Kouluruoka ei maistu lapsille.
Miten se on mahdollista???
Ruuan tekee koulutettu henkilökunta!
Jos ruoka olisi Hyvää, kaikki söisivät.
Pahaa ruokaa on vaikea saada ketään syömään, ainakaan toistamiseen.
Miten on mahdollista, että "amnattilaiset" tekevät ruuasta sen makuista, ettei se houkuttele syömään?
Onko tekijöiltä kysytty?
Tingitäänkö laadusta, mausta, raaka-aineista?
Juuri oli uutinen, jossa kerrottiin ettei edes ravintoaineet ole kohdillaan kouluruuissa. Eikä myöskään maku, muutenhan kaikki söisivät sitä!
Aikuisten pitäisi päästä maistelemaan/ ostamaan kouluruokaa. Voisivat myös arvostella maun, ulkonäön.
Monta vuotta tehty kouluruoka kyselyitä oppilailta, jotta tulisi mieluista ruokaa. Silti, näyttää siltä, että epäonnistutaan.
Kaavisruokapainotteisuus, lihojen vähentäminenkö syynä ruuan pahaan makuun?
Raakoja perunoita, ja vedessä lilluvaa spagettia. Niistä ei voi syyttää kuin tekijää, laiskuuttako vai välinpitämättömyyttä?
Kouluruuaksi kannattaisi tarjota Suomalaisia perinneruokia
Eikä tietenkään pidä pilata niitä raakuudella, tai omilla visioilla.
Miten se on mahdollista???
Ruuan tekee koulutettu henkilökunta!
Jos ruoka olisi Hyvää, kaikki söisivät.
Pahaa ruokaa on vaikea saada ketään syömään, ainakaan toistamiseen.
Miten on mahdollista, että "amnattilaiset" tekevät ruuasta sen makuista, ettei se houkuttele syömään?
Onko tekijöiltä kysytty?
Tingitäänkö laadusta, mausta, raaka-aineista?
Juuri oli uutinen, jossa kerrottiin ettei edes ravintoaineet ole kohdillaan kouluruuissa. Eikä myöskään maku, muutenhan kaikki söisivät sitä!
Aikuisten pitäisi päästä maistelemaan/ ostamaan kouluruokaa. Voisivat myös arvostella maun, ulkonäön.
Monta vuotta tehty kouluruoka kyselyitä oppilailta, jotta tulisi mieluista ruokaa. Silti, näyttää siltä, että epäonnistutaan.
Kaavisruokapainotteisuus, lihojen vähentäminenkö syynä ruuan pahaan makuun?
Raakoja perunoita, ja vedessä lilluvaa spagettia. Niistä ei voi syyttää kuin tekijää, laiskuuttako vai välinpitämättömyyttä?
Kouluruuaksi kannattaisi tarjota Suomalaisia perinneruokia
Eikä tietenkään pidä pilata niitä raakuudella, tai omilla visioilla.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onko liian kallista, tehdä ruokaa joka kelpaa lapsille?
Päästään halvemmalla, kun tarjotaan pahaa ruokaa, harvemmalle kelpaa, niin kulutus pienempää.
Nykylapset ovat tottuneet kaikkeen hyvään. Eipä ollut sodan jälkeen varaa nirsoilla meillä 1950-1960- luvuilla kansakoulua käyneet, kaikki ruoka kelpasi. Muistan, kuinka esim. kesäkeitto oli laihaa, vesi-maidossa ui lautasella muutama perunanpala, muutama ohut porkkanasiivu ja joku herne... Siinä se. Muukin ruoka oli hyvin vaatimatonta, eikä se nälkää vienyt, varsinkaan, jos ei ollut omia eväitä. Elämä oli muutenkin todella niukkaa useimmilla.
Maito ja leipä piti tuoda kotoa, mutta kaikilla ei ollut varaa, ei esim. meillä, kun oli 8 lasta ja isä sai sodassa tuberkuloosin ja oli pitkään hoidossa siitä.
Mutta oppia ikä kaikki, jos sen vaan huomaa. On se aika ainakin opettanut asioiden ymmärtämistä, tärkeysjärjestystä ja rahankäyttöä. Ja kokonaisvaltaista näkemystä elämässä.
Nykyajan lapset ja nuoret ovat monesti myös paljon itsekkkäämpiä, kuin ennen.
Ei ole välttämättä henkilökunnasta kiinni vaan siitä mistä ne ruoat tilataan. Esimerkiksi Palmian ruoka on täyttä roskaa.
Olin yhes aikuisoppilaitoksessa pari vuotta opiskelemassa . Jessus kun oli kaikki ruoka pahaa , ei mitään osannut tehdä maistuvaksi ruoaksi. Ite on normaali sekasyöjä .
Lapsista on tullut kermaperseitä
kyllä semmoiset jos ok perus ruoat, normaali ihminen syödä kuulus? miten jaksaa muuten?
Oppineet lähikaupan pulliin ja karkkeihin
Kasvisruokapäivinä oppilaat jättävät syömättä.
Se ei ole taas mikään ihme
Lapset syö ja nirsoilee sen mukaan, mitä on kotona opetettu.
Jos kotona opetetaan, että mikään ruoka ei ole pahaa ja kouluruoka täytyy syödä, se syödään. Erikseen tietysti erikoisruokavaliot. Ne ei aina osu kohdalleen.
Koulun kasvisruoka ei ole aina ollut syömäkelpoista. En tiedä mikä tilanne on tänä päivänä, mutta ennen sitä ei ainakaan osattu tehdä (80-90-luku).
Hyvä ruoka maistuu kaikille. Aina on joku valittaja. Lisäksi on otettava huomioon kustannustekijät. Olen syönyt kouluruokaa, ihan hyvää se on.
Se riippuu aivan kuntien /kaupunkien talousarviosta minkälaista kouluruokaa tarjotaan. Kaupungeissa useimmin ruoka kuljetetaan keskuskeittiöstä kouluihin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin.
Suolan määrää on vähennetty, koska suola ei ole niin terveellistä .
mutta muita mausteita ei ole lisätty.
Sitten on kuntia joissa kouluruoka valmistetaan omassa koulun keittiössä. Pienissä kouluissa olisi hyvä olla koulupuutarha jotta lapset oppisivat kasvattamaan perunoita, kaalta, lanttua, naurista, porkkanaa, yrttejä ja miksei viinimarjojakin.
Täältäpä Kittilän ruokalista päiväkodeissaa ja kouluissa tälle viikolle:
MA: tonnikalapasta tai broiler/kanapasta TI: Karjalanpaisti tai käristys, perunasose KE: Kalapihvit/kalapuikot, perunat, kylmäkastike TO: Italianpata Makaronijauhelihapata PE : Nakkikeitto/makkarakeitto, toiveruokapäivä / emännänpäivä.
Hyvät ruuat Kittilän koulussa
Pizza, kebab, ja hampurilainen, niitä joka päivä!
Vieläkö on kanaviillokki, tai tilliliha ohjelmistossa, ja kumiperunat tietenkin!
Muistan omasta nuoruudestani nuokin, 40-50 vuotta sitten, jotkut kai noistakin tykkäsi, minä en voinut sietää.
Enkä ollut silloin mitään pizzakaan koskaan maistanut.
Käsittääkseni kouluruoka on nykyisin parempaa, kuin silloin.
Kumiperunoihin en ole alakoulun jälkeen törmännyt
Siis koulutuksessa on vika.
mitähän se joku "puuro" oli , maistui ihan betoni sementille jollekin, aivan hirveää, sitä en ala-asteella syönyt kai..?
teko äly se tuohonkin osas hyvin?
Mahdollisia vaihtoehtoja
Vita-puuro 🥣
1950–70-luvuilla suosittu, mutta vielä myöhemminkin kouluissa tarjottu.
Tehtiin puhdistamattomasta vehnästä, jolloin rakenne oli karkeaa ja maku vähän kitkerä.
Moni muistaa sen “liisterimäisenä” ja raskaan makuisena.
Ohrapuuro
Hyvin yleinen kouluruoka vuosikymmenien ajan.
Ohra antaa puurolle jyväisen, hieman “maanläheisen” maun, joka saattoi lapsen suussa tuntua sementtimäiseltä.
Ruispuuro / ruisvelli
Harvinaisempi nykyään, mutta ennen tarjottiin.
Tumma väri ja hapan maku saattoivat tuntua lapsille vieraalta ja “karkealta”.
Makaronivelli
Ei varsinaisesti puuro, mutta monelle jäi mieleen epämääräisenä, liisterimäisenä ruokana.
Miksi se maistui “betonille”?
Käytettiin täysjyväisiä, karkeita raaka-aineita, joita ei ollut makeutettu.
Tarjoiltiin usein veteen keitettynä, ilman voita tai maitoa, mikä teki mausta karun.
Lapsen makuaisti yhdisti sen helposti johonkin “rakennusmateriaalimaiseen” – harmaaseen, raskaan tuntuiseen.
👉 Todennäköisin kandidaatti on Vita-puuro, koska juuri siitä on jäänyt monille suomalaisille muistikuva “kouluruoan betonista”.
"suosittu" ollut muka aikoinaan?
Ohrapuuro ehkä
Ohrapuuroa voisi pitää betonin värisenä
niin, kyllä se väri muistikuva on että harmaata..
eikö ne maista mitä tekee? ja suosittuja tuommoiset??
Halvalla ei saa hyvää. Kouluruoka on usein kilpailutettu ja otettu se halvin tuottaja. Suomessa koululaisateriat maksoivatkalleimmillaan 11 euroa Lapissa ja halvimmillaan pari euroa etelässä. Kouluilla on useita mahollisuuksia antaa palautetta ruoan laausta. Vanhempainillat on yksi niistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011125471.html