PÄIVÄN SANA

Nämä sanoivat: ”Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” Ap.t. 1:11
Uskossa eläminen saattaa harhautua taivaalle katseluksi. Yhtäkään askelta ei uskalleta ottaa ennen kuin on saatu merkki Jumalalta tai profetia kanssakulkijalta. Jokainen oksan rasahdus pelästyttää, ja uskon lepo, jos sitä on ollutkaan, haihtuu ahdistavaan uskonnollisuuteen. Oman elämän lisäksi merkkien etsiminen keskittyy lopunaikoihin. Maailmantapahtumat saavat villejä tulkintoja ja pahimmillaan erilaisia aikamääreitä. Ihminen haluaa niin vahvasti nähdä, ettei malta siksi odottaa Jumalan aikaa omassa elämässään tai maailman lopun tapahtumissa. Levollinen usko sen sijaan laskee katseensa taivaalta lähimmäisiin, omasta sydämestä Jeesuksen sovitustyöhön ja löytää rauhansa. Kun omatunto on levossa, elämä sovitettu Kristuksen pyhässä veressä, ei tarvitse haikailla muuta. Voi odottaa Jeesuksen paluuta rauhassa ja valmiina, ja samalla elää tätä elämää täyteläisesti, sellaisena kuin se meille iloineen ja suruineen annetaan. – Sydämessä on Jumalan rauha.

( Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lupaus kantaa. )

s-seutulainen