Hallintoelimet
Fortumin hallinnosta ja toiminnasta vastaavia päätöksentekoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen tarkastus- ja riskivaliokunta, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta (25.3.2024 saakka nimitys- ja palkitsemisvaliokunta), teknologia- ja investointivaliokunta sekä toimitusjohtaja yhtiön johtoryhmän tukemana.
Lisäksi toimitusjohtaja, joka tällä hetkellä Markus Rauramo.
Markus Rauramon palkka muodostuu kiinteästä palkasta, luontaiseduista sekä mahdollisista tulos- ja osakeperusteisista bonuksista. Vuonna 2023 Rauramon kiinteä palkka oli noin 1,6 miljoonaa euroa, johon lisättiin 315 000 euron lisäeläke. Yhteensä ansiot olivat useita miljoonia euroja, ja palkitseminen perustuu toimitusjohtajan ja yhtiön suoritukseen
Ei mainintaa Pekkarisesta.
Fortumin hallinnosta ja toiminnasta vastaavia päätöksentekoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen tarkastus- ja riskivaliokunta, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta (25.3.2024 saakka nimitys- ja palkitsemisvaliokunta), teknologia- ja investointivaliokunta sekä toimitusjohtaja yhtiön johtoryhmän tukemana.
Lisäksi toimitusjohtaja, joka tällä hetkellä Markus Rauramo.
Markus Rauramon palkka muodostuu kiinteästä palkasta, luontaiseduista sekä mahdollisista tulos- ja osakeperusteisista bonuksista. Vuonna 2023 Rauramon kiinteä palkka oli noin 1,6 miljoonaa euroa, johon lisättiin 315 000 euron lisäeläke. Yhteensä ansiot olivat useita miljoonia euroja, ja palkitseminen perustuu toimitusjohtajan ja yhtiön suoritukseen
Ei mainintaa Pekkarisesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulin, että Pekkarinen on päättänyt kaiken Fortumissa, eikö näin olekaan?
https://www.hs.fi/talous/art-2000011475902.html
"Entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on tuohtunut pankkiiri Peter Fagernäsin juuri ilmestyneessä elämäkerrassa esitetyistä väitteistä, joiden mukaan Pekkarinen kohteli ministerinä ollessaan erityisen nurjasti valtionyhtiö Fortumia. Fagernäs toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001–2009.
Pekkarinen oli kauppa- ja teollisuusministeri ja myöhemmin elinkeinoministeri vuodet 2003–2011.
Mauri Pekkarisen mukaan Fagernäsin aikajärjestys on väärä. Hän korostaa, että Fagernäs itse oli Fortumin hallituksen puheenjohtaja, kun Fortum päätti vuonna 2007 ostaa 25 prosentin osuuden venäläisestä sähköyhtiöstä TGK-1:sta. Vuonna 2008 Fortum nosti omistuksensa toisessa venäläisessä sähköyhtiössä TGK-10:ssä 93 prosenttiin.
Pekkarisen mukaan tämä oli ”vuosikausia” aiemmin kun ydinvoimalaluvat tulivat ajankohtaisiksi eli vuonna 2010 – eli Fortum oli jo päättänyt investoida Venäjälle riippumatta siitä, mikä oli ydinvoimalapäätöksen kohtalo Suomessa.
”Ei silloin vielä keskusteltu mistään ydinvoimalarakentamisesta, ei taatusti, vielä vähemmän siitä, kuka luvan saa ja kuka ei”, Pekkarinen sanoo.
”On suurta epärehellisyyttä, että Fagernäs laittaa nämä asiat aikajanalle tällä tavalla ja jättää kertomatta, missä on itse ollut mukana. Ei voi mitenkään sanoa, että tulevilla ratkaisuilla oli vaikutusta siihen, mikä tapahtui jo monta vuotta aikaisemmin.”