Konservatiivinen kaksoisstandardi ja ihmisoikeuksien unohtaminen
Suomessa on alueita, joissa rokotekattavuus laahaa, turkistarhauksen ympäristövaikutuksia ei valvota, ja yhteiskunnallinen keskustelu pyörii yhä vanhojen arvojen ympärillä. Näillä alueilla korostuvat usein konservatiiviset piirteet: uskonnollisuus (KD), ruotsinsuomalainen perinnesentimentti (RKP) ja koulutustasoltaan heikommin varustetut kansallismieliset konservatiivit (PS). Näiden ryhmien vaikutus näkyy nyt myös Suomen ulkopoliittisessa linjassa.
Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten nuorisojärjestöt ovat vastustaneet ulkoministeri Elina Valtosen päätöstä liittyä kansainväliseen julkilausumaan, joka tukee kahden valtion mallia Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemiseksi. Heidän mukaansa lausuma sivuuttaa Israelin turvallisuushuolet ja rikkoo Oslon sopimuksen periaatteita. Mutta missä on huoli palestiinalaisten ihmisoikeuksista?
Ironia on syvä. Kristillisdemokraattien juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, mutta nyt he asettuvat tukemaan valtiota, joka ei historiallisesti ole hyväksynyt kristillisiä arvoja. Perussuomalaiset, joiden riveissä on nähty natsimyönteisiä somepostauksia ja joiden edustajat ovat toistuvasti vähätelleet rasismia, puolustavat nyt Israelin toimia Gazassa toimia, joita monet kansainväliset tahot pitävät kansanmurhaan verrattavina.
Onko tämä se arvojen Suomi, jota haluamme rakentaa? Missä vaiheessa ihmisoikeuksien puolustaminen muuttui "sooloiluksi", kuten PS-nuorison puheenjohtaja väittää? Onko kansallinen etu todella ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja moraalin kanssa?
Suomen tulee olla maa, joka seisoo heikompien puolella ei hiljene silloin, kun äänekkäimmät vaativat vaikenemista. On aika kyseenalaistaa konservatiivinen kaksoisstandardi ja vaatia arvojen päivitystä, joka perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen, ei ideologiseen sokeuteen.
Nyt on syytä kysyä: kuinka kauan Suomi sallii arvojohtajiensa pelata moraalista rulettia, jossa ihmisoikeudet ovat pelimerkkejä? Kun Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset kieltäytyvät tukemasta palestiinalaisten oikeuksia, he eivät vain petä kansainvälisiä sopimuksia he paljastavat, kuinka valikoivaa heidän arvopohjansa todella on.
Amnesty Internationalin tuore raportti osoittaa, että Israelin toimet Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit: tappaminen, elinehtojen tahallinen huonontaminen ja ali-ihmisiksi leimaaminen ovat systemaattisia ja jatkuvia. YK:n asiantuntijat ovat varoittaneet, että Israelin toimien motiivi palestiinalaisten hävittäminen täyttää joukkotuhonnan määritelmän2.
Samaan aikaan Perussuomalaisten sometoiminta on vuosien ajan normalisoinut rasismia ja vihapuhetta, kuten Pekka Mykkäsen teos Likainen somesota dokumentoi. Ministeritasolla on paljastunut rasistisia kirjoituksia, joita ei ole aidosti käsitelty vaan torjuttu uhriutumisen ja maalittamisen kautta4.
Tämä ei ole enää arvokeskustelua. Tämä on hiljainen hyväksyntä kansanmurhalle ja rasismille. Ja se on vaarallista.
Suomi ei voi olla maa, jossa ihmisoikeudet ovat toissijaisia, kun ne eivät sovi puoluepoliittiseen agendaan. Jos hiljenemme nyt, olemme osa ongelmaa.
Suomessa on alueita, joissa rokotekattavuus laahaa, turkistarhauksen ympäristövaikutuksia ei valvota, ja yhteiskunnallinen keskustelu pyörii yhä vanhojen arvojen ympärillä. Näillä alueilla korostuvat usein konservatiiviset piirteet: uskonnollisuus (KD), ruotsinsuomalainen perinnesentimentti (RKP) ja koulutustasoltaan heikommin varustetut kansallismieliset konservatiivit (PS). Näiden ryhmien vaikutus näkyy nyt myös Suomen ulkopoliittisessa linjassa.
Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten nuorisojärjestöt ovat vastustaneet ulkoministeri Elina Valtosen päätöstä liittyä kansainväliseen julkilausumaan, joka tukee kahden valtion mallia Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemiseksi. Heidän mukaansa lausuma sivuuttaa Israelin turvallisuushuolet ja rikkoo Oslon sopimuksen periaatteita. Mutta missä on huoli palestiinalaisten ihmisoikeuksista?
Ironia on syvä. Kristillisdemokraattien juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, mutta nyt he asettuvat tukemaan valtiota, joka ei historiallisesti ole hyväksynyt kristillisiä arvoja. Perussuomalaiset, joiden riveissä on nähty natsimyönteisiä somepostauksia ja joiden edustajat ovat toistuvasti vähätelleet rasismia, puolustavat nyt Israelin toimia Gazassa toimia, joita monet kansainväliset tahot pitävät kansanmurhaan verrattavina.
Onko tämä se arvojen Suomi, jota haluamme rakentaa? Missä vaiheessa ihmisoikeuksien puolustaminen muuttui "sooloiluksi", kuten PS-nuorison puheenjohtaja väittää? Onko kansallinen etu todella ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja moraalin kanssa?
Suomen tulee olla maa, joka seisoo heikompien puolella ei hiljene silloin, kun äänekkäimmät vaativat vaikenemista. On aika kyseenalaistaa konservatiivinen kaksoisstandardi ja vaatia arvojen päivitystä, joka perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen, ei ideologiseen sokeuteen.
Nyt on syytä kysyä: kuinka kauan Suomi sallii arvojohtajiensa pelata moraalista rulettia, jossa ihmisoikeudet ovat pelimerkkejä? Kun Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset kieltäytyvät tukemasta palestiinalaisten oikeuksia, he eivät vain petä kansainvälisiä sopimuksia he paljastavat, kuinka valikoivaa heidän arvopohjansa todella on.
Amnesty Internationalin tuore raportti osoittaa, että Israelin toimet Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit: tappaminen, elinehtojen tahallinen huonontaminen ja ali-ihmisiksi leimaaminen ovat systemaattisia ja jatkuvia. YK:n asiantuntijat ovat varoittaneet, että Israelin toimien motiivi palestiinalaisten hävittäminen täyttää joukkotuhonnan määritelmän2.
Samaan aikaan Perussuomalaisten sometoiminta on vuosien ajan normalisoinut rasismia ja vihapuhetta, kuten Pekka Mykkäsen teos Likainen somesota dokumentoi. Ministeritasolla on paljastunut rasistisia kirjoituksia, joita ei ole aidosti käsitelty vaan torjuttu uhriutumisen ja maalittamisen kautta4.
Tämä ei ole enää arvokeskustelua. Tämä on hiljainen hyväksyntä kansanmurhalle ja rasismille. Ja se on vaarallista.
Suomi ei voi olla maa, jossa ihmisoikeudet ovat toissijaisia, kun ne eivät sovi puoluepoliittiseen agendaan. Jos hiljenemme nyt, olemme osa ongelmaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Putin on pienempi paha kuin Netanjahu.