Haitalliset vieraslajit ja vieraslajit ylipäätään, ovat ihmisen mukana tänne tuomia. Ihminen vaikuttaa kaikkialla luonnossa ja on saanut aikaan vakavan häiriötilan.
Toinen asia on tulokaslajit, jotka siirtyy Suomeen omin neuvoin olosuhteiden muuttuessa. Suomeen tulee esimerkiksi hyönteisiä jotka ilmastonmuutoksen takia pystyy nykyään elämään täällä. Ilmastonmuutoksen vuoksi lajit joutuvat siirtymään etsien sellaista elinympäristöä johon ne ovat sopeutuneet. Tämä muutos on tavallaan luonnollista, mutta ihmisen takia se tapahtuu liian nopeasti. Ihmiset ovat tuhonneet elinympäristöjä niin nopeasti etteivät luonto ja eläimet ehdi sopeutumaan siihen.
Koko ajatus vieraslajeista perustuu olettamaan, että olisi tarkkarajainen ja muuttumaton suomalainen luonto. Suomalainen luonto, sellaisena kuin me sen tunnemme, on ehkä ollut pääpiirteittäin olemassa parituhatta vuotta. Valmis se ei ollut, eikä ole vieläkään. Luonto muuttuu jatkuvasti. Luonto ei tunnusta kansallisvaltioita, eikä tunne rajoja. Juuri noihin aikoihin ensimmäiset karhut tallustelivat Suomen niemelle. Sopiva elinympäristö, eli havumetsät, olivat vallanneet alaa vähän ennen. Kuka rohkenee väittää, että karhu olisi Suomen luontoon kuulumaton tulokaslaji?
KISSAT
Suomeen kissa saapui noin tuhat vuotta sitten viikinkien mukana, ainakaan kissoista ei ole maassamme tietoja sitä edeltävältä ajalta. Lemmikkinä elävä kotikissakin on vieraslaji, mutta haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa. Kissa on villiintynyt, kun se saa kaiken ravintonsa luonnosta. Luonnonvaraisena elävät, täysin villiintyneet kissat kokevat kuitenkin yleensä kovan kohtalon: koska ne kestävät huonosti pakkasia, ne yleensä menehtyvät viimeistään talven tullen. Moni myös kuolee liikenteen uhrina. Selvästi villiintynyt kissa on rauhoittamaton eläin, jonka saa lain mukaan tappaa. :( Villiintyneitä kissoja on kuitenkin melko vähän tai ne ovat lyhytikäisiä, mutta silti niillä saattaa olla paikallisesti vaikutusta saaliseläinpopulaatioihin. Kotikissan tappaminen on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
IHMISET
Tuhoisin vieraslaji on ihminen. Ihminen ei kuulu Suomen luontoon. Eläimet ja kasvillisuus joutuvat väistymään, kun ihminen jyrää. Ihmiset aiheuttaa suurta vahinkoa. Ne rikkovat ravintoketjuja, syrjäyttävät muita lajeja ja muovaavat elinympäristöjä uuteen uskoon. Ihminen on haitallisempi vieraslaji kuin lupiini, kissa tai laivan painolastitankissa matkustava villasaksirapu. Ihminen kuljettaa itsensä lisäksi myös muita haitallisia vieraslajeja Suomeen.
Ihmisen Suomeen tuomia ja alkuperäiseen luontoon kuulumattomia on muun mussa lehmät, lampaat ja vuohet. Ne eivät toki kirmaile luonnossa vapaana, mutta niiden vaikutukset ympäristöön ovat moninkertaiset mihin tahansa haitalliseen vieraslajiin verrattuna (siis ihmisen jälkeen). Puhumattakaan maailman laajimmalle levinneistä "vieraslajeista": riisistä, maissista, vehnästä ja soijasta. Nämä lajit ovat ihmisen avustuksella raivanneet tieltään valtaisan määrän alkuperäistä lajistoa, muuttaneet metsät pelloiksi.
Toinen asia on tulokaslajit, jotka siirtyy Suomeen omin neuvoin olosuhteiden muuttuessa. Suomeen tulee esimerkiksi hyönteisiä jotka ilmastonmuutoksen takia pystyy nykyään elämään täällä. Ilmastonmuutoksen vuoksi lajit joutuvat siirtymään etsien sellaista elinympäristöä johon ne ovat sopeutuneet. Tämä muutos on tavallaan luonnollista, mutta ihmisen takia se tapahtuu liian nopeasti. Ihmiset ovat tuhonneet elinympäristöjä niin nopeasti etteivät luonto ja eläimet ehdi sopeutumaan siihen.
Koko ajatus vieraslajeista perustuu olettamaan, että olisi tarkkarajainen ja muuttumaton suomalainen luonto. Suomalainen luonto, sellaisena kuin me sen tunnemme, on ehkä ollut pääpiirteittäin olemassa parituhatta vuotta. Valmis se ei ollut, eikä ole vieläkään. Luonto muuttuu jatkuvasti. Luonto ei tunnusta kansallisvaltioita, eikä tunne rajoja. Juuri noihin aikoihin ensimmäiset karhut tallustelivat Suomen niemelle. Sopiva elinympäristö, eli havumetsät, olivat vallanneet alaa vähän ennen. Kuka rohkenee väittää, että karhu olisi Suomen luontoon kuulumaton tulokaslaji?
KISSAT
Suomeen kissa saapui noin tuhat vuotta sitten viikinkien mukana, ainakaan kissoista ei ole maassamme tietoja sitä edeltävältä ajalta. Lemmikkinä elävä kotikissakin on vieraslaji, mutta haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa. Kissa on villiintynyt, kun se saa kaiken ravintonsa luonnosta. Luonnonvaraisena elävät, täysin villiintyneet kissat kokevat kuitenkin yleensä kovan kohtalon: koska ne kestävät huonosti pakkasia, ne yleensä menehtyvät viimeistään talven tullen. Moni myös kuolee liikenteen uhrina. Selvästi villiintynyt kissa on rauhoittamaton eläin, jonka saa lain mukaan tappaa. :( Villiintyneitä kissoja on kuitenkin melko vähän tai ne ovat lyhytikäisiä, mutta silti niillä saattaa olla paikallisesti vaikutusta saaliseläinpopulaatioihin. Kotikissan tappaminen on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
IHMISET
Tuhoisin vieraslaji on ihminen. Ihminen ei kuulu Suomen luontoon. Eläimet ja kasvillisuus joutuvat väistymään, kun ihminen jyrää. Ihmiset aiheuttaa suurta vahinkoa. Ne rikkovat ravintoketjuja, syrjäyttävät muita lajeja ja muovaavat elinympäristöjä uuteen uskoon. Ihminen on haitallisempi vieraslaji kuin lupiini, kissa tai laivan painolastitankissa matkustava villasaksirapu. Ihminen kuljettaa itsensä lisäksi myös muita haitallisia vieraslajeja Suomeen.
Ihmisen Suomeen tuomia ja alkuperäiseen luontoon kuulumattomia on muun mussa lehmät, lampaat ja vuohet. Ne eivät toki kirmaile luonnossa vapaana, mutta niiden vaikutukset ympäristöön ovat moninkertaiset mihin tahansa haitalliseen vieraslajiin verrattuna (siis ihmisen jälkeen). Puhumattakaan maailman laajimmalle levinneistä "vieraslajeista": riisistä, maissista, vehnästä ja soijasta. Nämä lajit ovat ihmisen avustuksella raivanneet tieltään valtaisan määrän alkuperäistä lajistoa, muuttaneet metsät pelloiksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onneksi persu Koponen on himokas kitkeen lupiineja !
Lupiini koposka .
Jääkaudella suomessa oli vain jäätä ja kiveä, jos sieltä aletaan laskemaan vieraslajeja niin ei tänne juuri mitään muuta jäisi kuin kivet. Meillä on tämä yksi pallo asuttavana, mutta joitakin tuntuu harmittavan kun ihmisten asettamia keinotekoisia rajoja ei juuri kasvit ja eläimet vähääkään kunnioita ihminen mukaan luettuna, jonka kuuluisi asustella afrikassa. Maa kuuluu yhtälailla kaikille kasveille ja eläimille kenelläkään olematta mitään oikeutta asettaa mitään rajoituksia olevaisuuksille. Omiminen on taas siitä erikoinen piirre jolle luonnonlakien mukaan ei mitään relevanttia oikeutusta maan suhteen, koska ensimmäisen ihmisen jälkeläisiä olemme kaikki niin maa kuuluu jokaiselle yhtäläisesti tai toisin sanoen maahan kuuluu kaikki mitä maassa sattuu olemaan.
Ihmisellä on oikeus vain omien töidensä tuloksiin rajallisesti kunhan se ei riko tätä luonnonlakia maan suhteen, koska maa ei ole ihmisten töiden tulos vaan sen työn mahdollistaja. Ahneus on typerää ja vahingollista maalle ja kaikelle sen elämänmuodoille, kun kohtuutta enempää kukaan ei tarvitse mihinkään ja kohtuus on aivan riittävästi hyvinvoinnille kaikki muu on ylimääräistä ja ylimääräinen on tarpeetonta missä asiassa tahansa.
Tietysti jonkun taaperon täytyi persutkin sekoittaa tähän vieraslajiketjuun.