BGM-109 Tomahawk (/ˈtɒməhɔːk/) Land Attack Missile (TLAM) on amerikkalainen pitkän kantaman, jokasään suihkukäyttöinen, aliääniristeilyohjus, jota Yhdysvaltain laivasto, Australian kuninkaallinen laivasto ja kuninkaallinen laivasto käyttävät laivoihin ja sukellusveneisiin perustuvissa maahyökkäysoperaatioissa.
Johns Hopkinsin yliopiston sovelletun fysiikan laboratoriossa James H. Walkerin alaisuudessa lähellä Laurelia, Marylandissa kehitetty Tomahawk syntyi 1970-luvulla modulaarisena risteilyohjuksena, jonka valmisti ensimmäisenä General Dynamics. Tomahawkin tavoitteena oli täyttää keskipitkän ja pitkän kantaman matalan korkeuden ohjuksen tarve, jolla on monipuoliset ominaisuudet. Sen modulaarinen rakenne mahdollistaa yhteensopivuuden useiden taistelukärkien kanssa, mukaan lukien räjähdysherkät, ammukset ja bunkkerinmurtajat. Tomahawk voi käyttää erilaisia ohjausjärjestelmiä, kuten GPS:ää, inertianavigointia ja maaston ääriviivojen sovitusta. Alkuperäisen suunnittelun jälkeen on kehitetty yli tusina versiota ja päivitettyä versiota, mukaan lukien ilma-, sukellus- ja maasta laukaistavat kokoonpanot sekä tavanomaisella että ydinaseistuksella. Tomahawkin valmistushistoriassa on tapahtunut useita muutoksia. General Dynamics toimi ainoana toimittajana 1970-luvulla. Vuodesta 1992 vuoteen 1994 McDonnell Douglas oli ainoa Tomahawkien toimittaja, joka valmisti Block II- ja Block III -versioita ja valmisti monia Tomahawkeja Block III -spesifikaatioiden mukaisesti. [12] Vuonna 1994 Hughes Aircraft, ostettuaan General Dynamicsin ohjusdivisioonan vuonna 1992, ylitti McDonnell Douglasin tullakseen Tomahawkien ainoaksi toimittajaksi. [13][14] Hughesin ja Raytheonin yhteisyritys valmisti ohjusta vuodesta 1995 siihen asti, kun Raytheon osti Hughesin vuonna 1997, mikä vahvisti niiden asemaa ainoana toimittajana. [15][16] Vuonna 2016 Yhdysvaltain puolustusministeriö osti 149 Tomahawk Block IV -ohjusta 202,3 miljoonalla dollarilla. [3] Vuodesta 2024 alkaen, Raytheon on edelleen ainoa ei-ydinvoimaisten, merestä laukaistavien Tomahawk-versioiden valmistaja. [17]
Johns Hopkinsin yliopiston sovelletun fysiikan laboratoriossa James H. Walkerin alaisuudessa lähellä Laurelia, Marylandissa kehitetty Tomahawk syntyi 1970-luvulla modulaarisena risteilyohjuksena, jonka valmisti ensimmäisenä General Dynamics. Tomahawkin tavoitteena oli täyttää keskipitkän ja pitkän kantaman matalan korkeuden ohjuksen tarve, jolla on monipuoliset ominaisuudet. Sen modulaarinen rakenne mahdollistaa yhteensopivuuden useiden taistelukärkien kanssa, mukaan lukien räjähdysherkät, ammukset ja bunkkerinmurtajat. Tomahawk voi käyttää erilaisia ohjausjärjestelmiä, kuten GPS:ää, inertianavigointia ja maaston ääriviivojen sovitusta. Alkuperäisen suunnittelun jälkeen on kehitetty yli tusina versiota ja päivitettyä versiota, mukaan lukien ilma-, sukellus- ja maasta laukaistavat kokoonpanot sekä tavanomaisella että ydinaseistuksella. Tomahawkin valmistushistoriassa on tapahtunut useita muutoksia. General Dynamics toimi ainoana toimittajana 1970-luvulla. Vuodesta 1992 vuoteen 1994 McDonnell Douglas oli ainoa Tomahawkien toimittaja, joka valmisti Block II- ja Block III -versioita ja valmisti monia Tomahawkeja Block III -spesifikaatioiden mukaisesti. [12] Vuonna 1994 Hughes Aircraft, ostettuaan General Dynamicsin ohjusdivisioonan vuonna 1992, ylitti McDonnell Douglasin tullakseen Tomahawkien ainoaksi toimittajaksi. [13][14] Hughesin ja Raytheonin yhteisyritys valmisti ohjusta vuodesta 1995 siihen asti, kun Raytheon osti Hughesin vuonna 1997, mikä vahvisti niiden asemaa ainoana toimittajana. [15][16] Vuonna 2016 Yhdysvaltain puolustusministeriö osti 149 Tomahawk Block IV -ohjusta 202,3 miljoonalla dollarilla. [3] Vuodesta 2024 alkaen, Raytheon on edelleen ainoa ei-ydinvoimaisten, merestä laukaistavien Tomahawk-versioiden valmistaja. [17]
Vastaukset 15
Vanhimmat
No ei saa. Ei tue.
Vähämielisiä kysymyksiä, mutta ihmekös tuo kun avaaja ei osaa edes poistaa wikipedian viitenumeroita [88]. 🙄
Siinä sinulle hieman tietoa aseesta mikä tulee Ukrainaan, ei tarvitse linkkiä enää sinun etsiä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb pitää ydinasepelotetta osana Naton jäsenmailleen tarjoamaa suojaa. Hän ei sulje pois ydinaseiden kuljettamista Suomen alueen kautta muualle, mutta ei myöskään ydinaseiden mahdollista varastoimista Suomeen.
”Suomen ei tule ennalta rajata pois mitään kollektiivisen puolustuksen osa-aluetta”, sanoo Stubb, joka kannattaa myös ydinaseet Suomessa kieltävän ydinenergialain muuttamista.
Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on lakimuutoksesta täysin eri mieltä. Haaviston mielestä sen paremmin kauttakulkua kuin ydinaseiden sijoittamistakaan Suomen alueelle ei pidä hyväksyä.
Sekä valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta että politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta ovat panneet merkille, että Stubb oli presidenttiehdokkaista jo viime vuoden puolella ainoa, joka oli täysin valmis sallimaan ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta.
Nykyinen ydinenergialaki kieltää myös kauttakuljetukset.
Sekä Iltasanomien että Helsingin Sanomien vaalikoneessa Stubb oli täysin samaa mieltä siitä, että Suomen tulee sallia ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta. Hän perusteli kantaansa sillä, että Suomi liittyi sotilasliitto Natoon ilman minkäänlaisia ”rajaavia ennakkoehtoja”.
Myös Halla-ahon mukaan on vaikea nähdä, että Suomi kieltäytyisi ydinaseiden kuljettamisesta Suomen kautta, jos yhteisen puolustuksen toteuttaminen sitä jossakin tilanteessa edellyttäisi (Iltasanomat 24.1.2024).
Suomen Yhdysvaltojen kanssa solmimasssa ns. puolustusyhteistyösopimuksessa ei rajata pois ydinaseiden tuomista, vaikka Suomen nykyinen lainsäädäntö sen kieltääkin. Sopimus tarvitsee vielä voimaantullakseen eduskunnan hyväksynnän.
Kiljunen huolissaan ydinasemuutoksesta
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) kertoi jo joulukuussa olevansa huolissaan ydinaseisiin liittyvästä keskusteluilmapiiristä Suomessa ja siitä, että ydinaseet Suomen maaperällä kieltävää ydinenergialakia voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa.
Helsingin Sanomissa haastatellun Kiljusen mielestä lähtökohtana pitää olla, että nykyisen ydinenergialain voimassaolo kirjataan selkeästi valiokunnan kannanottoon, kun käsittelyssä keväällä on Yhdysvaltain kanssa solmittava puolustusyhteistyötä koskeva sopimus.
”On luontevaa, että kanta tästä, että Suomeen ei haluta ydinaseita näkyisi siinä lopullisessa kannanmuodostuksessa, jonka eduskunta ja tietysti hallituskin tässä tapauksessa asiassa tekevät”, sanoo Kiljunen (HS 20.12.2023).
Ns. puolustusyhteistyösopimus sallii Yhdysvaltain aseiden ennakkovarastoinnin Suomeen. Sopimuksesta ei ole rajattu ydinaseita ulos erillisellä kirjauksella, jonka esimerkiksi Norja omassa sopimuksessaan on tehnyt.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on perustellut kirjauksen puuttumista sillä, että Suomi on sitoutunut täysimääräisesti Naton ja Yhdysvaltain ”ydinasesuojaan”.
”Sen takia emme ole mitään erillisiä rajauksia tehneet”, sanoo Häkkänen.
Kiljusen mielestä on ajateltava myös tilannetta, jossa pelote ei riitä. Silloin on Kiljusen mielestä ajateltava ensi sijassa Suomen turvallisuutta. Suomen turvallisuuden kannalta on hänestä parasta, ettei ydinaseita voi Suomeen sijoittaa.
Uusi presidentti vaikuttaa ydinasepäätökseen olennaisesti
Tasavallan presidentillä on huomattavan paljon vaikutusvaltaa siihen, mitä Suomi päättää, jos Nato haluaisi ydinaseita Suomeen syystä tai toisesta sijoittaa.
Suomalaisista vuoden 2023 marraskuussa vain 38 prosenttia oli valmis sallimaan ydinasekuljetukset Suomen kautta. Sen sijaan ydinasekuljetuksia vastustaa 49 prosenttia suomalaisista. Ydinaseiden sijoittamiseen Suomen maaperälle jopa 71 prosenttia kansasta suhtautuu kielteisesti. Vain 20 prosenttia suomalaisista kannattaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen.
Tämä selviää Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen, Åbo Akademin sekä Ulkopoliittisen instituutin tekemästä NATOpoll-tutkimuksesta.
Ydinaseiden lisäksi Stubb sallisi Nato-joukkojen pysyvän oleskelun Suomessa. Kun häneltä on kysytty, näkeekö hän Suomeen sijoitttavat Naton joukot uhkana, niin vastaus on ehdottoman kielteinen.
”En missään nimessä. Nehän ovat pelkästään meille niin sanotusti turvallisuuslisä. Minun lähtökohtani on se, että Suomen pitää mennä Naton ytimeen ihan samalla tavalla kuin menimme aikoinaan Euroopan unioniin. Sinne ei päästä ihan noin vaan, vaan pitää omalla toiminnallaan, askel kerrallaan tehdä. Pidän myös tärkeänä, että me emme rajoita meidän Nato-jäsenyyttämme millään tavalla”, hän sanoo.
Ydinasepelote on Stubbin mielestä Nato-jäsenyyttä ja osa yleispelotetta, joka pitää meidät turvassa.
”Mehän saamme olla kiitollisia siitä, että Yhdysvalloilla, Britannialla ja Ranskalla on kapasiteettia käyttää heidän ydinaseitaan puolustaakseen Nato-maita”.
Yhdysvallat on päättänyt pari viikkoa sitten sijoittaa ydinaseita uuteen tukikohtaan Britanniassa. Muutoksesta ilmoitettiin tammikuussa 2024.
Suomi rakentaa uusia kasarmeja NATO sotilaille Suomeen vaikka tyhjiä varuskuntia on useita Suomessa. Velkarahalla tietysti rakennetaan
Kasarmien pitää tietenkin olla siellä minne joukot on järkevää sijoittaa. Hylättyjen varuskuntien modernisointi ei sekään halpaa ole.
Ajatuksesi lieneekin se, että täällä ei saisi olla lainkaan liittolaismaittemme sotilaita.
Voisitko jotenkin tiivistää tuota valtavaa tekstimassaa, kiitos.
Lähde ainakin on näytettävä, sillä tuskinpa sinä itse ketään muuta olet haastatellut kuin äitiäsi korkeintaan.
Niiden pitäisi maksaa itse kasarminsa ja tontista vuokraa Suomelle
Trump mitään anna . Kunhan heittelee pehmosia . Trump jo kolme kuukautta pantannut uusia pakotteita Venäjälle .
Vain täysin tollot voivat uskoa, että USA antaa Tomahawkit Ukrainan käyttöön.
Noita ydinaseen kantamaan pystyviä risteilyohjuksia on kahta sukupolvea. Nyt puheessa oleva malli on peräisin 70-luvulta. Sen laukaisualustana voi olla vain B82-pommikone tai jokin USA:n laivaston aluksista.
Aivan varmasti USA on jo kouluttanut Ukrainalaiset ohjaamaan kyseisiä aluksia ja vielä paremmin USA on itse valmis osallistumaan tuollaiseen hyökkäykseen.
Se tuoreempi malli Tomahawkwista on niin uusi, että niitä on valmistettu vain koelaukaisuja varten. Voitte lukea testitulosksista alan ammattilehdistä.
Onnistuivatko Jenkit kehittämään ne yliääniluokkaan? Eivät ainakaan noiden lähteiden mukaan. Ohjuksen pintamateriaalin koostumusta tuotekehittäjät eivät ole pystyneet ratkaisemaan. Eivät vaikka U-2 vakoilukoneen titaanirunko kestää korkeita lämpötiloja hyvin korkealla ja vähähappisessa ilmassa lennettäessä.
Montako vastaavaa ohjusta Venäjä on ampunut Ukrainaan? Ovatko ne ratkaisseet taistelut, vai onko taistelut ratkaistu rintamilla sotilaiden kesken?
Aloittaja ei seuraa uutisia, tomahawkit on jo blokattu eikä miitä anneta...se oli Trumpin taco -puheita
OnkoTomahawkissa suurikin vesisäiliö, koskapa se pietarin tietotoimiston mukaan on suihkukäyttöinen. Vai onko ajatus sadetaa viljelyksiä .
Rahalla saa mitä vain. On tyhmää olettaa, että Ukrainalla ei olisi muutamaa ydinkärjellä varustettua ohjusta siltä varalta, että Jos Kiova menee tuhkaksi niin menee myös Moskova ja Pietari.
Jäisikö puolentoista miljoonan novosibirsk ilman ohjusta? Sieltähän löytyy tarvittaessa ukrainan rintamalle satojatuhansia sotilaita😱
Suomi ei tee ydinaseella mitään, ellei ole riippumatonta laukaisua.
Komentoketju Washingtoniin on liian pitkä.
Laukaisijoiden pitää olla suomenruotsalaisia koska ruotsalaisten matujen jälkeläiset eniten vihaavat venäjää.