Jalavan Kauppa, onko ongelmissa?

Kyllä on tietojeni mukaan.
Piiputtanut jo useamman vuoden.
Ei ole helppoa taantumassa olla yrittäjä rip

Taidat olla vaan hyvilläs että yrittäjällä vaikeuksia?

Tuollainen kauppa on melkoinen haaste saada kannattamaan hyvin.
Suhteellisen kallista tavaraa hankkia ja vielä kalliimpaa myydä, kaukana matkailijavirroista, paikalliset eivät juuri ostele tuollaista, heikko alkukesä varmaan verotti niitä vähäisiäkin turistimääriä.
Toivottavasti saa tilanteen oikaistua ja historiallinen kauppa saisi jatkoa.

Ongelma on koko kylä

Voisikohan kunta jotenkin mennä avuksi jollain avustuksella tai muulla? Jatkuvuus on turvattava.

Ei ole kunnan tehtävä pelastaa yrittäjiä ahdingosta, yrittäjien itse keksittävä keinoja

Nettikauppaan pitäisi panostaa. Hieno kulttuurihistoriallinen paikka, ensi kevänä koetan matkailla siellä.

Voisiko jotain Rebelwerksin fanikamaa olla siellä myynnissä?

Vastahan sinne tuli uusi emäntä taloon. Kuvista päätellen varsin tuhti sellainen, eppäilemättä topakkakin. - Jos ei tuolla habituksella saa turisteja houkuteltua, niin ei sitten millään! ;-)

Ei tarinat vatsaa täytä, ei sanat leipää tuo,
vaikka Kalle kuinka kirjoitti, ei se enää elämää luo.
Iijoen törmällä, missä terva ennen tuoksui,
nyt vain muistot ja matkailijat tyhjyyteen juoksi.

Jalavan hirret, ne vanhat ja väsyneet,
ovat herrojen ja jätkien askeleet nähneet.
Mikko ja Nikolai ovat poissa,
tiski on hiljaa,
ei täällä enää punnita jauhoja,
ei viljaa.

Kauppa korisee, se henkeään haukkoo,
aika sen ovia ja ikkunoita aukoo.
Mutta kas, raunioiden keskellä jokin vielä itää,
kun kaikki muu kuolee,
yksi pintansa pitää.

Ei se ole toivo, ei tulevaisuus,
ei työ,
vaan Kepu, ja lestat,
jotka valvovat, kun laskeutuu yö.
Kylä tyhjenee,
valot sammuvat - yksi kerrallaan,
mutta punavihreä puolue porskuttaa,
yksinään,
ainiaan.

Suomettumista odottaen,
venäläisiä kaivaten,
lailla Saapungin

ystävyysmitalia hinkuen.

Kiinan ryökkyä löytyy ja arvokkaalla hinnalla.
Mitä siitä maksamaan ylihintaa.
Enempi maakuntien pienien tuottajien tavaraa myyntiin.
Olisko ideaa, että yrittäjä " vuokraisi" joitakin hyllynpätkiä esim.käsityöläisille?

Myytävä tavara on tosiaan sellaista, ettei se hirveästi houkuttele. Itse paikka on todella näkemisen arvoinen ja sinällään jo matkailutuote, mutta olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, että ympäristön pientuottajien kanssa kannattaisi tehdä vielä enemmän ja monipuolisemmin yhteistyötä. Tilaa siellä on vaikka kuinka ottaa tuotteita myyntiin.

Ylimielinen pariskunta ja ottaneet krääsää myyntiin, eivät huolehdi talon ympäristön siisteydestä, omasta mielestä boheemi, muiden mielestä epäsiisti.
Liian poliittiset ajatukset, ei liike-elämän halua eikä yhteistyöhön haluja sen vertaa.