Aihe: Ei-työllisten työresurssien hyötykäyttö osana kestävän yhteiskuntarakenteen vahvistamista
Lausunnon antaja: Työvoiman Aktivointiyksikkö (TAY), alayksikkö: Rakenteellisesti Syrjäytyneet ja Motivaation Korkean Potentiaalin Reservit (RaSyMoKoPoRe)
1. Tausta ja tavoite
Suomen kansantaloudessa on tällä hetkellä käyttämätöntä työvoimakapasiteettia, jota ei perinteisin työllistämistoimin tavoiteta. Ns. "motivaatiokriittiset yksilöt", joilla on valmiudet fyysiseen suoritukseen, mutta joilta puuttuu säännöllinen osallistuminen yhteiskunnalliseen tuotantoon, edustavat merkittävää reserviä. Tavoitteena on kehittää osallistava ja ekologisesti kestävä toimintamalli, jossa nämä yksilöt saadaan integroituun maanmuokkausoperaatioon – kuten esimerkiksi kansalliseen Saimaan kanavakaivuuhankkeeseen.
2. Ekologinen näkökulma
– Manuaalinen kaivutyö korvaa fossiilikäyttöisen maarakennuskaluston – pienempi hiilijalanjälki per neliömetri.
– Työtä tehdään pääosin hernekeiton voimalla – kotimainen, uusiutuva energialähde.
– Ylijäämämuta voidaan käyttää luonnonmukaisissa jälleenrakennushankkeissa (esim. savitalot, turve-iglut).
3. Sosiaalinen ja yhteiskuntataloudellinen näkökulma
– Luo päivärytmin ja vahvistaa työidentiteettiä ilman varsinaista työllistämistä (ns. pre-työelämävalmiuksien kehittäminen).
– Vähentää passiivisia tukimuotoja, kun työpanos toimii osasuorituksena yhteiskunnallisesta tuesta.
– Mahdollistaa meritokraattisen nousun – eniten kaivaneet saavat oikeuden suurempaan maaosuuteen ja parempiin makkarapalkintoihin.
– Rakentaa yhteisöllisyyttä: lapion jakaminen, kankiparit, yhteislaulut.
4. Kustannustehokkuus
– Vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kuluja jopa 37 % pilotointialueilla (simuloitu Puruveden länsirannalla 2024).
–Työkalut ovat pitkäikäisiä (KankiLapiX 2025, arvioitu käyttöikä 12 vuotta).
– Bonusmekanismit (kultahiput, kiilat) toimivat kannustimina ilman lisäkustannuksia valtiolle – palkinnot maksetaan löydetyllä aineksella.
5. Eettiset huomiot
– Osallistuminen on periaatteessa vapaaehtoista, mutta vaihtoehtona on ”täydentävän kaivuutuen” menettäminen.
– Filosofisesti työhön kriittisesti suhtautuvat saavat mahdollisuuden työstää ajatuksiaan konkreettisen maan vastustuksen kautta.
– Hankkeeseen liitetään ohjaava kansanrunouden elementti, joka mahdollistaa oman kulttuuriperinnön uudelleenkeksimisen mutakuopan äärellä.
6. Johtopäätös
Kansallinen Kaivuuaktivointihanke edustaa kestävää, osallistavaa ja kulttuurisesti merkityksellistä lähestymistapaa työvoimareservien aktivointiin. Sen avulla voidaan rakentaa paitsi kanava Saimaan selältä maailmalle – myös silta syrjäytyneisyyden ja osallisuuden välille.
📎 Allekirjoitettu digitaalisesti:
Kivinen Tauno,
Virkasihteeri (ylempi lapiohallinto)
Työvoiman Aktivointiyksikkö
Lausunnon antaja: Työvoiman Aktivointiyksikkö (TAY), alayksikkö: Rakenteellisesti Syrjäytyneet ja Motivaation Korkean Potentiaalin Reservit (RaSyMoKoPoRe)
1. Tausta ja tavoite
Suomen kansantaloudessa on tällä hetkellä käyttämätöntä työvoimakapasiteettia, jota ei perinteisin työllistämistoimin tavoiteta. Ns. "motivaatiokriittiset yksilöt", joilla on valmiudet fyysiseen suoritukseen, mutta joilta puuttuu säännöllinen osallistuminen yhteiskunnalliseen tuotantoon, edustavat merkittävää reserviä. Tavoitteena on kehittää osallistava ja ekologisesti kestävä toimintamalli, jossa nämä yksilöt saadaan integroituun maanmuokkausoperaatioon – kuten esimerkiksi kansalliseen Saimaan kanavakaivuuhankkeeseen.
2. Ekologinen näkökulma
– Manuaalinen kaivutyö korvaa fossiilikäyttöisen maarakennuskaluston – pienempi hiilijalanjälki per neliömetri.
– Työtä tehdään pääosin hernekeiton voimalla – kotimainen, uusiutuva energialähde.
– Ylijäämämuta voidaan käyttää luonnonmukaisissa jälleenrakennushankkeissa (esim. savitalot, turve-iglut).
3. Sosiaalinen ja yhteiskuntataloudellinen näkökulma
– Luo päivärytmin ja vahvistaa työidentiteettiä ilman varsinaista työllistämistä (ns. pre-työelämävalmiuksien kehittäminen).
– Vähentää passiivisia tukimuotoja, kun työpanos toimii osasuorituksena yhteiskunnallisesta tuesta.
– Mahdollistaa meritokraattisen nousun – eniten kaivaneet saavat oikeuden suurempaan maaosuuteen ja parempiin makkarapalkintoihin.
– Rakentaa yhteisöllisyyttä: lapion jakaminen, kankiparit, yhteislaulut.
4. Kustannustehokkuus
– Vähentää pitkäaikaistyöttömyyden kuluja jopa 37 % pilotointialueilla (simuloitu Puruveden länsirannalla 2024).
–Työkalut ovat pitkäikäisiä (KankiLapiX 2025, arvioitu käyttöikä 12 vuotta).
– Bonusmekanismit (kultahiput, kiilat) toimivat kannustimina ilman lisäkustannuksia valtiolle – palkinnot maksetaan löydetyllä aineksella.
5. Eettiset huomiot
– Osallistuminen on periaatteessa vapaaehtoista, mutta vaihtoehtona on ”täydentävän kaivuutuen” menettäminen.
– Filosofisesti työhön kriittisesti suhtautuvat saavat mahdollisuuden työstää ajatuksiaan konkreettisen maan vastustuksen kautta.
– Hankkeeseen liitetään ohjaava kansanrunouden elementti, joka mahdollistaa oman kulttuuriperinnön uudelleenkeksimisen mutakuopan äärellä.
6. Johtopäätös
Kansallinen Kaivuuaktivointihanke edustaa kestävää, osallistavaa ja kulttuurisesti merkityksellistä lähestymistapaa työvoimareservien aktivointiin. Sen avulla voidaan rakentaa paitsi kanava Saimaan selältä maailmalle – myös silta syrjäytyneisyyden ja osallisuuden välille.
📎 Allekirjoitettu digitaalisesti:
Kivinen Tauno,
Virkasihteeri (ylempi lapiohallinto)
Työvoiman Aktivointiyksikkö
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.