Nurinkurista, mutta (hyvää yötä)

Oletko kohdannut jo sen ihmisen?

En minä ainakaan ole yksin ollessa yksinäinen. Ihan hyvin viihdyn.

Olet se hyvä kirjoittaja, joka kirjoittaa täyttä asiaa. Omalla kohdallani vaan en ole tavannut puolikastani. Olisin toivonut, että hän olisi sitä ollut. Olen häntä rakastanut vuosia. Se kaikki on minulle tapahtunut kyllä, että olen joutunut kohtaamaan kipuni ja haavani hänen jälkeensä. Hän oli se liikkeelle paneva voima, peili, että jouduin kohtaamaan traumani ja ottamaan kasvukivut vastaan. Mutta minun palkintoni ei mitä ilmeisimminkään tule olemaan yhteinen rakkaus hänen kanssaan, vaan jotain muuta. Ehkä opin olemaan itselleni tuki ja turva. Olen koko elämäni ollut sellainen yksinselviytyjä.

Ehkä opin vielä nauttimaan yksinäisyydestäni ja omasta seurastani ja saan vielä ne energiat takaisin, mitkä kokemani vastoinkäymiset viime vuosina minulta vei. Enkä odota mitään suhdetta pelastamaan minua yksinäisyydeltä. Jokaisella meillä on erilainen elämänpolku, erilaiset oppiläksyt. Nyt ei minulle tainnut tulla sitä sielujen yhdistymistä tässä elämässä. Tai sitten se tulee jonkun muun, kuin hänen kanssaan. Kunhan osaan irrottautua. Yksin en täysin kuitenkaan ole, on olemassa rakkaita, läheisiä ihmisiä.

Minäkin kohdannut puolikkaani ja itselle elämä liikkuu niin että rauhan tunne on kasvanut kun koko ajan hahmottuu paremmin se että mikä tulee tehdä ennen kuin olisimme yhdessä.

Hyvää yötä ihanalle