Turku tulevaisuuden liikennehelvetti jo tänään

Suomen Turku Facebook-ryhmälle tämä kirjoitus oli liikaa. Se kesti siellä viikinlopun ja keräsi huomattavan määrän huomiota. Mutta ilmeisesti Turun kaupungin talutusnuorassa kulkeville moderaattoreille se oli liikaa. Ja uuden viikon alettua teksti hävisi ja päösy ryhmään estettiin. Näin toimii demokratia Turussa.

Onneksi meillä on Turussa päättäjiä, jotka tietävät tarkalleen, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat – nimittäin lisää vaihtoja, pidempiä kävelymatkoja ja vähemmän pysäköintipaikkoja. Runkolinjastouudistus on loistava esimerkki siitä, miten kaupunkisuunnittelu voi olla täysin irrallaan todellisuudesta. Jos tarkoituksena oli tehdä liikkumisesta mahdollisimman hankalaa, niin täytyy sanoa: mission accomplished.

Majakkarannasta ei enää pääse keskustaan ilman kompassia, eväitä ja henkistä valmistautumista. Palvelulinjat kulkevat kuin harvinaiset eläimet – kerran tunnissa, jos sää sallii. Mutta ei hätää, Fölin suunnittelupäällikön mukaan tämä kaikki tarkoittaa “vapautta”. Ilmeisesti vapaus nyky-Turussa tarkoittaa sitä, että saat vapaasti kävellä kilometrin lähimmälle pysäkille ja vapaasti odottaa bussia, joka ei tule.

Ja mikä parasta – tämä kaikki on tehty raitiotien ehdoilla, jota ei vielä ole olemassa. Se on kuin rakentaisi lentokentän pelkästään paperilennokkien varaan. Mutta hei, visio on tärkeämpää kuin realismi. Turku ei ole kaupunki, se on kokeilulaboratorio, jossa ihmiset ovat koe-eläimiä.

Päättäjät ovat onnistuneet luomaan järjestelmän, jossa kukaan ei ole tyytyväinen – ei autoilijat, ei bussinkäyttäjät, ei vanhukset, ei nuoret. Mutta ehkä juuri se onkin tarkoitus. Ehkä Turku pyrkii olemaan ensimmäinen kaupunki maailmassa, jossa liikkuminen on virallisesti lakkautettu. Tulevaisuudessa turkulaiset eivät enää liiku – he meditoivat pysäkillä ja toivovat, että Föli ilmestyy kuin messias.

Kiitos, Turku. Kiitos siitä, että muistutat meitä siitä, kuinka kaukana päätöksenteko voi olla arjesta. Ja kiitos siitä, että jokainen matka on nyt seikkailu – ei mukavuuden, vaan epätoivon puolella.