Miten sota muuttaa yhteiskuntaa?

Se on selvää, että nuoret ja vähän vanhemmatkin miehet/naiset lähtee rintamalle. Huoltovarmuusalat; vesi, sähkö, tele, sairaalat, elintarviketeollisuus ja kuljetus jatkavat pääpiirteissään toimintaansa entiseen tapaan. Teollisuuslaitoksia muunnetaan sotaa tukevaksi tuotannoksi.

Ulkomaiset yritykset/ihmiset poistuvat sotivasta maasta ja investoinnit perutaan. Suomen sivukonttorin suomalainen työvoima irtisanotaan.

Kotirintamalla olevat siviilit lopettavat turhan kulutuksen, ei ostella autoja, vaatteita, etelänmatkoja, ei käydä ravintoloissa, teattereissa eikä Lapissa. Keskitytään vain pysymään hengissä. Nämä ei-välttämättömyyshyödykkeitä tarjoavat yritykset menevät nurin.

Osa suomalaisistakin lähtisi evakkoon Ruotsiin tai eurooppaan ennen kuin rajat sulkeutuu. 

Yhteiskunnan yritysrakenne muuttuu oleellisesti sotatalouden aikana. Huoltovarmuusalan yrityksilläkin on omat haasteensa, vaikka toiminta jatkuu ennallaan, niin kuka maksaa laskut ja kuka ei? Iso osa asiakkaista on rintamalla tai menettänyt työpaikkansa, eikä ole varaa maksaa edes vedestä tai sähköstä. 

Millä ihmeellä tätä Suomi Oy pyörittäisi tätä sotatalouttaan, kun normaali yritystoiminta ei tuota verotuloja valtiolle? Jos nyt velkaannutaan 13 miljardia vuodessa, niin sotataloudessa velkaa otettaisiin varmaan kymmenkertainen määrä? Toki EU ja Usa varmaan tukisivat taloudellisesti, mutta suurimman taakan kantaisin.

Kun sodat on sodittu, niin kuka kuittaa laskun? Hävinnyt osapuoli kai valtaosin...