Olipa silmiä avaava kirjoitus jälleen, tähän tilaan Suomi on ajettu:
"Olen työskennellyt esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajana kauan. Tänä aikana koko yhteiskunta on muuttunut, on tullut muun muassa tabletit, kännykät ja internet. Eskarissa joudutaan yhä enemmän harjoittelemaan arjen perustaitoja, joita vanhempien kuuluisi lastensa kanssa harjoitella kotona.
On vanhempia, jotka ovat läsnä lastensa arjessa, tekevät kotiaskareita, käyvät kirjastossa, uimassa, pyöräilemässä yms. Hankkivat lapsilleen säänmukaiset vaatteet ja varusteet, pitävät kiinni pelien ikärajoista ja rajoittavat ruutuaikaa. Syövät yhdessä lasten kanssa ja opettavat käytöstapoja, pöytätapoja ja huolehtivat lapsen riittävästä unesta.
Vuosi vuodelta on enemmän niitä lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa. On lapsia, jotka eivät jaksa kuunnella kuvakirjojen lukemista, jotka eivät osaa kääntää itse kuvakirjan sivuja. Jotkut ovat ensimmäistä kertaa luistimilla eskarissa tai uimassa eskarin uimakoulussa. Pöytätapoja ei ole, lapset eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla ja veitsellä, mikä lusikalla.
Eskarin aikuisia nimitellään ja heille haistatellaan, lapset pelaavat liikaa laitteilla, katsovat kaikkea mahdollista kakkaa Youtubesta, ikärajoja ei noudateta…
Vuosi vuodelta eskarissa on enemmän lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa.
Ei voi olla niin, että näin tärkeässä asiassa yhä useammat työntävät lasten kasvatuksen yhteiskunnan vastuulle.
Ovatko myös niitä, jotka myös elävät yhteiskunnan piikkiin?
Ei ihme, jos lapsia hukkuu altaisiin ja järviin!
"Olen työskennellyt esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajana kauan. Tänä aikana koko yhteiskunta on muuttunut, on tullut muun muassa tabletit, kännykät ja internet. Eskarissa joudutaan yhä enemmän harjoittelemaan arjen perustaitoja, joita vanhempien kuuluisi lastensa kanssa harjoitella kotona.
On vanhempia, jotka ovat läsnä lastensa arjessa, tekevät kotiaskareita, käyvät kirjastossa, uimassa, pyöräilemässä yms. Hankkivat lapsilleen säänmukaiset vaatteet ja varusteet, pitävät kiinni pelien ikärajoista ja rajoittavat ruutuaikaa. Syövät yhdessä lasten kanssa ja opettavat käytöstapoja, pöytätapoja ja huolehtivat lapsen riittävästä unesta.
Vuosi vuodelta on enemmän niitä lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa. On lapsia, jotka eivät jaksa kuunnella kuvakirjojen lukemista, jotka eivät osaa kääntää itse kuvakirjan sivuja. Jotkut ovat ensimmäistä kertaa luistimilla eskarissa tai uimassa eskarin uimakoulussa. Pöytätapoja ei ole, lapset eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla ja veitsellä, mikä lusikalla.
Eskarin aikuisia nimitellään ja heille haistatellaan, lapset pelaavat liikaa laitteilla, katsovat kaikkea mahdollista kakkaa Youtubesta, ikärajoja ei noudateta…
Vuosi vuodelta eskarissa on enemmän lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa.
Ei voi olla niin, että näin tärkeässä asiassa yhä useammat työntävät lasten kasvatuksen yhteiskunnan vastuulle.
Ovatko myös niitä, jotka myös elävät yhteiskunnan piikkiin?
Ei ihme, jos lapsia hukkuu altaisiin ja järviin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sosialistinen vapaa kasvastus on siis toiminnassa, eikä pitltejä saa kotona eikä laitoksissa kasvattaa.
Harvais ja varhennekasvatuksessa leikataan miehistä naisia ja toisinpäin. Monet on niin jo luonnostaan kuitenkin.
Miten on mahdollista,että maahanmuuttaja perhe ( 5 lasta ja aikuiset)saa tukia noin4500 e,lisäksi maksetaan sähköt vuokrat tai vaikkapa silmälasit versus pienituloinen joka käy kuukauden osaaika töissä (ei osa-aikainen omasta halustaan) saa palkkaa täysin ikälisineen ,sunnuntai lauantai ja iltalisät lisättynä vajaat kaksi tonnia?
Miksi äänestätte sdp???
Nasima tai Antti L voisivat selittää?
Hyvä kirjoitus! Valitettavasti se on myös totta. Ihmetellä täytyy, millaisia vanhempia on näillä lapsilla. Puhutaan paljon vanhemmista, joilla on vanhemmuus hukassa. Ovatko he niitä vanhempia, jotka ovat saaneet ns. vapaan kasvatuksen eli ei mitään rajoja? Ei sitten myöskään osata kasvattaa omia lapsia.
Millaisia aikuisia kasvaa tällaisista lapsista. Asennevammaisia - lasten kasvatus ja tapojen opettaminen on sysätty yhteiskunnan vastuulle.
Lapset ovat vanhempiensa käyntikortteja - se kertoo nimenomaan lasten vanhemmista.