Loistavaa!
Reservin yläikäraja aiotaan nostaa 65 vuoteen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää reserviläisten yläikärajan nostoa 65 vuoteen. Verkkouutiset kertoi esityksestä aiemmin tässä artikkelissa.
Asiaa aikanaan hallitusohjelmaan mukaan tuonut kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa aiheesta blogissaan.
– Reservimme kasvaa siis siirtymäajalla nyt miljoonaa sotilaaseen ja uudistuksella vastaamme siihen, että meillä on todella paljon reserviläisiä, joilla on sellaista korkeaa osaamista omassa tehtävässään ja muutenkin, että se on tärkeää ja järkevää pitää käytössä. Ja myös monet reserviläiset näin itsekin toivoivat, Timo Heinonen kirjoittaa.
Lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Yläikärajan nosto koskee vain niitä, jotka ovat asevelvollisia lain voimaan tullessa.
– Asevelvollisuus jatkuu siis jatkossa sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta nykyisen 60 vuoden sijaan. Yläikärajan nostaminen koskee kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia, Heinonen selventää.
Jatkossa asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia.
– Esitys pidentää siis asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta viidellä vuodella, mikä antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta.
Heinonen huomauttaa, että lakimuutoksen vaikutukset kohdistuisivat käytännössä verrattain rajattuun ryhmään asevelvollisia.
– Esimerkiksi kertausharjoituksiin määrättäisiin jatkossakin vain sellaisia reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.
Reservin koko kasvaa viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella ja vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä. Heinosen mukaan siviilipalveluslakiin tehdään samalla vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin.
Reservin yläikäraja aiotaan nostaa 65 vuoteen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää reserviläisten yläikärajan nostoa 65 vuoteen. Verkkouutiset kertoi esityksestä aiemmin tässä artikkelissa.
Asiaa aikanaan hallitusohjelmaan mukaan tuonut kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa aiheesta blogissaan.
– Reservimme kasvaa siis siirtymäajalla nyt miljoonaa sotilaaseen ja uudistuksella vastaamme siihen, että meillä on todella paljon reserviläisiä, joilla on sellaista korkeaa osaamista omassa tehtävässään ja muutenkin, että se on tärkeää ja järkevää pitää käytössä. Ja myös monet reserviläiset näin itsekin toivoivat, Timo Heinonen kirjoittaa.
Lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Yläikärajan nosto koskee vain niitä, jotka ovat asevelvollisia lain voimaan tullessa.
– Asevelvollisuus jatkuu siis jatkossa sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta nykyisen 60 vuoden sijaan. Yläikärajan nostaminen koskee kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia, Heinonen selventää.
Jatkossa asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia.
– Esitys pidentää siis asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta viidellä vuodella, mikä antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta.
Heinonen huomauttaa, että lakimuutoksen vaikutukset kohdistuisivat käytännössä verrattain rajattuun ryhmään asevelvollisia.
– Esimerkiksi kertausharjoituksiin määrättäisiin jatkossakin vain sellaisia reserviläisiä, joilla on sodan ajan sijoitus. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.
Reservin koko kasvaa viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella ja vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä. Heinosen mukaan siviilipalveluslakiin tehdään samalla vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lähi-idän viimeiseen sotaan tarttis saada 200 miljoonaa sotilasta eri maista.
Suomi siis aikookin kunnostautua. Niin sitä pitää!
Valitettavaa toki että 99,9 % niistä kuolee.