1. Diplomaattiset jännitteet
Yhdysvallat saattaa ilmaista pettymyksensä virallisesti tai epävirallisesti.
Suhteet voivat viilentyä hetkellisesti, erityisesti jos kysymys koskee turvallisuuspolitiikkaa tai USA:n strategisia intressejä.
Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat monesti sanoneet "ei" USA:lle, ja silti säilyttäneet suhteet, vaikka joskus kiistanalaisina.
2. Vaikutus puolustusyhteistyöhön (erityisesti nyt, kun Suomi on Naton jäsen)
Jos "ei" liittyy sotilaalliseen yhteistyöhön, kuten asevarastoihin, tukikohtiin tai operaatioihin, USA saattaa:
vähentää yhteistyötä tai tietojenvaihtoa
painostaa poliittisesti liittokumppanien kautta
Mutta Suomi ei ole velvollinen hyväksymään kaikkia USA:n toiveita, vaikka onkin Nato-maa.
3. Taloudelliset tai kaupalliset seuraukset
USA ei yleensä käytä taloudellista painostusta pieniin liittolaismaihin, mutta voi esimerkiksi:
jättää Suomelle tärkeitä kauppasopimuksia vähemmälle huomiolle
hidastaa puolustusteknologian vientiä (esim. asehankinnat, teknologia)
Pahimmassa tapauksessa voisi syntyä ei-julkista "paitsioasemaa" USA:n projekteista.
4. Media- ja mielipidevaikutukset
USA:n media tai poliittiset vaikuttajat voivat esittää kielteisesti maata, joka "ei tottele".
Tämä voi vaikuttaa myös siihen, miten suuret yritykset tai sijoittajat näkevät Suomen "luotettavuutena".
5. Sisäinen poliittinen paine
Suomessa poliittiset ryhmät saattavat reagoida eri tavoin:
Osa tukee itsenäistä linjaa (esim. presidentin oikeus päättää ulkopolitiikasta)
Osa voi syyttää hallitusta "turvallisuuden vaarantamisesta" tai "liittolaisuuden heikentämisestä"
Yhdysvallat saattaa ilmaista pettymyksensä virallisesti tai epävirallisesti.
Suhteet voivat viilentyä hetkellisesti, erityisesti jos kysymys koskee turvallisuuspolitiikkaa tai USA:n strategisia intressejä.
Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat monesti sanoneet "ei" USA:lle, ja silti säilyttäneet suhteet, vaikka joskus kiistanalaisina.
2. Vaikutus puolustusyhteistyöhön (erityisesti nyt, kun Suomi on Naton jäsen)
Jos "ei" liittyy sotilaalliseen yhteistyöhön, kuten asevarastoihin, tukikohtiin tai operaatioihin, USA saattaa:
vähentää yhteistyötä tai tietojenvaihtoa
painostaa poliittisesti liittokumppanien kautta
Mutta Suomi ei ole velvollinen hyväksymään kaikkia USA:n toiveita, vaikka onkin Nato-maa.
3. Taloudelliset tai kaupalliset seuraukset
USA ei yleensä käytä taloudellista painostusta pieniin liittolaismaihin, mutta voi esimerkiksi:
jättää Suomelle tärkeitä kauppasopimuksia vähemmälle huomiolle
hidastaa puolustusteknologian vientiä (esim. asehankinnat, teknologia)
Pahimmassa tapauksessa voisi syntyä ei-julkista "paitsioasemaa" USA:n projekteista.
4. Media- ja mielipidevaikutukset
USA:n media tai poliittiset vaikuttajat voivat esittää kielteisesti maata, joka "ei tottele".
Tämä voi vaikuttaa myös siihen, miten suuret yritykset tai sijoittajat näkevät Suomen "luotettavuutena".
5. Sisäinen poliittinen paine
Suomessa poliittiset ryhmät saattavat reagoida eri tavoin:
Osa tukee itsenäistä linjaa (esim. presidentin oikeus päättää ulkopolitiikasta)
Osa voi syyttää hallitusta "turvallisuuden vaarantamisesta" tai "liittolaisuuden heikentämisestä"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei anna päivittää hävittäjien järjestelmiä vertaa Turkki.
Suomi on vasallivaltio mikä tekee kiltisti mitä käsketään.
Usa sotii ja hakee liittolaisia, Suomen pakko sanoa kyllä->terroristi pommeja Suomeen.
Miksei vaan voinut olla neutraali?