Hyvä Ruotsi

14 miljardia olisi summa.

Siinä isoläjä velkarahaa joka vuosi.

uolustuskomissaari Kubilius: Rajojen suojelussa edetään maastossa, ilmassa ja merellä – Ukrainan kokemuksista otetaan oppia

Euroopan komission puolustus- ja avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius on keskustellut ministerien kanssa droonien torjunnasta.

Missäs ne meidän omat panssarit, hävittäjät ja sukellusveneet onkaan?

Ai niin! Niitä ei ole!

Anonyymi kirjoitti:

Missäs ne meidän omat panssarit, hävittäjät ja sukellusveneet onkaan?

Ai niin! Niitä ei ole!

Euroopan komission puolustus- ja avaruusasioista vastaavan komissaari Andrius Kubiliuksen Helsingissä perjantaina. Asialistalla oli esimerkiksi droonimuuri.

Droonimuurilla tarkoitetaan teknistä laitteistoa, jolla drooneja eli lennokkeja voidaan havaita ja torjua. Aihe on varsin ajankohtainen, sillä drooneilla on viime päivinä häiritty muun muassa lentokenttiä ja sotilastukikohtia Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös Suomessa on tehty droonihavaintoja, mutta ei ole havaittu samanlaista häirintää kuin muissa Pohjoismaissa.

Puolustuskomissaari Kubilius kertoi iltapäivällä, että droonimuuri on osa EU:n kolmiosaista itäisen rajan suojaamiseen (Eastern Flank Watch) tarkoitettua pakettia. Ensimmäiseen osaan sisältyy maastoaidat ja -rajoitukset, toiseen osaan droonit ja kolmanteen ”merimuuri” Itämerellä ja Mustallamerellä.

Kubilius osallistui iltapäivän aikana Häkkäsen kanssa tiettyjen EU-maiden väliseen etäkokoukseen, jossa käsiteltiin EU:n droonimuuria ensimmäistä kertaa. Tilaisuuteen osallistuivat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Romanian, Bulgarian, Tanskan, Unkarin ja Ukrainan puolustusministerit. Myös Naton edustajia oli mukana. Helsingin Sanomat kertoi kokouksesta aiemmin tällä viikolla.

– Kohtaamme todellisia haasteita. Venäjä testaa EU:ta ja Natoa. Vastauksemme tulee olla vankka, yhtenäinen ja välitön, Kubilius totesi.

Droonimuurin osalta ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa droonien tunnistusta ja valvontaa. Komissaarin mukaan asiantuntija-arvio on, että tunnistusjärjestelmiä saataisiin edistettyä vuoden sisällä. Ukrainan kokemuksista aiotaan ottaa oppia ja Ukrainan kanssa tehdään yhteistyötä, komissaari sanoi.

– Nykyiset järjestelmämme ovat hyviä tunnistamaan [ilmatilasta] hävittäjiä ja ohjuksia, mutta tarvitsemme kykyä tunnistaa myös matalammalla lentäviä, pienempiä drooneja. Ukrainalaisilla on paljon kokemusta tehokkaista keinoista.

Lisäksi EU:n tulee hankkia osaamista droonien tuhoamiseksi, mikä sisältää sekä elektronisia että muita droonien torjuntajärjestelmiä, Kubilis sanoi. Torjuntaan tulee löytää kustannustehokkaita järjestelmiä, komissaari painotti. Mailla tulee myös olla mahdollisuuksia ottaa nopeasti käyttöön uutta teknologiaa.

Kolmiosainen suunnitelma halutaan sisällyttää osaksi EU:n varautumistiekarttaa, jota EU-maat käsittelevät tulevassa huippukokouksessa lokakuussa.

Puolustusministeri Häkkänen katsoo, että EU ottaa nyt sellaista roolia turvallisuudessa, joka sillä pitäisikin olla. Ukraina on avainasemassa, sillä heillä on eniten osaamista droonien torjumisesta, Häkkänen sanoi. Droonientorjunta tulee liittää osaksi muuta torjuntajärjestelmää.

– Nämä aloitteet ovat Suomelle prioriteetti. Nyt tarvitaan välittömiä ratkaisuja ja kyvykkyyksiemme pitkäaikaisempaa kehittämistä, Häkkänen totesi.

Armeija on paljon muutakin kuin vanhanajan miesvahvuuksia. Suomi on teknologisesti takapajula jos sitä verrataan Ruotsiin.

pitkien matkojen venäjä katkotaan