Valtiovarainministeriö julkisti tänään maanantaina uuden talousennusteensa. Velkaennusteissa hyppää silmille kaksi asiaa. Kauppalehti kysyi niistä valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Ensinnäkin nyt julkaistussa ennusteessa velkasuhde on tänä vuonna 86,9 prosenttia, 88,5 prosenttia vuonna 2026 ja 88,6 prosenttia vuonna 2027.
Kesän jälkeen velkasuhde-ennuste esimerkiksi vuoden 2027 osalta on pompannut lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.
VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkösen mukaan muutos ennusteessa tulee ennen kaikkea tämän vuoden velkasuhdearvion noususta. Tämä kasvu osaltaan näkyy myös lähivuosina. Pääkkösen mukaan kasvu tämän vuoden velkasuhdearviossa liittyy muun muassa Valtiokonttorin kassanhallintaan liittyviin asioihin.
Toisekseen VM:n velkaennusteissa pistää silmään, että julkisen talouden velkasuhde ei ennusteen mukaan tyystin tasaannu, edes hetkellisesti, vaan nousee yhden prosenttiyksikön kymmenyksen vuodesta 2026 vuoteen 2027.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä.
Koska bruttokansatuote on karkeasti 300 miljardin euron tienoilla, niin prosenttiyksikön kymmenystenkin muutoksissa heiluvat nopeasti sadat miljoonat eurot.
VM:n mukaan velkasuhteen vakiintuminen on mahdollista, mutta kahden vuoden päähän ulottuva ennuste on jo hyvin epävarma.
VM:n mukaan todennäköisyys on noin 50 prosenttia, että vuonna 2027 velkasuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin vuonna 2026 on.
Eli on 50 prosentin todennäköisyys sille, että velkasuhde ei nouse 2027 edes yhtä prosenttiyksikön kymmenystä, vaan on vuoden 2026 tasolla tai on sitä alempi. Asiasta kysyttäessä VM:n Pääkkönen totesi asian olevan näin.
”Ei kasvaisi sitä kymmenystäkään, vaan pysyisi täsmälleen samana, tai olisi jopa alempi”, Pääkkönen sanoi.
Petteri Orpon hallituksen keskeisen taloustavoitteen toteutumisen todennäköisyys on siis tällä hetkellä kolikonheittoa.
Velkasuhteen kehitykseen vaikuttaa sekä velkamäärän kehitys että talouskasvun vauhti.
VM:n ennusteessa kesällä arviointiin, että velkasuhde kasvaa 0,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2026 vuoteen 2027. Hallitus linjasi uusista julkisen talouden vahvistamistoimista syksyn budjettiriihessä.
Ensinnäkin nyt julkaistussa ennusteessa velkasuhde on tänä vuonna 86,9 prosenttia, 88,5 prosenttia vuonna 2026 ja 88,6 prosenttia vuonna 2027.
Kesän jälkeen velkasuhde-ennuste esimerkiksi vuoden 2027 osalta on pompannut lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.
VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkösen mukaan muutos ennusteessa tulee ennen kaikkea tämän vuoden velkasuhdearvion noususta. Tämä kasvu osaltaan näkyy myös lähivuosina. Pääkkösen mukaan kasvu tämän vuoden velkasuhdearviossa liittyy muun muassa Valtiokonttorin kassanhallintaan liittyviin asioihin.
Toisekseen VM:n velkaennusteissa pistää silmään, että julkisen talouden velkasuhde ei ennusteen mukaan tyystin tasaannu, edes hetkellisesti, vaan nousee yhden prosenttiyksikön kymmenyksen vuodesta 2026 vuoteen 2027.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä.
Koska bruttokansatuote on karkeasti 300 miljardin euron tienoilla, niin prosenttiyksikön kymmenystenkin muutoksissa heiluvat nopeasti sadat miljoonat eurot.
VM:n mukaan velkasuhteen vakiintuminen on mahdollista, mutta kahden vuoden päähän ulottuva ennuste on jo hyvin epävarma.
VM:n mukaan todennäköisyys on noin 50 prosenttia, että vuonna 2027 velkasuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin vuonna 2026 on.
Eli on 50 prosentin todennäköisyys sille, että velkasuhde ei nouse 2027 edes yhtä prosenttiyksikön kymmenystä, vaan on vuoden 2026 tasolla tai on sitä alempi. Asiasta kysyttäessä VM:n Pääkkönen totesi asian olevan näin.
”Ei kasvaisi sitä kymmenystäkään, vaan pysyisi täsmälleen samana, tai olisi jopa alempi”, Pääkkönen sanoi.
Petteri Orpon hallituksen keskeisen taloustavoitteen toteutumisen todennäköisyys on siis tällä hetkellä kolikonheittoa.
Velkasuhteen kehitykseen vaikuttaa sekä velkamäärän kehitys että talouskasvun vauhti.
VM:n ennusteessa kesällä arviointiin, että velkasuhde kasvaa 0,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2026 vuoteen 2027. Hallitus linjasi uusista julkisen talouden vahvistamistoimista syksyn budjettiriihessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ennusteet voivat heilua moneen suuntaan
Nähtäväksi jää, syntyykö Orpon hallitukselle painetta tehdä vielä lisää julkista taloutta vahvistavia toimia, jos hallitus haluaa pitää kiinni velkasuhteen vakauttamistavoitteestaan. Ennusteet voivat luonnollisesti heilua moneen suuntaan.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle kaksi vuotta aikaa, ja usein uusien talouspäätösten tekeminen vaikeutuu vaalien lähestyessä.
Se on joka tapauksessa varmaa, että ensi vaalikauden talouslinjasta keskustelu kiihtyy jossakin vaiheessa.
VM:n nyt julkaistussa ennusteessa velkasuhteen kasvussa on tasaantumista vuonna 2027, mutta velkasuhde kääntyy sen jälkeen välittömästi uudestaan kasvuun. Velkasuhde nousee ennusteen mukaan yli 90 prosenttiin vuonna 2029.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2029 valtionhallinto ja paikallishallinto ovat edelleen yhteensä yli 14 miljardia euroa alijäämäisiä.
Olivatpa talouden käänteet lähiaikoina millaisia tahansa, niin talouspolitiikassa ollaan vaikeiden kysymysten äärellä ensi vaalikaudella.
Rahan lapioiminen kehitysmaihin, heikkolaatuisiin matuihin ja työtävieroksuville pummeille ei misdään tapauksessa paranna tilannetta, ei vaikka Adolf Lindtman miten sitä vakuuttelisi.
Eikä valtavat veronkorotukset niinikään.
valtion ja kuntien kaikki rakennus projektit on peruttava tästä saadaan miljardien säästöt.
maantien 642 (Äänekoskentie) Äänekosken sillan uusiminen ja liittymäjärjestelyt, 15,0 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- valtatie 15 Rantahaka (Kotka) – Kouvola, 122 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- valtatie 21 Palojoensuu-Maunu, 30,0 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- valtatie 23 Karvion kanavan kohdalla, 14,0 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- valtatie 12 Mankala-Tillola, 92,0 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025. Määrärahan käytön edellytyksenä on Lahden seudun MAL-sopimuksen allekirjoittaminen.
- valtatie 8 parantaminen Kokkolan kohdalla, Kokkolan keskusta 1. vaihe, 13,0 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- valtatie 8 ja seututie 724 Vaasan yhdystie 1. vaihe, 31 miljoonan euron valtuus
- Karjalanrata, 90 miljoonan euron valtuus ja 10,5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
- Suupohjan rata, 15 miljoonan euron valtuus ja 1,0 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025
Lisäksi esitetään, että aiemmin päätetyn Rantaradan kehittäminen Karjaa—Kauklahti -hankkeen valtuutta tarkistetaan 50 miljoonalla eurolla 30 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon.
- valtatie 8:n päällystyksen ja rakenteiden korjaus välillä Tjöck–Ömossa, 6,5 miljoonaa euroa
- Pietarsaaressa uuden tieyhteyden toteuttaminen välille Länsiväylä–Västergärdan (Fäbodantie), 2 miljoonaa euroa
Ei kai persaukinen noihin rahaa laita?