Puhuiko Lindtman pahasti omiaan lauantaina aamu-tv:ssä?

Poliittinen retoriikka on välillä sellaista, että se ei kestä päivänvaloa. Eduskunnan kyselytuntia seuratessa, oppositio heittää kerrasta toiseen samoja kysymyksiä ja lokaa hallituksen päälle, minkä takia ministerit joutuvat väsymiseen asti korjaamaan, mikä asioiden oikea laita on.

Kuinka paljon Antti Lindtman heittää omiaan vahingoittaakseen Orpon hallitusta ja kerätääkseen valheilla ääniä SDP:lle? Ainakin loan heitto on tähän asti tehonnut, kun SDP:n gallupkannatus on korkealla. Vertailussa on ollut mm. Marinin hallituksen ja Orpon haliituksen velanotto.

Valtionkonttori on vahvistanut, että
- valtio velkaantui vuosina 2020-2023 yhteensä 48,9 miljardia euroa lisää. Velkaantumista tapahtui joka vuosi, ei vain koronavuotena, ja erityisesti viimeisenä vuotena.
- valtion lisävelkaantumisen arvio vuosille 2024-2026 on 33,4 miljardia. Vuoden 2027 tilasta ei ole tietoa tässä vaiheessa.

Vertailua tehdessä huomionarvoista on myös, että korot ovat nousseet velkataakan lisääntymisen ja rahan hinnan kallistumisen takia. Vuosina 2024-2026 menee valtion velkojen korkoihin arviolta 8-9 miljoonaa euroa, mikä lisää varsinaista alijäämää. Jos korot otetaan pois velkasummasta, niin varsinainen alijäämä on alentunut.

Mikäli velkaantumista ei saada loppumaan ja mikäli hallitukseen valittaisiin ulkomailla epäluotettavaksi luokiteltuja taloudenhoitajia, niin Suomen luottoluokitus saattaisi romahtaa ja lainahanat sulkeutua. Se ei ole mikään utopia. Kolmekymmentäviisi vuotta sitten Suomi ei saanut enää lainaa. Taloustilanne yritettiin korjata sisäisellä devalvaatiolla, minkä ammattiliitot Metalli ja Paperi torppasivat, mikä johti ulkoiseen devalvaatioon ja valtavaan talouden alasajoon. Euro-aikana ulkoinen devalvaaatio ei ole mahdollinen, minkä takia kaikki on tehtävä itse.

Kreikassa talouden huono jama korjattiin alentamalla julkisen puolen palkkoja.
Valtion talous on alijäämäinen noin 10 miljardia vuodessa, mikä tarkoittaa, että pitää sopeuttaa 10 miljardia jo seuraavan hallituksen ensimmäisenä vuotena. Suomen valtiolla on velkaa 80% BKT;stä. Ruotsi ja Tanska ovat tasolla 30% BKT:stä. Siellä Suomikin oli 17 vuotta sitten, mutta ylisuurten julkisten palkankorotusten jälkeen 2008 alkaen, valtion palkkojen maksuun on tarvittu velkarahaa.

Nyt velkaantumista yritetään pysäyttää ja kuluja karsia leikkaamalla palveluja koko kansalta. Miksi valtion ja hv-alueiden ylilihavia organisaatioita ei leikata? Miksi julkisia palkkoja ei alenneta, koska ne ovat syypäitä tilanteeseen?