Ukrainan suhde Natoon, miksi se muuttui?

🟡 1991–2004: Neutraali, mutta varovasti länteen päin

Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991.

Se julistautui neutraaliksi valtioksi, joka ei kuulu sotilasliittoihin kuten Natoon tai Venäjän johtamaan CSTO:hon.

Vuonna 1994 Ukraina liittyi Naton "Partnership for Peace" -ohjelmaan: yhteistyötä, mutta ei vielä jäsenyystavoitetta.

Ukraina luopui myös ydinaseistaan vuonna 1994 (Budapestin muistio) ja sai lupauksen alueellisesta koskemattomuudesta mm. Venäjältä, Yhdysvalloilta ja Britannialta.

🔵 2004–2010: Länsimielisyys kasvaa – Nato kiinnostaa
🔹 2004 – Oranssi vallankumous

Ukrainassa pidettiin kiistanalaiset presidentinvaalit.

Laajojen protestien jälkeen Viktor Juštšenko (länsimielinen) valittiin presidentiksi.

Juštšenko alkoi edistää EU- ja Nato-lähentymistä.

🔹 2008 – Ukraina hakee Nato-jäsenyysohjelmaa

Bukarestin huippukokous: Ukraina ja Georgia pyysivät "Membership Action Plan" (MAP) -statusta.

Yhdysvallat tuki, mutta Saksa ja Ranska vastustivat, koska pelättiin Venäjän reaktiota.

Lopputulos: Ukraina ei saanut MAP:ia, mutta Naton lopullisessa julkilausumassa sanottiin, että ”Ukrainasta tulee jäsen tulevaisuudessa” – epämääräinen lupaus.

🔴 2010–2014: Suunta Venäjään – neutraalius palasi
🔹 2010 – Viktor Janukovytš presidentiksi

Venäjä-mielinen Janukovytš voitti vaalit.

Hän luopui Nato-jäsenyystavoitteesta ja ajoi uuden lain, joka teki Ukrainasta jälleen ”liittoutumattoman”.

Ukraina pysytteli kaukana Natosta ja lähestyi Venäjää taloudellisesti.

🔥 2013–2014: Maidanin kansannousu ja vallanvaihto
🔹 Marraskuu 2013 – EU-sopimus jäädytetään

Janukovytš keskeytti EU-assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisen Venäjän painostuksesta.

Tämä herätti laajat mielenosoitukset: ns. Euromaidan-liike.

🔹 Helmikuu 2014 – Tilanne kärjistyy

Mielenosoitukset johtavat väkivaltaisuuksiin Kiovassa.

Satoja kuolee.

Lopulta Janukovytš pakenee maasta.

Ukrainan parlamentti erottaa hänet ja asettaa väliaikaisen hallinnon.

📌 Venäjä kutsuu tätä "vallankaappaukseksi", länsi "demokraattiseksi kansannousuksi".
Käytännössä se oli hallinnon romahdus kansanpaineen alla, mutta ilman muodollista vaalia.

2014: Venäjän vastaus – Krimin valtaus ja sota Itä-Ukrainassa

Heti Maidanin jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja järjesti "kansanäänestyksen" liittämisestä Venäjään.

Samalla Venäjä alkoi aseistaa separatisteja Donbassissa (itäisessä Ukrainassa), missä syttyi sota.

Ukraina katsoi, että Budapestin muistion turvatakuut petettiin – maa oli luopunut ydinaseistaan turhaan.

🔵 2014–2021: Ukrainan suunta muuttuu – Nato-tavoite palaa

Uusi hallinto kumosi liittoutumattomuuslain joulukuussa 2014.

Vuonna 2017 parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka teki Nato-jäsenyydestä strategisen tavoitteen.

Kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle nousi jyrkästi Krimin ja Donbassin tapahtumien jälkeen.

🔴 2022–2025: Venäjän täysimittainen hyökkäys ja Nato-hakemus

24.2.2022: Venäjä hyökkää koko Ukrainaan.

Ukraina taistelee yksin ensimmäiset kuukaudet – Nato ei osallistu suoraan.

Syyskuussa 2022 Ukraina jättää virallisen Nato-jäsenyyshakemuksen.

Nato tukee aseilla ja koulutuksella, mutta jäsenyys ei etene sodan aikana, koska se voisi laukaista Naton artikla 5:n.

✅ Miksi Ukraina halusi Natoon?

Venäjän hyökkäykset (Krim 2014, sota Donbassissa ja täysimittainen hyökkäys 2022) tekivät selväksi, että ilman liittolaisia Ukrainalla ei ole turvatakuita.

Kansan mielipide muuttui voimakkaasti länsimieliseksi.

Naton jäsenyys nähtiin ainoana todellisena suojana Venäjää vastaan.

❌ Miksi Ukraina ei halunnut Natoon aiemmin?

Venäjän painostus ja uhkailu – pelättiin, että Nato-lähentyminen voisi johtaa konfliktiin.

Osa kansasta ja poliitikoista (erityisesti idässä) halusi pysyä neutraalina tai lähempänä Venäjää.

Länsimaatkaan eivät aina tukeneet jäsenyyttä – esim. 2008 Saksa ja Ranska estivät MAP-statuksen.

Yhteenveto aikajanalla
Vuosi Tapahtuma Nato-suhde
1991 Ukraina itsenäistyy Neutraali
1994 Partnership for Peace -ohjelma Yhteistyötä
2004 Oranssi vallankumous Lähentyminen
2008 Nato MAP -hakemus Ei hyväksytty
2010 Janukovytš presidentiksi Neutraaliuslaki
2013 EU-sopimus jäädytetään → Maidan alkaa Protestit
2014 Janukovytš syrjäytetään → Krimin miehitys Suunta Nato-kohti
2017 Nato-tavoite kirjataan lakiin Lähentyminen
2022 Venäjän hyökkäys → Nato-hakemus Aktiivinen tavoite