Mitä usko sinulle antaa?

Toivon pääseväni fasisti taivaaseen .

>>Keskitytään tässä ajalliseen hyötyyn tai tyydytykseen, sillä kuoleman jälkeistä elämää ei ole.>>

Oletko käynyt katsomassa?

"Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne; ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä."
1. kirje korinttilaisille 15 - Raamattu 1992

Tässä hyvä ja riittävä syy haluta uskoa ja totta on Raamatun todistus.

Onko ymmärrettävä niin, että ilman toivoa ikuisesta elämästä, kukaan ei uskoisi?

Efesolaiskirje‬ ‭1‬:‭3‬-‭7‬ ‭FB38‬‬
On jo antanut ei usko vaan Jumala.
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta,

hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.”
‭‭
‭‭2. Pietarin kirje‬ ‭1‬:‭3‬-‭9‬ ‭FB38‬‬
”Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään,

joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,

niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.”

‭‭1. Korinttilaiskirje‬ ‭15‬:‭19‬-‭28‬ ‭FB38‬‬
”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.

Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.

Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan; sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.

Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle". Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle".

Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”

Uskovainen suostuu elämään ihmisiksi vain rangaistuksen pelossa ja palkkion toivossa.

Alhaista! Kuin pahainen piski.

Jeesuksessa Kristuksessa on koko maailman toivo!
Mutta kun tämä ihana toivo ei kaikille, lähestulkoonkaan kaikille, kelpaa.
Suuri osa ihmiskunnasta heittää tämän suurenmoisen toivon olkansa yli. Halveksii sitä, tallaa sen jalkoihinsa, hylkää Jumalan armon ja syntiemme sovituksen Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Valtaosa kurjasta, syntien turmelemasta, ihmiskunnasta ylenkatsoo koko ihmiskunnan ainoan toivon ja pelastuksen,
Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen.
Valtaosa ihmiskunnasta kääntää selkänsä kaikkivaltiaalle Jumalalle.
Valiten näin itse osansa, iankaikkisen eron Jumalasta. Iankaikkisen kadotuksen.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
( 2 Kor. 5)

Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut." Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
( 2.Kor. 6:1-2)

s-seutulainen

Hetken helpotuksen, niin kuin muutkin päihteet.

Kristinusko on antanut minulle tämän elämän suurimmat ja riemullisimmat ylistyksen aiheet. Jo lapsenuskosta asti, nykyiseen aikuiseen kristinuskoon asti, olen viettänyt siunattua elämää. Tosin myös paholainen on tehostanut hyökkäyksiään,sitä mukaan, kuin olen kasvanut kristinuskossani. Mutta nähdessäni, kuinka ylivertainen Jumalani valtava viisaus on, kun Hän kääntää paholaisen teot, minulle hyväksi. Nyt en pelkää kuolemaa, en elämää, vaan saan tuoda kaiken pahan itsessäni ja muissa Jumalalleni. Jeesus Kristus armahtaa, kun lankean tunnekuohuissani ja tunnustan katuen vajavaisuuteni ja pyydän vilpittömästi anteeksi. Sen jälkeen saan jatkaa puhtaana elämääni. Tietenkin jos rikon maallista lakia, niin armoton ateistinen laki rankaisee. Mutta anteeksi saatu synti, ei vaikuta pelastukseeni. Vuorovaikutteinen suhde Isään, Poika Jeesukseen ja Pyhään Henkeen, kasvattaa kristittyä kokemuksellisesti, kohti Jeesuksen kaltaisuutta. Jeesus on meidän kaikkivaltias Herramme, jota en voi kyllin ylistää, koska Hän kuoli puolestamme. Tämä yksi kuolema on tuottanut miljardikertaisen sadon, vanhurskautettuja, kadotuksesta pelastettuja henkiä, Jumalan ikuisiksi lapsiksi, Hänen perheensä jäseniksi.

Mark.11:26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne. Biblia (1776) Matt.6:15.

Usko Jeesukseen takaa ihanan tulevaisuuden kuoleman jälkeen. Elämä uskossa on rikas kokemus jo ajassa!

Tuonpuoleiseen joudutaan kaikki
Siellä ei ole uskonnoista hajuakaan.

Mitä voitat itsellesi aloittaja kysymykselläsi? Mitä häviät?
Usko Herraan on antanut minulle paljonkin. Vaikkapa niitä maallisia ystäviä ja tuttuja.
Toki ällipälli siihen vastaamaan: "Niitähän voi saada muutenkin."
Elämää, vaikkapa sitten ikuista, et voi saavuttaa, ellet sitä viljele.
Oletko siis kuoleman puolella? Mikä on silloin tuomio?
Syytätkö epäuskossasi? Ja ketä? Kenen viet oikeuden eteen? Jumalanko? Tai Jeesuksen Kristuksen?
Sinä kyllä osaat lukea. Ja näköjään kirjoittaakin. Oletko silloin oppinut mitään?
Ehkäpä Jumalamme esittää juuri sinulle tuon yhden ainoan kysymyksen: "Oletko oppinut mitään elämäsi aikoina?"
Ja parhainta siinä on se. Että Hän saattaa kysyä saman kysymyksen meiltä kaikilta.
En minä nyt taida ja osaa tätä tämän kauniimmin sanoa ja ilmoittaa.

Kyllä se ainoa hyöty on ikuinen elämä. Muutoin usko menee maksupuolelle.

Minulle usko on antanut uuden elämän.
Olen kokenut monenlaisia tilanteita ja käynyt läpi tuntemuksia, mutta turvautuessani Jumalaan, olen monien kärsimystenkin läpikäyneenä saanut anteeksiannon ja todellisen elämän ARMOSSA.

En ymmärrä miksi joku uskoisi vain tätä aikaa varten. Taivasta vartenhan olemme uskossa. Tämä aika on lyhyt siihen verrattuna.

No minun uskossani ei ole mitään kuoleman jälkeistä autuutta. Kun ihminen kuolee, niin se on sitten siinä. Näin ajateltiin Vanhassa testamentissakin aina Hesekielin kirjaan saakka. Tuommoiset autuudet on kovin uutta kuvitelmaa. Vasta reilut 200 eKr autuuteen ruvettiin uskomaan enemmän. Osaatko kertoa miksi?

Oikeuden pilkata ja halveksia kanssaihmistä.

Epätoivon ei auta.

Lähinnä jatkuvaa pelkoa ja itsensä huonoksi tuntemista. Velvollisuuksia toisia ihmisiä kohtaan ja hyvin rajoitteista elämää. Ehkä joskus taivaassa sitten vasta saa iloita.

Jos kristinusko ei tarjoaisi ikuista elämää, niin ihmiset todennäköisesti lakkaisivat uskomasta. Uskolla ei ole siis annettavana mitään hyvää, joka saisi jäsenet pysymään kirkoissa ilman toivoa ikuisesta elämästä.