynyt paljon erilaista yritystoimintaa. Olen sanonut olevani paljasjalkainen stadilainen ja asunut toki elämäni aikana muuallakin, mutta stadi on stadi, ei siitä mihinkään pääse. Tätä nykyä lasken kyllä esim. Espoonkin ja myös Vantaan suur-stadiksi. Ehkä minulle sopiva asuinpaikka voisi löytyä esim. itäisestä Helsingistä, kun mennään oikein kauas itään sinne main missä Hjallis ja Juha Sipiläkin ovat näkyneet. Siellä suunnalla meitä varakkaita asuu enemmänkin.

Lue lisää

Kehuit, sanoit siirtosähkön "täällä Vantalla maksavan" jne. Kerroit Vantaasta asuinpaikkanasi. Kerrot mitä sattuu, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta.
Siinäpä satuilet ! Sama nyt missä asut.

Anonyymi kirjoitti:

Vantaan Ukki on joskus kertonut lähteneensä seuraamaan autoasi Helsingin keskustasta ja tietävänsä sen perusteella, missä asut. Siksi ihmettelen, että ei vantaalaisena noteerannut samalla Helsingin ja Vantaan rajaa.

Lue lisää

Saattoihan MPP piipahtaa kylässä Vantaan puolella, mistä häntä seurannut Vantaan Ukki virheellisesti päätteli, että MPP asuu tuossa rakennuksessa Vantaalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vantaan Ukki on joskus kertonut lähteneensä seuraamaan autoasi Helsingin keskustasta ja tietävänsä sen perusteella, missä asut. Siksi ihmettelen, että ei vantaalaisena noteerannut samalla Helsingin ja Vantaan rajaa.

Lue lisää

Tämä ukki on satuillut sitä ja tätä. Hänen lasten lapsensa pelaavat jalkapallon Saksan ja Australian maajoukkueissa, vaimo on lääkäri, joka kehottaa vastoin kaikkia suosituksia ottamaan nokoset ruokailun jälkeen, itse ukki on kirjoitustaidottamana ylennyt majuriksi ja everstiluutnantiksi ja ties mitä. Ukki elää vähintään puolella kehollaan 1918 sisällissodan juoksuhaudoissa. Onhan ukki voinut seurata niin autoja kuin naisiakin, mutta aika hyvin on osunut, jos on minun autoani seurannut. Varmaan joskus on käynyt niin, että jokin hänen edellään ajanut auto on ajanut samaan suuntaan kuin hänkin. Tai sitten tämäkin on vaan niitä ukin villejä päiväunia. Nyt hän ilmeisesti pettyi siihen, että se taisi ollakin jonkun muun muin minun autoni jota hän seurasi. Minäkin voin seurata jotain nuorta ja kaunista neitoa katseellani, mutta ymmärrän nopeasti, että tässä iässä joutuu tyytymään vain siihen esteettiseen nautintoon. Nuorempana en tyytynyt vain siihen, mutta "those were the days, my friend. Oh, my friend, we're older but no wiser
For in our hearts, the dreams are still the same" (Mary Hopkin). Ukki ei ehkä enää noteeraa oikein mitää rajaa. Mutta vanhuksella voi käydä niin. Hänhän kertoi tässä vasta ajaneensa 1300 km yhtenä päivän asuntoautollaan ja ranteet vain notkistuivat. Ukki ei taida ymmärtää edes sitä, että hän todennäköisesti syyllistynyt tässä ajossa lainvastaiseen toimintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Saattoihan MPP piipahtaa kylässä Vantaan puolella, mistä häntä seurannut Vantaan Ukki virheellisesti päätteli, että MPP asuu tuossa rakennuksessa Vantaalla.

Saattoi toki, mutta ei itse muista piipahtaneensa edes kylässä. Muuten kyllä olen piipahdellut Vantaalla useinkin. Ehkä eniten lentokentällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kehuit, sanoit siirtosähkön "täällä Vantalla maksavan" jne. Kerroit Vantaasta asuinpaikkanasi. Kerrot mitä sattuu, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta.
Siinäpä satuilet ! Sama nyt missä asut.

Lue lisää

Olen saattanut kirjoittaa sähkön siirtohinnoista pk-seudulla kaikkien kolmen kaupungin osalta. Vantaalla siirtoa hoitaa Vantaan Energia (sen nimi saattaa olla nykyisin joku muu), Helsingissä Helen ja Espoossa Caruna. Näiden siirtohinnat ovat halvempia kuin periferian alueilla. Caruna lienee kallein ja Helen halvin pk-seudulla. Olen voinut kirjoittaa, että sähkön siirto täällä Vantaalla maksaa sen ja sen verran vertailussa periferiaan. Luultavasti ole kirjoittanut myös, että sähkön hinta täällä Helsingissä maksaa sen ja sen verran. Tunnen itse nimenomaan pk-seudun asukkaaksi ja olen kyllä joskus asunut myös Vantaalla kuten jossain tässä kerroin. Vantaasta en ole kyllä varmaankaan kertonut asuinpaikkanani, koska siitä, kun asuin Vantaalla jonkun aikaa on kulunut yli 40 vuotta. Koivukylän rakennettiin suurella kiireellä 70-luvun alussa ja sinne tuli silloin näitä opiskeluasuntoja, missä vähän aikaa asuin tyttöystäväni kanssa, jonka nimissä tuo opiskeluasunto oli. Kämppä oli ns. soluasunto, missä asui muitakin naisopiskelijoita, joten siinäkin mielessä mukavaa. Väliaikaisesti asuin vanhempieni luona Helsingissä, missä olin kirjoilla. Mutta ei minulla Vantaata vastaan mitään muuta ole paitsi, että Helsingissä ja Espoossa pääsee nopeasti merenrantaan. Kun olen tottunut lapsesta asti mereen, niin sisämaassa asuminen tuntuu vähän oudolta. Ei se toki mikään kynnyskysymys ole.