Hallitus ja kansanedustajat Ministerit eivät ole ansainneet palkankorotuksia

SUOMEN TUOTTAVUUS LAAHAA RUOTSIN PERÄSSÄ

Suomea vertaillaan usein niin sanottuihin luonnollisiin verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Näissä maissa tuotantorakenne on samankaltainen kuin Suomessa, ja yritykset kilpailevat usein samoilla markkinoilla samoista asiakkaista.

Tuottavuus vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä on kunkin maan kilpailukyky, ja 2000-luvulla tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa heikompaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Timo Eklund näkee selitykseksi sen, että kilpailijat ovat kyenneet luomaan kansainvälisille markkinoille kehittyneempiä ja arvokkaampia tuotteita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan hyvää hintaa. Uusien digitaalisten palveluiden kohdalla ero on erityisen selvä.

Ruotsilla on Klarnat, Spotifyt ja kukoistava viihde- ja kulttuurivienti, sanoo Eklund.

TAANTUMASSA PALKAT JA TUOTTAVUUS ERKAANTUIVAT

Vuonna 2008 Suomen talouden sysäsi taantumaan kansainvälinen finanssikriisi, joka tuli yllätyksenä myös taloustieteilijöille. Tuottavuuden ennustettiin kehittyvän suotuisasti, joten työmarkkinoilla käytiin palkkaneuvotteluja optimistissa tunnelmissa ja sovittiin tuntuvista korotuksista. Kriisin iskettyä tuottavuus heikentyi, kun palkat olivat nousseet, mutta tilaukset ja tehdyt työtunnit lähtivät laskuun.

– Se oli negatiivinen tuottavuusshokki. Työn yksikkökustannukset kasvoivat selvästi enemmän kuin tuottavuus. Etenkin pienessä avotaloudessa tämä tarkoittaa, että työpaikkoja tuhoutuu enemmän kuin uusia syntyy, sanoo Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta.

Taantumavuosina Suomen kustannuskilpailukyky heikentyi verrattuna kilpailijamaihin