HIENOA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Puolustukseen varataan Purran sanoin ”huikean suuri” rahasumma
Hallituksen tiistaina esittelemä ensi vuoden budjettiesitys sisältää merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen.
Niin sanottuja tilausvaltuuksia kasvatetaan budjettiesityksessä 15-kertaisiksi kuluvaan vuoteen verrattuna. Tilausvaltuuksilla tarkoitetaan rahasummaa, joka varataan tietyllä aikavälillä hankintojen tekemiseen.
Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy yhteensä kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin käytettäväksi.
Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa lukema oli noin 0,4 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvasi tiistai-illan tiedotustilaisuudessa panostuksia turvallisuuteen ”huikean suuriksi”.
Kuuden miljardin summaa voi yrittää hahmottaa vaikkapa vertaamalla sitä eduskunnan toimintamenoihin. Ne ovat vajaat 150 miljoonaa euroa tänä vuonna. Puolustushankintoihin varatulla summalla pyörittäisi siis teoreettisesti eduskuntaa 40 vuotta.
Tilausvaltuuksiin sijoitettavaa summaa ei toki käytetä yhtenä vuonna, vaan valtuuksiin liittyvät maksut jakautuvat vuosille 2026–2036, pääosin 2030-luvun alkupuolelle.
Kaksi miljardia euroa on määrä käyttää yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja neljä miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen.
Puolustusvoimat käynnistää niiden turvin Maavoimien uudistamisen. Se muun muassa korvaa vanhentuvia järjestelmiä ja kehittää olemassa olevia suorituskykyjä.
Puolustusministeriön ehdottama kuuden miljardin tilausvaltuus ei sisältynyt valtiovarainministeriön alkuperäiseen budjettiesitykseen. Valtiovarainministeriö esitti tilausvaltuuksien vaiheistamista ja kolmen miljardin tilausvaltuuksia ensi vuoden budjettiin.
Taustalla oli VM:n mukaan epävarmuus siitä, missä määrin valtuutta pystyttäisiin aidosti käyttämään ja siis hankintasopimuksia tekemään suunnitellulla aikataululla nykyisessä markkinatilanteessa. Hankintojen tarpeellisuutta ei ministeriön mukaan sinänsä kyseenalaistettu.
Lopullisessa esityksessä mentiin lopulta puolustusministeriön kannalla. Taustalla oli muun muassa halu myötävaikuttaa siihen, että hankinnat saataisiin toteutettua suunnitellusti.
Hallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna menojen taso on puolustusministeriön mukaan 2,5 prosenttia.
Natossa tavoitteet ovat tätäkin korkeammalla, ja myös Suomi on sitoutunut pyrkimään Naton lukemiin.
Liittokunta linjasi kesän huippukokouksessa, että niin sanottuihin koviin puolustusmenoihin käytetään 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi puolustusta tukevaan toimintaan tulisi panostaa 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Puolustusmenojen nosto vaikuttaa huomattavasti julkisen talouden tilanteeseen. Purra hahmotteli menojen merkitystä toteamalla, että jos sekä puolustusmenot että lainan korkomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olisivat vuoden 2022 tasolla, lähestyisi julkisyhteisöjen rahoitusasema tasapainoa lähivuosina.
Samaan aikaan, kun puolustukseen panostetaan, osuvat valtionhallinnon säästöt ensi vuonna myös puolustusministeriön tontille.
Kevään puoliväliriihessä sovituista valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöistä puolustusministeriön hallinnonala kattaa ensi vuonna 29 miljoonaa euroa.
Puolustukseen varataan Purran sanoin ”huikean suuri” rahasumma
Hallituksen tiistaina esittelemä ensi vuoden budjettiesitys sisältää merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen.
Niin sanottuja tilausvaltuuksia kasvatetaan budjettiesityksessä 15-kertaisiksi kuluvaan vuoteen verrattuna. Tilausvaltuuksilla tarkoitetaan rahasummaa, joka varataan tietyllä aikavälillä hankintojen tekemiseen.
Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy yhteensä kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin käytettäväksi.
Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa lukema oli noin 0,4 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvasi tiistai-illan tiedotustilaisuudessa panostuksia turvallisuuteen ”huikean suuriksi”.
Kuuden miljardin summaa voi yrittää hahmottaa vaikkapa vertaamalla sitä eduskunnan toimintamenoihin. Ne ovat vajaat 150 miljoonaa euroa tänä vuonna. Puolustushankintoihin varatulla summalla pyörittäisi siis teoreettisesti eduskuntaa 40 vuotta.
Tilausvaltuuksiin sijoitettavaa summaa ei toki käytetä yhtenä vuonna, vaan valtuuksiin liittyvät maksut jakautuvat vuosille 2026–2036, pääosin 2030-luvun alkupuolelle.
Kaksi miljardia euroa on määrä käyttää yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja neljä miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen.
Puolustusvoimat käynnistää niiden turvin Maavoimien uudistamisen. Se muun muassa korvaa vanhentuvia järjestelmiä ja kehittää olemassa olevia suorituskykyjä.
Puolustusministeriön ehdottama kuuden miljardin tilausvaltuus ei sisältynyt valtiovarainministeriön alkuperäiseen budjettiesitykseen. Valtiovarainministeriö esitti tilausvaltuuksien vaiheistamista ja kolmen miljardin tilausvaltuuksia ensi vuoden budjettiin.
Taustalla oli VM:n mukaan epävarmuus siitä, missä määrin valtuutta pystyttäisiin aidosti käyttämään ja siis hankintasopimuksia tekemään suunnitellulla aikataululla nykyisessä markkinatilanteessa. Hankintojen tarpeellisuutta ei ministeriön mukaan sinänsä kyseenalaistettu.
Lopullisessa esityksessä mentiin lopulta puolustusministeriön kannalla. Taustalla oli muun muassa halu myötävaikuttaa siihen, että hankinnat saataisiin toteutettua suunnitellusti.
Hallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna menojen taso on puolustusministeriön mukaan 2,5 prosenttia.
Natossa tavoitteet ovat tätäkin korkeammalla, ja myös Suomi on sitoutunut pyrkimään Naton lukemiin.
Liittokunta linjasi kesän huippukokouksessa, että niin sanottuihin koviin puolustusmenoihin käytetään 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi puolustusta tukevaan toimintaan tulisi panostaa 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Puolustusmenojen nosto vaikuttaa huomattavasti julkisen talouden tilanteeseen. Purra hahmotteli menojen merkitystä toteamalla, että jos sekä puolustusmenot että lainan korkomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olisivat vuoden 2022 tasolla, lähestyisi julkisyhteisöjen rahoitusasema tasapainoa lähivuosina.
Samaan aikaan, kun puolustukseen panostetaan, osuvat valtionhallinnon säästöt ensi vuonna myös puolustusministeriön tontille.
Kevään puoliväliriihessä sovituista valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöistä puolustusministeriön hallinnonala kattaa ensi vuonna 29 miljoonaa euroa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos sota alkaa Suomi menetetty
Ööö, ei todellakaan ole.
Ei löydy Suomen lyöjää.
Eikä muuten löydy näitä "suomen syöjiäkään".
Suomihan on hävinnyt kaikki sotansa. Viimeksi hävittiin Afghanistanissa.
Voi Voi Voi Voi ...
Wikipediassa lukee että Neuvostoliitto voitto jatkosodan ja Afghanistanin sodan kohdalla lukee talebaanien voitto. Suomikin oli tappion kärsineiden joukoissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/International_Security_Assistance_Force
Edes lähihistoriaa ei tunneta täällä.
Mikä raha on varattu ? Velaks niitä hankitaan.
hyvä että varaudumme, on tärkeää että oma puolustuksemme on kunnossa ja yhteistyö liittolaisten kanssa toimii hyvin
Ja kohta on Euroopassa aseiden ylitarjontaa. Ja parempi niin kuin jos niitä alettaisiin käyttää. Ongelmia kuitenkin alkaa kasaantua -- jossakin vaiheessa.
Kun ei osata elää ja sopeutua.
Mahtavaa pikavippi taloudenhoitoa. Lisää vaan velkaa velan päälle. Kyllä siinä kyykkää valtio kuin valtio.
Huikea rahasumma vainoharhojen lievittämiseen ei tietysti ole huono asia, jos se vainoharhaaisuus sillä lievittyisi. Mutta taitaa olla turhaa.
Voiko Venäjään luottaa?
r.....ä on uhka
Luulin ettei rahaa ole.
Ei sitä olekkaan. Velaks niitä ostetaan. Tulevat sukupolvet saa maksaa. Epäilen etteivät tulevat polvet korkealle arvosta nykyisiä velaks eläviä vellihousuja :).