Matti Wibergin ("Paluu politiikkaan", s.47) 10-kohtainen lista puolueen rappeutumisen ilmentymistä.
Kepu, sdp ja kokoomus ovat helposti tunnistettavissa. Ei siis yllättävää, että ne menettivät 1990-luvulla n. 100.000 jäsentä, 25% jäsenistöstään, kokoomus enemmän kuin 1/3-osan!
1) Paikallisten puolueosastojen toiminta on käytännöllisesti katsoen lamaantunut.
2) Puoluejäsenyys on joko symbolinen tuen ilmaisu tai välttämättömyys karriäärille.
3) Puolue-eliitit ovat mitä moninaisilla tehtävillä kuormitettuja ja itse itsensä rekrytoivia ryhmiä.
4) Puolueet eivät itse asiassa ole muuta kuin joukko erilaisten organisaatioiden palveluksessa ja yleensä julkiselle sektorille työllistettyjä puoluetyöntekijöitä.
5) Julkisissa viroissa olevat henkilöt ovat kaapanneet puolueet kaikilla tasoilla.
6) Puolueiden ohjelmien muotoilu on lyhytnäköisten ammatti-intressien ehdollistamaa.
7) Viestimet määräävät enemmän puolueiden päiväjärjestystä kuin puolueet viestimien: puolueet reagoivat keskustelunaiheisiin, ne eivät luo niitä.
8) Puolueiden kokousten reaktiot ovat poliitikoille vähemmän merkityksellisiä kuin viestinten reaktiot.
9) Vain nuorisojärjestöissä käydään elävää ideologista väittelyä.
10) Puolueiden sisäpolitiikka on muodostunut henkilöstöpolitiikaksi.
Kepu, sdp ja kokoomus ovat helposti tunnistettavissa. Ei siis yllättävää, että ne menettivät 1990-luvulla n. 100.000 jäsentä, 25% jäsenistöstään, kokoomus enemmän kuin 1/3-osan!
1) Paikallisten puolueosastojen toiminta on käytännöllisesti katsoen lamaantunut.
2) Puoluejäsenyys on joko symbolinen tuen ilmaisu tai välttämättömyys karriäärille.
3) Puolue-eliitit ovat mitä moninaisilla tehtävillä kuormitettuja ja itse itsensä rekrytoivia ryhmiä.
4) Puolueet eivät itse asiassa ole muuta kuin joukko erilaisten organisaatioiden palveluksessa ja yleensä julkiselle sektorille työllistettyjä puoluetyöntekijöitä.
5) Julkisissa viroissa olevat henkilöt ovat kaapanneet puolueet kaikilla tasoilla.
6) Puolueiden ohjelmien muotoilu on lyhytnäköisten ammatti-intressien ehdollistamaa.
7) Viestimet määräävät enemmän puolueiden päiväjärjestystä kuin puolueet viestimien: puolueet reagoivat keskustelunaiheisiin, ne eivät luo niitä.
8) Puolueiden kokousten reaktiot ovat poliitikoille vähemmän merkityksellisiä kuin viestinten reaktiot.
9) Vain nuorisojärjestöissä käydään elävää ideologista väittelyä.
10) Puolueiden sisäpolitiikka on muodostunut henkilöstöpolitiikaksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kysymys kuuluukin, että miksi puolueinstituutio ei toimi.
...että puolueet saavat sinun ja minun kukkarosta ilmaista rahaa eivätkä tarvitse kenttäänsä mihinkään. Puoluetukijärjestelmä on pääasiallinen syy puolueinstituution rappeutumiseen, koska se on johtanut puolueiden elitisoitumiseen ja sisäisen demokratian kaventumiseen. Valtapuolueet eivät siten edusta enää minkäänlaista demokratiaa vaan elitististä oligarkiaa.
Vaikka puolueet ovatkin hierarkisesti mädännäisiä, puoluetuki on vain niiden kaupallisen riippumattomuuden tae.
Moi.
"Ei siis yllättävää, että ne menettivät 1990-luvulla n. 100.000 jäsentä, 25% jäsenistöstään, kokoomus enemmän kuin 1/3-osan!"
Mitä puolueiden jäsenmäärille on tapahtunut 2000-luvulla?
Jäsenmäärä on kuulu objektiivisiin indikaattoreihin, joita jka esitteli avauksessa. Mitä ihmettä sinä höpiset?
Moi.