Australialainen Electro Optic Systems kehittää laserjärjestelmää, joka kykenee torjumaan droneja ja lennokkeja liki yhden kappaleen sekuntivauhdilla, kirjoittaa Aviation Week.
DSEI-messuilla Lontoossa haastatellun toimitusjohtaja Andreas Schwerin mukaan asiakaskunta hakee nyt entistä enemmän kykyä nopeaan tulitustahtiin pidemmän kantaman sijaan.
EOS:n DSEI:ssä esittelemä Apollo-järjestelmä pystyy tällä hetkellä pudottamaan 20 kohdetta minuutissa, mutta nopeutta ollaan nostamassa 50 kohteen minuuttivauhtiin. Tämä toteutetaan lisäämällä lasersädettä kohdistavien moottoreiden tehoa niin, että ne toimivat aiempaa suuremmalla nopeudella.
Apollon dronejen ja lennokkien torjuntaan tarkoitettu versio käyttää 100 kW:n laseria. Se on suunniteltu luokitusten 1–3 miehittämättömän kaluston torjuntaan. Kolmosluokan lennokki painaa 25–598 kg ja lentää tyypillisesti alle 18 000 jalan (noin 5,5 km) korkeudessa alle 250 solmun (noin 460 km/h) nopeudella. Esimerkiksi Venäjän käyttämien Geran/Shahed-hyökkäyslennokkien voidaan katsoa kuuluvan tähän kategoriaan.
Ilman virtajohtoa Apollo kykenee itsenäisesti yli 200 torjuntaan, ja ulkoisen virran kanssa torjuntakyky on miltei rajoittamaton.
EOS:lla on myös teholtaan 150 kW:n järjestelmä esimerkiksi rakettien ja tykistökranaattien torjuntaan.
DSEI-messuilla Lontoossa haastatellun toimitusjohtaja Andreas Schwerin mukaan asiakaskunta hakee nyt entistä enemmän kykyä nopeaan tulitustahtiin pidemmän kantaman sijaan.
EOS:n DSEI:ssä esittelemä Apollo-järjestelmä pystyy tällä hetkellä pudottamaan 20 kohdetta minuutissa, mutta nopeutta ollaan nostamassa 50 kohteen minuuttivauhtiin. Tämä toteutetaan lisäämällä lasersädettä kohdistavien moottoreiden tehoa niin, että ne toimivat aiempaa suuremmalla nopeudella.
Apollon dronejen ja lennokkien torjuntaan tarkoitettu versio käyttää 100 kW:n laseria. Se on suunniteltu luokitusten 1–3 miehittämättömän kaluston torjuntaan. Kolmosluokan lennokki painaa 25–598 kg ja lentää tyypillisesti alle 18 000 jalan (noin 5,5 km) korkeudessa alle 250 solmun (noin 460 km/h) nopeudella. Esimerkiksi Venäjän käyttämien Geran/Shahed-hyökkäyslennokkien voidaan katsoa kuuluvan tähän kategoriaan.
Ilman virtajohtoa Apollo kykenee itsenäisesti yli 200 torjuntaan, ja ulkoisen virran kanssa torjuntakyky on miltei rajoittamaton.
EOS:lla on myös teholtaan 150 kW:n järjestelmä esimerkiksi rakettien ja tykistökranaattien torjuntaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Drooneille kehitetään ilman muuta tehokas torjunta. Läheisessä tulevaisuudessa osa joukkueen kertasingoista tullaan korvaamaan droonien pudottamiseen kehitetyillä kertasinkoa vastaavalla aseella.
Nämä ja Britannian kehittämä mikroaaltopulssiase pudottamaan lennokki- ja droniparvet hyvin kustannustehokkaasti. Tulee viholliselle hyvin kalliiksi lähettää tyyriitä taistelulennokkilaivueita kun ne pudotetaan hyvin tehokkaasti äärimmäisen pienillä kustannuksilla.
Näin länsimaat varautuvat drooniuhkaan – brittien esittelemä mikroaaltoase käristää kopterit ilmassa
Drooniparvien iskut strategisiin kohteisiin ovat vakava uhka. Siihen varaudutaan jo vasta-asein.
Britannian puolustusministeriö esitteli huhtikuussa Thales-yhtiön johtaman konsortion valmistaman mikroaaltoaseen, joka kykenee tuhoamaan drooniparvia. Järjestelmä ei ole vielä palveluskäytössä. Laite kertoo kuitenkin hyvin siitä, millaisin keinoin parvihyökkäyksiä voitaisiin torjua.
Rapid Destroyer -järjestelmässä on kaksi tutkaa, jotka havaitsevat drooniuhkat ja seuraavat maaleja. Operaattori voi optisen kameran avulla tarkentaa kuvan kohteeseen. Asevaikutus perustuu suunnattuun energiaan: mikroaaltotaajuinen radiosäteily tuhoaa kohteidensa elektroniset komponentit, ja droonit putoavat alas. Yhden ”laukauksen” hinnaksi on laskettu vain reilut kymmenen senttiä.
Valmistaja on ilmoittanut Rapid Destroyerin kantamaksi 1 000 metriä. Kokeissa sen on kerrottu eliminoineen kerrallaan kaksi drooniparvea, joissa oli yhteensä yli sata droonia.
– Tämä demonstraattori osoittautui nopeasti opittavaksi ja helpoksi käyttää. Kun kantomatkaa ja tehoa voidaan jatkokehityksessä parantaa, tästä voi tulla hyvä lisäys kerrokselliseen ilmapuolustukseen, sanoi järjestelmää testannut brittiläisen tykistörykmentin kersantti verkkolehti ADS Advancelle.
Suunnattuun energiaan perustuvilla aseilla on useita etuja. Järjestelmät ovat liikkuvia ja helposti skaalattavia suojaamaan suuriakin kohteita. Ne voivat lamauttaa myös valokuitukaapelin välityksellä ohjattavia drooneja, joihin radiotaajuinen häirintä ei tehoa. Sumu tai sadepilvet voivat haitata droonien torjuntaan kehitettyjen laseraseiden toimintaa, mutta mikroaaltoihin niillä ei ole vaikutusta.