Keskusteluissa valitettavan usein sekoitetaan koulun yhteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet, käytännössä ev.-lut. kirkon seurakunnan uskonnolliset tilaisuudet (koulujumalanpalvelus, rukoushetket), joita on liitetty lukuvuoden ja koulupäivien ohjelmaan, mutta joita ei tarvitsisi liittää koulun ohjelmaan, vaan ne voitaisiin Opetushallituksen ohjeen mukaan jättää koulutyön ja koulupäivien ulkopuolelle.
Lähtökohtaisesti koulun yhteiseen juhliin osallistuvat kaikki. Tosin perustuslakivaliokunnan ja OPH:n ohjeen mukaan yhteisen juhlan mahdollisen uskonnollisen virren (esim. enkeli taivaan), joka ei tee koko juhlasta uskonnollista, aikana voi osallistuja huomaamattomasti poistua ja tällainen poistuminen tulee suunnitellusti turvata. Yhteiseen juhlaa ei tarvitse järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa.
Sen sijaan ev.-lut. kirkon seurakuntien (ja muidenkin, jos on) uskonnollisin tilaisuuksiin (koulujumalanpalvelus kirkossa tai koululla) ja rukoushetkiin, JOS niitä lukuvuoden ohjelmaan liitetään, pitää järjestää vaihtoehtoista, rinnakkaista, tunnustuksetonta, ops:n mukaista ohjelmaa, josta on tiedotettu hyvin, joka järjestetään hyvin, joka on uskonnollista sisältä lukuun ottamatta vastaavaa kuin uskonnollinen tilaisuus. Esimerkiksi ”kirkkoretkelle” rinnakkainen ohjelma voisi olla myös retki johonkin kohteeseen, jossa on myös ohjelmaa. Yhteistyötä niiden järjestämiseen voi tehdä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kunnan nuoriso-, liikunta ja kulttuuritoimen kanssa.
Kahden rinnakkaisen ohjelman toteuttaminen teettää henkilökunnalle paljon lisätyötä. Kevätjuhlan lisäksi pitää ”kevätkirkon” takia järjestää keväistä ohjelmaa ja joulujuhlan lisäksi pitää ”joulukirkon” vuoksi järjestää jouluista ohjelmaa muille kuin kirkkoon menijöille.
Oppilaiden jakaminen kahtia yhden uskonnon tilaisuuksien takia on kiusallista huoltajille, koska se rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa, ja kiusallista myös oppilaille, jotka voivat jommankumman valinnan vuoksi altistua kiusaamiselle.
Kunta voisi päättää, että lukuvuoden toimintaan ei koulupäivinä liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Jos se ei mitenkään olisi mahdollista, kunta voisi jättää päätösvallan tätä asiasta kouluille todeten, että myös ilman uskonnollisia tilaisuuksia koulua voidaan pitää ja opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaanhan opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Lähtökohtaisesti koulun yhteiseen juhliin osallistuvat kaikki. Tosin perustuslakivaliokunnan ja OPH:n ohjeen mukaan yhteisen juhlan mahdollisen uskonnollisen virren (esim. enkeli taivaan), joka ei tee koko juhlasta uskonnollista, aikana voi osallistuja huomaamattomasti poistua ja tällainen poistuminen tulee suunnitellusti turvata. Yhteiseen juhlaa ei tarvitse järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa.
Sen sijaan ev.-lut. kirkon seurakuntien (ja muidenkin, jos on) uskonnollisin tilaisuuksiin (koulujumalanpalvelus kirkossa tai koululla) ja rukoushetkiin, JOS niitä lukuvuoden ohjelmaan liitetään, pitää järjestää vaihtoehtoista, rinnakkaista, tunnustuksetonta, ops:n mukaista ohjelmaa, josta on tiedotettu hyvin, joka järjestetään hyvin, joka on uskonnollista sisältä lukuun ottamatta vastaavaa kuin uskonnollinen tilaisuus. Esimerkiksi ”kirkkoretkelle” rinnakkainen ohjelma voisi olla myös retki johonkin kohteeseen, jossa on myös ohjelmaa. Yhteistyötä niiden järjestämiseen voi tehdä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kunnan nuoriso-, liikunta ja kulttuuritoimen kanssa.
Kahden rinnakkaisen ohjelman toteuttaminen teettää henkilökunnalle paljon lisätyötä. Kevätjuhlan lisäksi pitää ”kevätkirkon” takia järjestää keväistä ohjelmaa ja joulujuhlan lisäksi pitää ”joulukirkon” vuoksi järjestää jouluista ohjelmaa muille kuin kirkkoon menijöille.
Oppilaiden jakaminen kahtia yhden uskonnon tilaisuuksien takia on kiusallista huoltajille, koska se rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa, ja kiusallista myös oppilaille, jotka voivat jommankumman valinnan vuoksi altistua kiusaamiselle.
Kunta voisi päättää, että lukuvuoden toimintaan ei koulupäivinä liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Jos se ei mitenkään olisi mahdollista, kunta voisi jättää päätösvallan tätä asiasta kouluille todeten, että myös ilman uskonnollisia tilaisuuksia koulua voidaan pitää ja opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaanhan opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ei vain keskustelussa, vaan ihan kuntien koulutoimessa ja kouluissa.
On se merkillistä, miten rehtorit ja kouluviranomaiset eivät tunne lakeja ja opetushallituksen ohjeita.
Voi herttinen.
Itse kävin koulut -70-80-luvulla, en kuulunut kirkkoon ja osallistuin uskontotunneille, kävin jopa joulukirkossa koulun kanssa.
Eipä tuosta ole traumoja jäänyt, eikä elämä mennyt sen takia pilalle muutenkaan.
On tämä ihmiskunta mennyt aivan omituiseksi......kaikesta täytyy ruikuttaa.
Kuinkas olisi jos kouluissa alettaisikin järjestää islaminuskon palvontatilaisuuksia?
Selvästi kokemastasi indoktrinaatiosta jäänyt vammaa, kun suhtaudut noin nyreästi ja jopa halveksuvasti uskonnottomien perustuslaillisin (11 §) oikeuksin.
Tuohon tarinaan törmää usein. Saattaa olla myös krkollsen propagandaosaston kiertopalkinto.
Selvää asiaa sotketaan
Tahallaanko?
Sekä yleisölle että myös viranomaisille tiedoksi.
Ojala pitää nimittää ylimmäksi sensoriksi kyttäämään koulujen juhlia.
Kertausläksyä perusasioista.
Onse kumma, jos koulutoimen johtaja ei tätä tiedä.
Kirkon omientilastojen mukaan 97 % seurakunnista järjestää koulujumalanpalveluksia.
Pää kylmänä ja sydän lapsille lämpimänä.
Koulujumalanpalvelukset ovat reliikki.
Puurojen ha veljien sotkeminen on lapsilla kivaa.
Kirkon tilastossa lukee koulujumalanpalvellussa, mutta kouluilla häveliäästi vain "syyskirkko" tai "joulukirkko" tai "kevätkirkko"..
Kumpi on puuro ja kumpi velli?
Kiitos lyhytluennosya.
Peruskoulun perustietoja. Kiitos.
Kaikki eivät tätä tiedä tai tajua (tahallaN?).
.ennekuin jakeluun?
Uskonnonopetus on sitten vielä oma juttunsa. Onneksi sille on vaihtoehto, ET. Ks. Et-opetus.fi
Tässä näette paskan uskonnoissa,hyi vittu.
Uskonmot on tehneet ihmiset mutta kirjoittajalta kysyn?
MINKÄ USKONNON KRITUS PERUSTI ?
Oppilaiden jakaminen kahtia yhden uskonnon tilaisuuksien takia on kiusallista huoltajille, koska se rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa, ja kiusallista
Etä tälläsiä nykyajan hinuri perhe:)
Voisin sanoo teille pelle-perhe..xxxxxx
Joulujuhla sekä "joulukirkko" ja samanaikainen rinnakkainen ajankohtaan ja kaikke sopiva tilaisuus ovat kolme eri asiaa.
kaikille sopiva
Kaksi viimeistä voidaan hyvin myös jättää pois, jolloin koulu voi keskittyä kaikille sopivaan ohjelmaan.
Kertaus on opintojen äiti. Tänäänkin.
"joulukirkko" voisi olla hyvin vapaa-aiakan.
Jos uskoo niin osallistuu ja jos ei niin voi hypellä säkkileikkiä ulkona aasin korvat päässä pennut.
Mikä vittu siinä on vaikeata?
Kouluhan on ainoastaan tietojen opetukseksikin tarkoitettu . Joten usko on aina jokaisen henkilökohtainen asia , mitä siitä tulisi jos kaikenmaailman uskoja alettaisiin pitämään kouluohjelmassa .
Lapset varustetaan kouluvuosina tietoa ymmärtämään. Ei siis henkilökohtaisia uskomisia.
Niille saavat järjestää ihan omat tilaisuutensa koulunulkopuolella.
Tästä reagoitiin jo 50 luvulla , joten ei mikään uusi asia , valistuneet ihmiset jos silloin näkivät sen että uskonto ei ole oppiaine , syykin siihen on olemassa
Kukin uskokoon , mutta siihen ei pakoteta ,siksi koulun on oltava neutraali ja keskityttävä ainoastaan oppiaineisiin .
Minun kouluvuosinaan oli aamu rukoukset sinun muut seremoniat, uskontotunnilla moni pelkäsi kun opettaja sanoi että jumala näkee ajateuksetkin ! Kuka ihminen haluaisi että ajatuksetkin pitäisi jakaa jonkun kanssa, se joka haluaa ne jakaa niin kertoo sille läheiselle joka on luotettava, ei muille.
Maailma on muuttunut ja sen mukana tiede kasvanut asioista mitkä ovat todistettavia
Se on hyvä pohja kavamiselle
Maksuhäiriöisyys trendaa yhteisesti lähes jokaista https://yle.fi/a/74-20186875
Joten uskonnon tuputukselle, ei.
Tietääkö rehtori?
Näin minäkin näin.
Hyvä muistaa syysloman jälkeisellä kaudella.
Esim. Joulujuhla ja "joulukirkko" (koulujumalanpalvelus kirkossa) ovat eri asioita.
Perheenne voi antaa oman panoksensa.
Loppusyksyn asia.
Näin on myös normaaliaikaan.
Joulujuhla ja "joulukirkko" eri asioita.
Joko pian kaikki tietävät?
Jotkut koulut ovat tehneet tai yrittäneet tehdä kirkkojumalanpalveluksesta lukukauden päätösjuhla. Härskiä "tietämättömyyttä".
Joulujuhla (kuusijuhla) ja joulukirkko ovat kaksi eri asiaa.
Hyvää kuusijuhlaa!
Jumisrehtorit sekoittavat.
Osa rehtoreista sekiittaa tai on sekaisin.
Onneksi on jo kouluja ja päiväkoteja, joissa ei koulujumalanpalvelusta ei ole jakamassa oppilaita ja opettajia.
Vielä on eduscalntatyötä