Metsästyskoirat välittävät hirviekinokokkiloisen ihmiseen.
Hirviekinokokkiloisen aiheuttamat oireet ihmiselle ovat vakavia, muistuttaa Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.
Ihminen saa tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan metsästyskoiran turkissa.
– Koiraa silittelevä ihminen saa niitä käsiinsä ja sitä kautta suuhunsa, Isomursu sanoo.
Hirviekinokokkiloinen on pieni heisimato, joka elää luonnossa aikuisena suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.
Hirviekinokokki ei tartu hirvestä suoraan ihmiseen, vaan tartunta tapahtuu vain koiraeläimen kautta.
Madon munista kehittyy ihmisen keuhkoihin nestetäytteinen rakkula, joka hiljalleen kasvaa. Se vie keuhkoista hengitystilavuutta pois ja aiheuttaa hengenahdistusta sekä mahdollisesti kipua.
– Kun rakkula puhkeaa siitä tullee sitten akuutimpi kriisi. Ihan tällainen šokkitilakin, kun vierasta loismateriaalia tulee ihmisen elimistöön.
Hirviekinokokin ydinesiintymisalue on pitkään ollut Kainuu. Loista tavataan säännöllisesti myös Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa.
– Nykyään sitä löytyy myös Länsi-Suomesta, Isomursu sanoo.
Sudet ja koirat ovat ekinokokin niin sanottuja pääisäntiä. Ne saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6511994e-5878-43ec-a0f0-e7edb0b20ab9
Hirviekinokokkiloisen aiheuttamat oireet ihmiselle ovat vakavia, muistuttaa Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.
Ihminen saa tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan metsästyskoiran turkissa.
– Koiraa silittelevä ihminen saa niitä käsiinsä ja sitä kautta suuhunsa, Isomursu sanoo.
Hirviekinokokkiloinen on pieni heisimato, joka elää luonnossa aikuisena suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.
Hirviekinokokki ei tartu hirvestä suoraan ihmiseen, vaan tartunta tapahtuu vain koiraeläimen kautta.
Madon munista kehittyy ihmisen keuhkoihin nestetäytteinen rakkula, joka hiljalleen kasvaa. Se vie keuhkoista hengitystilavuutta pois ja aiheuttaa hengenahdistusta sekä mahdollisesti kipua.
– Kun rakkula puhkeaa siitä tullee sitten akuutimpi kriisi. Ihan tällainen šokkitilakin, kun vierasta loismateriaalia tulee ihmisen elimistöön.
Hirviekinokokin ydinesiintymisalue on pitkään ollut Kainuu. Loista tavataan säännöllisesti myös Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa.
– Nykyään sitä löytyy myös Länsi-Suomesta, Isomursu sanoo.
Sudet ja koirat ovat ekinokokin niin sanottuja pääisäntiä. Ne saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6511994e-5878-43ec-a0f0-e7edb0b20ab9
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.