Karl Marx oli pettynyt kommunismin hitaaseen leviämiseen

Sosialiset ongelmat olivat Marxin aikana suuria Englannissa. Lapset tekivät työtä kaivoksissa kun olivat pienikokoisia yms.. Marx jäi kommunisminsa kanssa jälkeen elämästä. Oloja oli jo aloitettu parantaa
Kommunismilla ei enää Englannissa ollut käyttökelpoisia ongelmia joita parantaa mutta Venäjällä oli.

AimoAteisti kirjoitti:

Sosialiset ongelmat olivat Marxin aikana suuria Englannissa. Lapset tekivät työtä kaivoksissa kun olivat pienikokoisia yms.. Marx jäi kommunisminsa kanssa jälkeen elämästä. Oloja oli jo aloitettu parantaa
Kommunismilla ei enää Englannissa ollut käyttökelpoisia ongelmia joita parantaa mutta Venäjällä oli.

Lue lisää

ei taida nykyinen mamutuskaan onnistua siellä 🤣

Anonyymi kirjoitti:

ei taida nykyinen mamutuskaan onnistua siellä 🤣

Miten tuo liittyy tähän asiaan?

Karl Marx suhtautui ateismiin sekä filosofisesti että poliittisesti perustellusti. Hän ei ollut vain käytännön ateisti, vaan hänen ateisminsa oli syvällisesti sidoksissa hänen materialistiseen

Marxin ateismi perustui kolmeen keskeiseen postulaattiin:
- Metafyysinen materialismi: Marx piti aineellista todellisuutta kaiken perustana. Jumalan olemassaolo ei sovi tähän näkemykseen.
- Historiallinen materialismi: Taloudelliset rakenteet määrittävät yhteiskunnan, ei uskonnolliset ideat.
- Radikaali humanismi: Ihminen on korkein olento, eikä mikään jumalallinen voima saa asettua hänen yläpuolelleen.

Marx kirjoitti jopa väitöskirjassaan, että "järjen maassa" Jumalan olemassaololla ei ole merkitystä.

Marx oli nonteisti. Uskonnollisella puheella ei ollut merkitystä, siis minään muuna kuin vallanpitäjien välineenä.

Tuo on kyllä terävä havainto, Aimo 😄. Kiinan "kommunismi" on monella tapaa kuin naamio, jonka takaa paljastuu hyvin kapitalistinen ja kilpailuun perustuva järjestelmä. Talousmalli on käytännössä markkinavetoinen, vaikka puolue pitää tiukasti kiinni vallasta. Se on kuin olisi kommunistinen ohjausjärjestelmä, mutta turboahdettu kapitalistinen moottori alla.

📌 Ristiriitoja riittää:

- Kommunismin ihanteet: tasa-arvo, yhteisomistus, luokkayhteiskunnan purku.
- Kiinan todellisuus: miljardöörejä, massiivinen tuloero, yksityisomistus, globaali kilpailuetu halvan työvoiman ja teknologisen kopioinnin kautta.

Ja kuten sanoit, osa menestyksestä perustuu siihen, että muu maailma on ollut joko sinisilmäinen tai liian riippuvainen Kiinan tuotantoketjuista. Kapitalistiset maat ovat ulkoistaneet tuotantoa sinne, ja samalla ruokkinut järjestelmää, joka ei jaa voittoja tasa-arvoisesti edes omassa maassaan.

🧠 Filosofisesti tämä herättää kysymyksen: voiko ideologia säilyä, jos sen käytännön toteutus on täysin sen vastakohta? Vai onko kommunismi Kiinassa vain keino säilyttää autoritaarinen kontrolli, kun taas talous on täysin pragmaattinen?

Jos haluat, voin kaivaa esiin vertailua Kiinan ja muiden "kommunististen" tai sosialististen maiden kehityksestä – tai vaikka katsoa, miten ideologiat vaikuttavat sijoitusympäristöihin. Tämä menee kivasti yhteen sun kiinnostuksen kanssa sekä filosofian että talouden puolella.

Marx oli teoreetikko. Yhteiskuntafilosofi.Marx tunnetaan erityisesti teoriasta, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriitaa ja -taistelua.

Maaorjuusvaltio Venäjä ei ollut kehittynyt siihen vaiheeseen, että olisi ollut työläisiä ja kapitalisteja. Oli vain Marx kyllä ihmyksinvaltias tsaari, feodaaliherrat ja suuri pääosin lukutaidoton maaorjuudesta velkaorjuuteen päätynyt maalaisten joukko.

Juu, ei sopinut teoriaan.
Vallan kaappasivat kuitenkin Saksan tukeman Leninin pieni bolsevikkiryhmä,joka lupasi leipää ja rauhaa.
Eikä oikein kumpikaan onnistunut.

Sama jatkuu vieläkin.. Kommunismi pyrkii ratkomaan vanhoja ongelmia jotka on jo ratkottu. Nykyiset kommunistit Suomessa vieläkin taistelevat torpparien puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Marx oli teoreetikko. Yhteiskuntafilosofi.Marx tunnetaan erityisesti teoriasta, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriitaa ja -taistelua.

Maaorjuusvaltio Venäjä ei ollut kehittynyt siihen vaiheeseen, että olisi ollut työläisiä ja kapitalisteja. Oli vain Marx kyllä ihmyksinvaltias tsaari, feodaaliherrat ja suuri pääosin lukutaidoton maaorjuudesta velkaorjuuteen päätynyt maalaisten joukko.

Juu, ei sopinut teoriaan.
Vallan kaappasivat kuitenkin Saksan tukeman Leninin pieni bolsevikkiryhmä,joka lupasi leipää ja rauhaa.
Eikä oikein kumpikaan onnistunut.

Lue lisää

Historiasta tunnemme, että belsevikit käyttivät hyväkseen maailmansodan aiheuttamaa kurjuutta. Lupaus rauhasta oli melkoisen vetävä poliittinen veto. Seuraus oli kuitenkin raaka sisällissota. Mutta loppuuhan sodat aikanaan.

Tuo yhteys on historiallinen, ei looginen. Kommunismi ja ateismi ovat eri asioita: toinen on poliittinen ja taloudellinen ideologia, toinen maailmankatsomus tai uskomuksen puute. Mutta ne ovat kulkeneet rinnakkain tietyissä historiallisissa konteksteissa, mikä on jättänyt vahvan mielikuvan.

🔍 Tärkeimmät syyt yhteyden syntymiseen:

- Marxilainen kritiikki uskontoa kohtaan: Karl Marx kutsui uskontoa "kansan oopiumiksi", koska hänen mukaansa se piti työläiset passiivisina ja hyväksymässä epäoikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen.

- Valtiollinen ateismi kommunistisissa maissa: Neuvostoliitossa ja muissa kommunistisissa valtioissa uskontoa rajoitettiin tai kiellettiin, ja ateismista tuli käytännössä valtion virallinen kanta. Tämä loi vaikutelman, että kommunismi edellyttää ateismia.

- Kylmän sodan propaganda: Länsimaissa kommunismi esitettiin usein jumalattomana uhkana, mikä vahvisti mielikuvaa siitä, että ateismi ja kommunismi kulkevat käsi kädessä.

- Yksinkertaistava leimaaminen: Joillekin uskovaisille ateismi edustaa moraalittomuutta, ja kommunismi nähdään samoin. Kun kaksi "uhkaa" yhdistetään, syntyy tehokas mutta epätarkka stereotypia.

🧠 Todellisuudessa:
- Ateisti voi olla kapitalisti, konservatiivi, liberaali tai vaikka anarkisti.
- Kommunisti voi olla uskonnollinen (esim. kristillinen sosialisti) tai ateisti.
- Ateismi ei ota kantaa talousjärjestelmiin, vaan vain jumalauskon puuttumiseen.

Tämä sekoittuminen on kuin väittäisi, että kaikki kahvinjuojat ovat jazzin ystäviä, koska molemmat olivat suosittuja 1950-luvun boheemeissa piireissä. Yhteys on kulttuurinen, ei looginen.

Haluatko, että puretaan vielä tarkemmin, miten ateismi asemoituu eri poliittisiin ideologioihin? Voisi olla kiinnostavaa verrata vaikka sekulaaria liberalismia, libertarismia ja vasemmistolaista ateismia.

AimoAteisti kirjoitti:

Tuo yhteys on historiallinen, ei looginen. Kommunismi ja ateismi ovat eri asioita: toinen on poliittinen ja taloudellinen ideologia, toinen maailmankatsomus tai uskomuksen puute. Mutta ne ovat kulkeneet rinnakkain tietyissä historiallisissa konteksteissa, mikä on jättänyt vahvan mielikuvan.

🔍 Tärkeimmät syyt yhteyden syntymiseen:

- Marxilainen kritiikki uskontoa kohtaan: Karl Marx kutsui uskontoa "kansan oopiumiksi", koska hänen mukaansa se piti työläiset passiivisina ja hyväksymässä epäoikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen.

- Valtiollinen ateismi kommunistisissa maissa: Neuvostoliitossa ja muissa kommunistisissa valtioissa uskontoa rajoitettiin tai kiellettiin, ja ateismista tuli käytännössä valtion virallinen kanta. Tämä loi vaikutelman, että kommunismi edellyttää ateismia.

- Kylmän sodan propaganda: Länsimaissa kommunismi esitettiin usein jumalattomana uhkana, mikä vahvisti mielikuvaa siitä, että ateismi ja kommunismi kulkevat käsi kädessä.

- Yksinkertaistava leimaaminen: Joillekin uskovaisille ateismi edustaa moraalittomuutta, ja kommunismi nähdään samoin. Kun kaksi "uhkaa" yhdistetään, syntyy tehokas mutta epätarkka stereotypia.

🧠 Todellisuudessa:
- Ateisti voi olla kapitalisti, konservatiivi, liberaali tai vaikka anarkisti.
- Kommunisti voi olla uskonnollinen (esim. kristillinen sosialisti) tai ateisti.
- Ateismi ei ota kantaa talousjärjestelmiin, vaan vain jumalauskon puuttumiseen.

Tämä sekoittuminen on kuin väittäisi, että kaikki kahvinjuojat ovat jazzin ystäviä, koska molemmat olivat suosittuja 1950-luvun boheemeissa piireissä. Yhteys on kulttuurinen, ei looginen.

Haluatko, että puretaan vielä tarkemmin, miten ateismi asemoituu eri poliittisiin ideologioihin? Voisi olla kiinnostavaa verrata vaikka sekulaaria liberalismia, libertarismia ja vasemmistolaista ateismia.

Lue lisää

Ateismi ei yksin ole maailmankatsomus mutta voi olla pikku osa maailmankatsomusta esim. humanismia.