Mauno Pekkala ei ollut sotasyyllisten penkillä, vaikka oli ministerinäkin 1941

Anonyymi-ap kirjoitti:

Pekkala valittiin eduskuntaan vuoden 1927 vaaleissa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) listoilta. Hän oli valittaessa Väinö Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Hän nousi myös SDP:n puoluetoimikuntaan. Puolueessa Pekkala oli ennen sotia vahvasti Väinö Tannerin linjan kannattaja.

Vuodet 1939–1942 Pekkala toimi valtiovarainministerinä kolmessa eri hallituksessa. -

Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta.


https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mauno_Pekkala

Основание: телеграфное сообщение из Хельсинки N 120 от 10.VI.41 г.


https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/suomi-kertoi-neuvostoliitolle-jo-10-6-ja-11-6-1941-saksan-barbarossa-hyokkayksen-aloitusajankohdan/

Tuon elektroniseen kirjastoon säilötyn kolmesivuisen kirjaotteen teksti suomen kielelle vapaasti suomennettuna on seuraava:

Saman päivän iltana, kun [Neuvostoliiton Suomen-]suurlähetystön arkistoasiakirjat poltettiin suurlähetystön kellarissa.

Kansankomissaarin sijainen
Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu 
Kobulov

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.58, l. 1846.
I 67. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARIN SIJAISEN B. Z. KOBULOVAN MUISTIO TIEDUSTELURAPORTISTA I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE SAKSAN PÄÄTTÄVÄISYYDESTÄ OTTAA SUOMI MUKAAN SOTAAN NEUVOSTOLIITTOA VASTAAN, 11. KESÄKUUTA 1941.
I 2200/M

11. kesäkuuta 1941
Huippusalainen

Lähetämme Helsingistä Neuvostoliiton NKGB:n vastaanottaman tiedusteluviestin.
kansankomissaarin sijainen
Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu
Kobulov

Asia: Viesti Helsingistä I 118 10.6.1941.
 Viesti Helsingistä

Valtiovarainministeri Mauno Pekkala kertoi agentillemme seuraavaa:

1. Presidentti Ryti totesi Suomen hallituksen kokouksessa 9. kesäkuuta, että Suomen on saksalaisten pyynnöstä toteutettava lähipäivinä osittainen mobilisaatio ja että Suomeen alkaa saapua suuria määriä saksalaisia joukkoja. Samaan aikaan saksalaiset vaativat Suomen hallitusta karkottamaan välittömästi kaikki britit ja puolalaiset Suomesta, ensisijaisesti Petsamosta ja muilta pohjoisilta alueilta.
Ryti sanoi, että suomalaisten on pakko täyttää nämä saksalaisten vaatimukset, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Sota Suomessa ei hymyilytä, mutta tilanne on tämä. Englanti ei voi auttaa, Ruotsi hylkäsi [puolustus]liiton Suomen kanssa, joten suomalaisilla ei ole suojaa Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.
Ryti kertoi edelleen, että kysymys Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyvästä sodasta ratkaistaan ​​24. kesäkuuta. Ehkä sotaa ei vielä tule, sillä Hitler ja Ribbentrop vastustavat sotaa Neuvostoliittoa vastaan, mutta saksalaiset kenraalit ja kenraaliesikunta haluavat sodan. Ryti selitti Saksan sotilaallista valmistautumista Neuvostoliittoa vastaan ​​saksalaisten pelolla, että Neuvostoliitto pyrkii valloittamaan Narvikin ja saavuttamaan Atlantin valtameren, mistä osoituksena Neuvostoliiton vaatimus rakentaa rautatie Salon ja Kemijärven välille.
Suomen hallitus päätti [9.6.1941] karkottaa kaikki puolalaiset Suomesta, lähettää vapaaehtoisina Suomessa olleita englantilaisia ​​Ruotsiin. Kysymys jäljellä olevista briteistä jäi avoimeksi seuraavaan päivään [10.6.1941], koska monet hallituksen jäsenet vastustivat brittien karkottamista.
Valtiovarainministeri Pekkala sanoi hallitukselle, että Suomen tulee hylätä Saksan vaatimukset, sillä suomalaiset eivät taistele. Häntä tukivat sosiaalidemokraattinen sosiaaliministeri Fagerholm ja kansanhuoltoministeri Arola.
Keskusteltaessa Rytin ilmoituksesta hallituksessa ei näkynyt revansistisia tunteita, mutta korostettiin, että jos Saksa hyökkää Neuvostoliittoon, Suomi vedetään sotaan.

2. Saksan Suomen-lähettiläs Blücher kertoi [ulko]ministeri Wittingille, että Neuvostoliiton päätös myydä 20 000 tonnia viljaa suomalaisille tehtiin saksalaisten pyynnöstä.

3. Saksalaiset siirsivät lentolaivastonsa Sisiliasta Neuvostoliiton rajalle.

4. Hallitus ehdotti, että Pekkala lähtisi lähettilääksi Moskovaan tai siirtyisi kauppa- ja teollisuusministerin pestistä, jotta Tanner voitaisiin nimittää hänen tilalleen. Kauppa- ja teollisuusministerinä Tannerin täytyisi olla yhteydessä Neuvostoliittoon, mutta valtiovarainministerinä hänen ei tarvitsi olla tekemisissä Neuvostoliiton kanssa.
Pekkala kieltäytyi lähettilään paikasta. Asiaa hänen siirtymistään toiseen ministeriöön ja Tannerin nimittämisestä käsitellään 10. kesäkuuta sosiaalidemokraattisen puolueen hallituksessa.
Neuvostoliiton NKGB:n 1. osaston päällikkö 
Fitin

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.58, l. 1847-1850.

Varmennettu kopio.

 I 67. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARIN SIJAISEN B. Z. KOBULOVAN MUISTIO TIEDUSTELURAPORTISTA I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE SAKSAN PÄÄTTÄVÄISYYDESTÄ OTTAA SUOMI MUKAAN SOTAAN

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä