Tuonpuoleinen on tässä ympärillämme

Ps. 115:16

Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.

Aam. 9:2

Vaikka he tuonelaan murtautuisivat, sieltäkin minun käteni heidät tempaa. Vaikka he taivaaseen nousisivat, sieltäkin minä syöksen heidät alas.

1. Tim. 6:16

Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen.

Pilvettömästä taivaasta voidaan petteriä kiittää

Helluntailaiset puhuvat röyhkeästi "pelastusvamuudesta"...

Helluntailaisten lupaukset taivaaseen pääsemisestä kun liityt heidän lahkoonsa,
on pettäviä lupauksia.

Jes. 14:13

Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.

29 Älä iloitse, Filistea kaikkinesi, siitä että sauva, joka sinua löi, on murtunut. Sillä käärmeen juuresta kasvaa myrkkylisko, ja sen hedelmä on lentävä käärme.
30 Vaivaisista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat turvassa levätä, mutta sinun juuresi minä tapan nälkään, ja sinun jäännöksesi surmataan.
31 Valita, portti, huuda, kaupunki; menehdy pelkoon, Filistea kaikkinesi, sillä pohjoisesta tulee savu; eikä yksikään erkane vihollisen riveistä.
32 Ja mitä vastataan pakanakansan sanansaattajille? "Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa kurjat saavat siinä turvan".

Tuonpuoleisella ei ole ihmiselle mitään merkitystä tai annettavaa.

Vähän kuin vapaa maailma neuvostovenäläiselle.

Haamut kulkevat keskuudessamme. Joskus ne näyttäytyvät.

Raija Pellin kirjassa Harhaanjohtajat vahvassa uskossa kerrotaan kun helluntailaiset hakivat itsemurhan tehneen saarnamiehensä ruumiin ja yrittivät herättää tätä henkiin tuntitolkulla erilaisilla loitsuilla ja mantroilla.

Ruumis kun alkoi lämpimässä nytkähtelemään, niin hätäisimmät julistivat jo hänet heränneeksi kuolleista.

Raamatun kirjoittelun aikoihin ajateltiin T(t)aivaan olevan jossain pilvien korkeudella.
Tähtien olevan kiinni jossain kiinteässä kannessa, joka ei muutu.
Joskus Jumala vihassaan sinkosi tulisia kiviä ihmisten järkyttämiseksi. Sodoman kerrotaan saaneensa osan tästä. Tietysti tarinaa on pitänyt höystää. Ja sen raamattu tekee ansiokkaasti.
Ehkä joillakin aikalaisilla kävi hirvittävä ajatus mielessä. Mitä on niiden tähtiä kannattelevien kansien takana! Siellähän voi olla vaikka mitä. Ja mihin se loppuu!?
Että... eihän se lopu mihinkään. Aina on jotain.
Ihmisen luoma Jumala jää aika vaatimattomaksi inhimillisine piirteineen.
Aikoinaan eräs Georg Cantor pohi äärettömyyden ongelmaa. Hän tuli todenneeksi, että desimaalilukujen äärettömyyden ovat paljon mahtavammat, kun kokonaislukujen äärettömyys.
Tätä voi testata kotona kotona paperin ja kynän kanssa.
Kahden desimaaliluvun väliin voi laittaa äärettömän määrän uusia lukuja.

"Tuonpuoleinen on tässä ympärillämme"

Tajunnallisesti olemme kaiken aikaa tekemisissä "tuonpuoleisen" kanssa. Ja tämä nimenomaan lainausmerkeissä sen takia, että et voi mitenkään välttyä olemasta kosketuksista henkivoimiin, olivatpa ne sitten tunne- tai menttaalitasolla. Edelliset ovat siis kosketuksissa tunteisiimme ja jälkimmäiset älyymme - ajatuksiimme.

Mitään erillistä paholaista ei ole olemassa. Paholainen on sairaan ihmismielen keksintöä, jossa vastuu pahoista teoista tai niiden vaikutuksesta siirretään jollekin ihmisestä riippumattomalle ulkoiselle voimalle.

Tunnepeäisesti ja menttaalisesti ajatellen ihminen elää tajunnallisesti viettien valtakunnassa, joissa on erilaisia hierarkioita, myös myös demoneita, jotka ovat suorassa suhteessa ihmisiin. Paavali mainitsi näistä hierarkioista kolme; herraudet, hallitukset ja vallat Ja niitä on yhteesä yhdeksän ja ihmiskunta muodostaa näissä hierarkioista kymmenennen valtakunnan.
Kolme ylintä noista hierarkioista on ihmiskunnan ulottumattomissa. Ne ovat serafit, kerubit, valtaistuimet.

Kun taas seitsemässä alimmassa Ihmiskunta on alin luomakunta, jota käytännössä kaikki muut "palvelevat", niin hyvässä kuin pahassa.
Nämä luomakunnat ovat ylimmästä alimpaan: (1. herraudet, 2. mahdit - hyveet, 3. vallat, 4. hallitukset, 5. arkkienkelit, 6. enkelit, 7. ihmiset (ihmiskunta) )
Siksi ilmestyskirjassa todetaan tämän populaation (ihmiskunnan lopusta):
"Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. " ( Ilm.17:11)