Suomen eläkeläisistä suurin osa saa työeläkettä, joka on ansioihin perustuva eläke, mutta myös kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä maksetaan eläkkeen täydentämiseksi. Vuonna 2024 Suomessa maksettiin eläkkeitä yhteensä 40,2 miljardia euroa, ja eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 100 euroa kuukaudessa. Eläkkeet tarjoavat perustoimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.
Eläkelajien perusteet
Työeläke: Tämä on ensisijainen eläke, joka karttuu työuran aikana ansiotyöstä ja yrittäjyydestä. Se turvaa kulutustason säilymistä eläkkeelle siirryttäessä.
Kansaneläke ja takuueläke: Nämä ovat Kelan maksamia asumisperusteisia eläkkeitä, jotka turvaavat pienimmän mahdollisen toimeentulon, jos työeläke ei riitä.
Perhe-eläke: Eläke, jota maksetaan leskelle ja lapsille edesmenneen henkilön jälkeen.
Muut eläkkeet: Eläkejärjestelmään kuuluvat myös esimerkiksi osittainen vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke.
Eläkkeiden taso ja erot
Keskieläke 2024: Keskimääräinen kokonaiseläke Suomessa oli 2 100 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Miehillä keskieläke oli korkeampi kuin naisilla.
Naisten ja miesten eläkkeet: Miesten suuremmat työeläkkeet johtuvat pidemmistä työurista ja korkeammasta palkkatasosta.
Alueelliset erot: Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla maksettiin keskimäärin suurimpia eläkkeitä, kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla keskieläke oli pienin.
Eläketurvan rahoitus ja merkitys
Eläkemaksut: Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla sekä verovaroista maksettavilla kansaneläkkeillä.
Eläkevarat: Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuonna 2024 sijoitustuottojen ansiosta, ja ne ovat merkittävä osa eläketurvaa.
Kuka saa eläkettä?
Vuoden 2024 lopussa Suomessa asuvia eläkkeensaajia oli 1 610 000, joista lähes kaikki sai omaa eläkettä.
Eläkkeensaajista 67 % sai pelkkää työeläkettä, 28 % työ- ja kansaneläkettä sekä 5 % pelkkää kansaneläkettä.
Eläkelajien perusteet
Työeläke: Tämä on ensisijainen eläke, joka karttuu työuran aikana ansiotyöstä ja yrittäjyydestä. Se turvaa kulutustason säilymistä eläkkeelle siirryttäessä.
Kansaneläke ja takuueläke: Nämä ovat Kelan maksamia asumisperusteisia eläkkeitä, jotka turvaavat pienimmän mahdollisen toimeentulon, jos työeläke ei riitä.
Perhe-eläke: Eläke, jota maksetaan leskelle ja lapsille edesmenneen henkilön jälkeen.
Muut eläkkeet: Eläkejärjestelmään kuuluvat myös esimerkiksi osittainen vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke.
Eläkkeiden taso ja erot
Keskieläke 2024: Keskimääräinen kokonaiseläke Suomessa oli 2 100 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Miehillä keskieläke oli korkeampi kuin naisilla.
Naisten ja miesten eläkkeet: Miesten suuremmat työeläkkeet johtuvat pidemmistä työurista ja korkeammasta palkkatasosta.
Alueelliset erot: Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla maksettiin keskimäärin suurimpia eläkkeitä, kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla keskieläke oli pienin.
Eläketurvan rahoitus ja merkitys
Eläkemaksut: Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla sekä verovaroista maksettavilla kansaneläkkeillä.
Eläkevarat: Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuonna 2024 sijoitustuottojen ansiosta, ja ne ovat merkittävä osa eläketurvaa.
Kuka saa eläkettä?
Vuoden 2024 lopussa Suomessa asuvia eläkkeensaajia oli 1 610 000, joista lähes kaikki sai omaa eläkettä.
Eläkkeensaajista 67 % sai pelkkää työeläkettä, 28 % työ- ja kansaneläkettä sekä 5 % pelkkää kansaneläkettä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eläkeläiset kuuluvat hyvinvoivaan ökyrälssiin.