Tykistökranaatteja valmistetaan Puolustusvoimien Räjähdekeskuksessa jo yli kolminkertainen määrä verrattuna Venäjän Ukrainaan hyökkäystä edeltävään aikaan.
Jatkuvasti lisää työntekijöitä palkannut keskus aikoo ensi vuoden loppuun mennessä viisinkertaistaa tykistöammusten tuotantomäärän.
Suomi on harvinaisuus länsimaiden joukossa, koska sillä on valtion osin omistamaa tuotantoa ja ammukset ovat puhtaasti kotimaista tekoa.
Räjähdekeskuksessa kasataan tykistöammukset, joihin osat tulevat muualta Suomesta eri toimittajilta. Yhden ammuksen hinta on maailmalla 3000–5000 euroa.
Räjähdekeskuksen päätuote on nyt 155 millimetrin tykistökranaatti (oik.), mutta myös 81 ja 121 millin kranaatinheittimien ammuksia valmistetaan jatkuvasti.
Ukrainan sodan oppien myötä kaikki länsimaat ovat alkaneet varastoida nimenomaan Naton standardin mukaisia 155 millimetrin kaliiperin tykistökranaatteja. Ammuksen suosittu koko tulee yleisesti länsimaissa käytössä olevien kenttätykkien kaliiperista. Moni valtio oli kuitenkin ehtinyt ajaa niiden tuotannon alas ennen hyökkäyssotaa. Tämänkin takia ammusten kysyntä on valtaisa.
Tykistökranaattien kysynnän suorastaan räjähdettyä Euroopan unionin maat sopivat talvella 2023 tavoitteesta, jolla tuotantoa nostetaan mittavasti. Sen mukaan EU:n alueella pitäisi vuoteen 2026 mennessä tuottaa vuodessa kaksi miljoonaa tykistöammusta.
Kivelä kertoo, että Suomessakin on nyt nostettu tykistöammusten tuotanto yli kolminkertaiseksi vuodesta 2021. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan valtio on päättänyt satsata tykistökranaatteihin satoja miljoonia. Esimerkiksi maaliskuussa 2023 Puolustusministeriö valtuutti Puolustusvoimat tilaamaan Nammo Lapualta pelkästään 155 millimetrin tykistöammusten osia yli sadalla miljoonalla eurolla.
Tavoite on viisinkertaistaa tuotanto vuoden 2026 loppuun mennessä, Kivelä sanoo.
Mitään tuotantomääriä hän ei kuitenkaan kerro. Ne ovat maanpuolustussyistä salattua tietoa.
Jatkuvasti lisää työntekijöitä palkannut keskus aikoo ensi vuoden loppuun mennessä viisinkertaistaa tykistöammusten tuotantomäärän.
Suomi on harvinaisuus länsimaiden joukossa, koska sillä on valtion osin omistamaa tuotantoa ja ammukset ovat puhtaasti kotimaista tekoa.
Räjähdekeskuksessa kasataan tykistöammukset, joihin osat tulevat muualta Suomesta eri toimittajilta. Yhden ammuksen hinta on maailmalla 3000–5000 euroa.
Räjähdekeskuksen päätuote on nyt 155 millimetrin tykistökranaatti (oik.), mutta myös 81 ja 121 millin kranaatinheittimien ammuksia valmistetaan jatkuvasti.
Ukrainan sodan oppien myötä kaikki länsimaat ovat alkaneet varastoida nimenomaan Naton standardin mukaisia 155 millimetrin kaliiperin tykistökranaatteja. Ammuksen suosittu koko tulee yleisesti länsimaissa käytössä olevien kenttätykkien kaliiperista. Moni valtio oli kuitenkin ehtinyt ajaa niiden tuotannon alas ennen hyökkäyssotaa. Tämänkin takia ammusten kysyntä on valtaisa.
Tykistökranaattien kysynnän suorastaan räjähdettyä Euroopan unionin maat sopivat talvella 2023 tavoitteesta, jolla tuotantoa nostetaan mittavasti. Sen mukaan EU:n alueella pitäisi vuoteen 2026 mennessä tuottaa vuodessa kaksi miljoonaa tykistöammusta.
Kivelä kertoo, että Suomessakin on nyt nostettu tykistöammusten tuotanto yli kolminkertaiseksi vuodesta 2021. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan valtio on päättänyt satsata tykistökranaatteihin satoja miljoonia. Esimerkiksi maaliskuussa 2023 Puolustusministeriö valtuutti Puolustusvoimat tilaamaan Nammo Lapualta pelkästään 155 millimetrin tykistöammusten osia yli sadalla miljoonalla eurolla.
Tavoite on viisinkertaistaa tuotanto vuoden 2026 loppuun mennessä, Kivelä sanoo.
Mitään tuotantomääriä hän ei kuitenkaan kerro. Ne ovat maanpuolustussyistä salattua tietoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvä
hyvä
Mites on, onko 5 kertaistunut?
Ilmeisesti mennään suunnitelman mukaan...
Naton eurooppalaisten jäsenmaiden yhteenlaskettu 155 mm:n ammusten tuotantokapasiteetti on kasvanut vähintään viisinkertaiseksi helmikuun 2022 jälkeen. Lisäksi tuotantokapasiteetti saattaa kaksinkertaistua uudelleen vuoteen 2030 mennessä, mikä johtuu pääasiassa hankinnoista ja tuotannon lisäämisestä.
hyvä