Onko muutos käynnissä?

PISA-tulokset laskee, päihteiden käyttö kasvaa, väkivalta kasvaa, jumalusko kasvaa 😂

Jeesus tulee kohta. Tinderiin.

Bio: Moro olen Puuseppä. JEESUS 33v.

Vesi muuttuu viiniksi siitä lähdetään.

Naisia tulee jokapuolelta maailmaa. Myös.

“Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ❤️

En tarjoa pikarakkautta — vaan ikuista rakkautta.”
"Haha, joku roolipelaa Jeesusta.”
Toiset painoivat sydäntä.
Joku kirjoitti viestin:
“Jos olet oikeasti Jeesus, todista se.”

“Katso sydämeesi. Siellä on todiste, jota mikään näyttö ei voi esittää.”


Pian ihmiset alkavat huomata jotakin outoa.
Kun he keskustelivat tämän “Jeesuksen” kanssa, he tunsivat olonsa kevyemmäksi.
Hänen sanansa olivat täynnä rauhaa.
Yksi unohti vihansa, toinen löysi anteeksiannon.
Kolmas päätti soittaa äidilleen vuosien tauon jälkeen.

Tinderin kehittäjät ihmettelivät, miksi sovelluksessa oli yhtäkkiä poikkeuksellisen lämmin ilmapiiri.
Algoritmi ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

“Kuka on tämä Jeesus Tinderissä, joka saa ihmiset muuttumaan?”
Jotkut pitivät häntä nerokkaana vaikuttajana, toiset hulluna.
Mutta miljoonat ihmiset latasivat sovelluksen — eivät enää vain löytääkseen kumppania,
vaan kuullakseen yhden ainoan lauseen, joka ilmestyi hänen profiiliinsa päivittäin:

“Rakkaus ei ole tunne, vaan teko.
Pyyhkäise vasemmalle synnille — oikealle anteeksiannolle.”

Eräänä päivänä Jeesuksen profiili katosi yhtä hiljaa kuin oli tullutkin.
Mutta sovelluksen nimi muuttui hetkeksi mystisesti:
“Tinder – paikka, jossa rakkaus alkoi ymmärtää itseään.”

“Etsikää ensin rakkautta, joka ei katoa — ja kaikki muu annetaan teille lisäksi.”

Aloitus on valhetta. Pääkaupunkiseudun nuoret ovat enimmäkseen ateisteja niin kuin muukin kaupunki muslimeja lukuunottamatta.

71%. Kysely tehty rippikouluissa Hki

Islam on kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa

https://www.ts.fi/uutiset/6794890

Luku on muuttunut ->>71%


Pääkaupunkiseudulla poikien usko on viime vuosina kasvanut huomattavasti.

Viimeisimmissä rippikoulukyselyissä pääkaupunkiseudulla yli 70 % rippikoulun käyneistä pojista vastasi uskovansa Jumalaan (maininta 71 %).

Koko aineistossa (laajempi rippikouluaineisto / kansallinen näyte) pojista noin 60–66 % kertoo uskovansa Jumalaan — eli pääkaupunkiseudun luku on jonkin verran korkeampi kuin koko maan keskiarvo.

V. 2019 rippikoululaisten joukossa uskoi Jumalaan selvästi vähemmän (esim. pääkaupunkiseudulla noin ~34 % vuonna 2019), joten kasvu on ollut nopeaa viime vuosina.

Mittaus koskee nimenomaan rippikoululaisia / nuoria, joten luku ei suoraan kerro koko ikäluokan tai kaikkien pääkaupunkiseudun poikien uskosta. Metodologia ja kysymyksen muoto vaikuttavat tuloksiin.

Entistä useampi perus­koululainen opiskelee islamia tai elämän­katsomustietoa.

Suurin osa perus­koululaisista opiskelee edelleen evankelis­luterilaista uskontoa.

https://yle.fi/a/74-20188571

musu poika kysyy toinen käsi seläntakana , uskotko jumalaan 🤣🤣🤣

Kuten jutussakin todettiin on kyseessä kapinointia. Sitten kun uskovaisuus on tarpeeksi lisääntynyt niin heiluri menee toiseen suuntaan.

En tullut uskoon riparilla eikä se ollut outoa.
Moni muu koki samoin. Aloin uskomaan noin
18 vuotiaana Jumalaan. Mutta maltillinen usko.

Ateistina en kuulu riparille, ei ole kastettu. Siksi ei.
Ei hyväksytä sinne jos ei kastettu. Erosin kostoksi
kirkosta ja aloin ateistiksi. Nyt vastustan siis jumalia
ja uskontoja ja älykkyys on yli mensan rajan.

Machomies- kuva on romahtanut. Se varmaan ahdistaa monia. Vanhakantainen raamattu- usko määrittää naisen vaikenemaan, poikimaan ja kodista huolehtimaan. Luuseri teinipojille se saattaa tarjota johtajuutta sillä, että omistaa kikkendaalit.

Sanoisin, että sen naaraan saa pidettyä itsellään varmemmin, kun hommaa hyvän ammatin, ja opettelee osamaan jotain.

Incellit ovat hukanneet omanarvon tunteensa. Ehkä raamatun naiskuva miellyttää heitä enemmän kuin nykytodellisuus.

Ei "uskominen" 5/7 tai 6/7 ole oikein vakuuttavaa. 7-portainen asteikko on tehty kalastelutarkoituksedsa. Anna edes vähän..

70% rippikoulun käyneistä pojista, jotka ylipäätään vastasivat kyselyyn, joka oli n. 50% rippikoulun käynneistä. Ja todennäköisesti kyselyyn vastanneet olivat niitä, joilla oli kiinnostusta kristillisyyttä kohtaan.
Eli sanotaan vaikka 10 000 rippikoululaista, näistä 5000 vastaa kyselyyn ja heistä 3500 uskoo Jumalaan. Mutta tässä on ehkä kaikki Jumalaan uskovat, eli 35% kaikista uskoo.
Mutta jos kirkon omia selvityksiä on uskominen, vain noin kolmannes uskoo Jumalaan, kuten kirkko opettaa, eli lopputulos on reilu tuhat, 10% rippikoulupojista uskoo Jumalaan, kuten kirkko opettaa. Ja tästä vielä pitäisi leikata homo- ja naispappivastaiset, että usko olisi konservatiivienkin mieleinen, jolloin puhutaan varmaan parista kolmesta prosentista korkeintaan.

Suomessa on ateisti profeettoja joilla on yhtä hurmioitunut paine kuin fundis uskovilla. Tehdä
murskaavia ennustuksia ja luoda uusi oman mielensä mukainen todellisuus. Ja jakaa sitä. Vaikka sanotaan
että emävalheen edellä on tilastot .. kuitenkim jotakin
osviittaa kyselyt antavat..

Tutkimusten mukaan on nähtävissä piirteitä, joiden mukaan nuorissa miehissä (esim. teini-ikäisissä ja nuorissa alle parikymppisissä) uskonnollisuus näyttää nousevan tai ainakin muuttuvan suuntaan, joka poikkeaa perinteisestä odotuksesta. Tämä ei tarkoita laajaa uskonnollisuuden “vallankumousta” kaikilla mittareilla, ja ilmiö on vielä osittain alkuvaiheessa. Alla tarkemmin mitä tiedetään, mitä ei ja mitä pitäisi huomioida.

Mitä tutkimus kertoo

Tutkimus University of Eastern Finlandn (UEF) johdolla osoittaa, että teini-ikäisten poikien (vahvasti kristillisen kontekstin, riparikoulun yhteydessä) usko Jumalaan on kasvanut. Vuonna 2019 hieman yli 1/3 pojista ilmoitti uskovansa Jumalan olemassaoloon; vuonna 2024 luku oli noin 62 %.

Saman tutkimuksen mukaan tyttöjen usko on pysytellyt ennallaan pidempään, mutta myös heillä havaitaan nousua vasta viime vuosina.

Artikkeli «Diverging religiosity and wellbeing – boys more religious than before, girls feel bad while distancing from religion»

-》》》osoittaa, että pojilla sekä hyvinvointi on pysynyt vakaana että uskonnollisuus on vahvistunut. Tytöillä sen sijaan hyvinvointi on heikentynyt ja uskonnollisuudesta vieraantuminen kasvanut.

Eräässä artikkelissa todetaan, että nuoret miehet ovat yhä useammin niitä, jotka pitävät kirkon arvoja ominaan ja ovat valmiimpia kasteeseen / kirkkoon liittymiseen kuin nuoret naiset. Esim. 18-24-vuotiaiden miesten joukossa arvojen yhtenäisyys kirkon kanssa on noussut.

Toisaalta, laajassa nuorten joukossa (15–29 -vuotiaat) uskonnollisuuden osuus on yleisesti laskenut: esimerkiksi vuonna 2006 noin 41 % nuorista katsoi olevansa “uskovaisia”, kun taas vuonna 2023 luku oli 22 %.

Mitä ilmiö ei tarkoita / mitä rajoituksia on

Vaikka usko Jumalaan näyttää olevan nousussa teini-ikäisten poikien keskuudessa, tämä koskee erityisesti “riparin” yhteydessä olevia nuoria, jolloin kysymys kohdistuu kristilliseen kontekstiin (Evangelical Lutheran Church of Finland) eikä välttämättä kaikkiin uskontoihin tai uskomuksiin.

Uskonnollinen käytäntö (kirkossa käyminen, osallistuminen) ei välttämättä kasva samalla voimalla kuin uskomus. Esimerkiksi nuorten kirkossakäynti näyttää edelleen vähäiseltä tai vähenevän monissa tapauksissa.

Ilmiö on vielä suhteellisen uusi ja vaatii jatkotutkimusta — esimerkiksi miten pitkään tämä suuntaus jatkuu, kuinka laajalle se ulottuu, ja mitkä ovat syyt. Tutkijat itse mainitsevat, että “uskonnollisuus nuorten keskuudessa on poikkeuksellisessa muutostilassa”.

Tämä ei tarkoita, että “kaikki nuoret miehet” suuntaavat uskontoon — kyse on prosentuaalisesta muutoksesta ja eriytymisestä sukupuolten välillä.


Jos kysytään “onko totta, että nuorissa miehissä uskonnollisuus on nousussa”, niin vastaus: kyllä on, tutkimusten mukaan Suomessa nuorissa pojissa/nuorissa miehissä on havaittavissa selkeä nousu uskon Jumalaan ja kristillisen kontekstin uskonnollisuuden mittareilla. Mutta on tärkeää ymmärtää, että:

nousu koskee tiettyä ikäryhmää ja kontekstia (esim. riparilaiset)

kyse ei ole vielä massiivisesta uskonnollisuus-loikasta kaikilla mittareilla

sama nouseva suuntaus ei ole (vielä) yhtä selkeä nuorissa naisissa

“uskonnollisuus” voidaan määritellä eri tavoin — usko Jumalaan, kirkkoon kuuluminen, osallistuminen, hengellisyyden kokemus — ja kaikkia näitä ei ole yhtä selvästi.