suurin osa ja yli puolet jo etelä suomessa työttömys raha hakijoista jotain arabi ,afrikka jne.. :) että semmoista TYÖPERÄISTÄ maahan muuttoa..
se onTUKIPERÄISTÄ maahanmuuttoa mitä hallitukset luoneet!
se onTUKIPERÄISTÄ maahanmuuttoa mitä hallitukset luoneet!
Vastaukset 3
Vanhimmat
KOIVISTON MANU
Inkeriläisiä on muuttanut Suomeen useassa vaiheessa historiassa, ensin vapaaehtoisina ja pakolaisina 1900-luvun alussa ja Suomen käydessä sotaa Inkerin maata vastaan, ja sitten laajemmin paluumuuttajina vuosina 1990–2016 Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Suomen lainsäädännöllinen päätös ja presidentti Koiviston linjaus avasivat ovet inkeriläisille ulkosuomalaisina paluumuuttajina palatessa kotimaahan.
Historia lyhyesti
1600-luku: Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset olivat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden suomalaisten (savakot ja äyrämöiset) jälkeläisiä.
1917–1919: Inkeriläisten kansannousun jälkeen noin 8 400 inkeriläistä pakeni Suomeen.
1930-luku: Stalinin vainojen alettua useita satoja inkerinsuomalaisia pakeni salaa Suomeen ja sai kansalaisoikeudet ulkomaalaisina ulkosuomalaisina.
1943: Saksan miehittämällä alueella inkerinsuomalaiset siirrettiin "pakolla" Saksaa painostamalla ja Suomea kehottelemalla Viron kautta Suomeen, josta he olivat 1944 paenneet ja siirtyneet Neuvostoliittoon.
1990–2016: Presidentti Koiviston päätöksellä inkerinsuomalaiset saivat oikeuden muuttaa Suomeen paluumuuttajina, ja heitä saapui tänne arviolta 32 000.
Miten inkeriläiset tulivat Suomeen?
Paluumuutto 1990-luvulla: Suomi myönsi inkerinsuomalaisille mahdollisuuden paluumuuttajina, ja vuosina 1990–2016 saapui noin 32 000 inkerinsuomalaista.
Presidentin linjaus: Presidentti Koivisto antoi tukea inkeriläisten muuttoon Suomeen, mikä teki asian monille suomalaisille uutisen.
Inkeriläisten paluumuutto on muuttanut Suomea merkittävästi viime vuosikymmeninä, vaikuttaen niin politiikkaan, työmarkkinoihin ja sosiaalielämään kuin myös maan kulttuuriin.
Tilastollisesti heidän työllisyysasteensa jäi pitkään kantaväestöä matalammaksi. Monilla oli myös matalapalkkaisia töitä, vaikka koulutustaustaa olisi ollut enemmän.
Työvoimapula 1980-luvun lopulla: Suomessa oli pulaa tietyistä työntekijöistä, ja inkerinsuomalaisia nähtiin potentiaalisena työvoimana.