Uskotteko persoonalliseen jumalaan?

"Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän" (Joh. 14). Itselleni tuottaa vaikeuksia uskoa noihin kysymiisi kohtiin, mutta rukouksiin taitaa joku/jokin vastata.

Kyllä, olen saanut Jumalan armosta pitää lapsen uskon.

Jokaisen täytyy itse esittää kysymyksensä ja etsiä niihin vastaukset. Sitä on ihmisen vapaus. Sitä on ihmisen vastuu.

Esim. Jeesus ei koskaan väittänyt olevansa Jumala. Hän ei kutsunut itseään Jumalan pojaksi. Tätä nimitystä alkoi käyttää vasta alkukirkko. Eikä mikään viittaa siihen, että Jeesus aikoi perustaa uuden uskonnon. Siihen tarvittiin Paavali.

Niin kuin rakkaus voidaan tiedemiesten mukaan selittää kemiallis-hormonaaliseksi reaktioksi, niin myös Jumala on ihmisten keksimä.

Voitteko vastata aloitukseen omalla mielipiteellä ?

Jumala on mitä on. Salaisuus, jonka olemassaolon voi aavistaa, mutta ei selittää. Uskon myös, että se, mitä Jumalasta opetetaan ja puhutaan on enemmänkin omiaan sekoittamaan ymmärrystä kuin selventämään sitä. Uskon myös, että Jumalan kieli on jotain muuta kuin kirjaviisaiden selityksiä ja kirjakokoelmia, että sen jotain samankaltaista kuin musiikin kieli olematta kuitenkaan nuottiviivastolle mahtuvaa musiikkia. Kaiken lisäksi voi olla niinkin, että Jumala puhuu jokaiselle eri tavalla, yksilöllisesti. Me olemme kuin bakteereita Jumalan kämmenellä. Ymmärrämme Jumalan olemuksesta tuskin sitäkään, mitä oman kätemme bakteerit ymmärtävät meistä.

Jos lukee TT Ville Mäkipellon ansiokkaan ja rohkea tietokirjan "Jumalan synty", piirtyy Jumalasta toisenlainen kuva, joka ei vastaa kristinuskon opetusta. Kiehtova kirja kuvaa, miten muinaisesta myrskynjumalasta kehittyi kaikkivaltias Jumala ja juutalaisesta profeetasta ylösnoussut Kristus.

Tämä kirja pudottaa sopivasti suomut silmiltä ja kertoo Hararin opetuksen tavoin, kuinka evoluutiokehityksessä hyvin pian ajauduttiin tilanteeseen, jossa ihmisen oli pakko keksiä Jumala ja uskonnot.

Jokaisen on elettävä kuolemanmittainen elämä. Elämän ymmärtämisessä keskeisessä asemassa on aina kaksi asiaa. Onko elämässämme ympäriltämme, luonnosta, toisista ihmisistä ja omista ratkaisuistamme tulevaa elävöittävää valoa, joka ratkaisee rajallisuuden ongelmat.

Se on elämänmittainen prosessi ja äärettömyyden kokemus meissä.

Toisena elämän ymmärtämisessä on kysymys kiitollisuudesta, kun ymmärtää, että minä olen, mitä minä olen. Iän mukana idealismi ja erilaiset ismit menettävät merkitysen. Hyväksytään ja ymmärretään paremmin kaikenlaista erilaisuutta.

Monet myös ymmärtävät, jotka kaipaavat Kristuksen ja Jumalan valoa, että sekin voi löytyä kirkon ulkopuolelta, koska luomaton valo luomakunnassa on meille annettu lahja. Se autaa ymmärtämään ajan ja ikuisuuden väliset suhteet.

Keskusteluketjun kysymkseen, onko olemassa persoonallista Jumalaa, parhaan ja täydellisimmän vastauksen olen löytänyt näyttelijä Seela Sellan kuolemattomasta lauseesta: "Jos haluat nähdä Jumalan, katso koiraa silmiin".

Jumala omaa jopa Karitsan ja Leijonan piirteitä. Hän ei rajoitu ihmiseen. Aadami ja Eeva tosin luotiin kuvaksi ja kaltaisuudeksi mutta heidän lisäkseen Jumala loi muitakin ihmis ja jumal olentoja.

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Yhteensä kolme eri alkuihmistä joista Aatami ja Eeva olivat vasta kolmas.

Jumala ei kaitse ihmiskuntaa vaan ihmisellä on vapaa tahto. Lisäksi Sakarja kertoo heidän kyllästyneen toisiinsa ja Jumala vapautti ihmiskunnan vielä entistä enemmän. Tosin miekkaan, ruttoon ja nälkään.

Jumala vastaa rukouksiin mutta joskus kestää pitkään.

kun maailmankaikkeutta ja ihmiskuntaa katsoo, luulisin sen olevan mahdotonta. mikä sitten on universumin taustalla vaikuttava voima??? sieluun uskon ja jonkinlaiseen jumalaan jos sitä siksi haluaa kutsua.