Feminismi salaliittoteoriointia

Parempi puhua naisverkostosta, jossa on mukana myös ideologista feminismiä.

Oman käsitykseni mukaan se kulkee kutakuin naisliiton keskusjärjestön, unionin, sosiaali- ja terveysministeriön, presidentinlinnan, eduskunnan naisverkoston verkostona. Kai tuossa joku yliopistokäytävä ja turvakotikin on linjoilla. Myös mediaan on saatu joku ulvomaan, mutta se kai nyt ei ole sen kummempaa. Esimerkiksi JP Roos on kirjoittanut miten feminismi ideologiana, seikkailee Espoon turvakodeissa.

Kuka ja ketkä ovat ne ideologit ovat, jotka esimerkiksi ovat kirjoittaneet nämä RAY:n projektien vastustukset, sama vastustus vihreillä naisilla ja vasureilla, on tälle nimimerkille kysymysmerkki, tosin ei niin iso että hän jaksaisi vaivautua selvittämään.

Suomalainen feminismi poikkeaa ruotsalaisesta että täällä vedetään naruista mahdollisimman piilossa ja anonyymina lavan takana. Sopii kaiketi paremmin tänne, tiedä sitten.

Ottaen huomioon ideologisen feminismin luonteen, ei lienisi huono juttu jos sen mahdollisuudet poliittiseen vaikuttamiseen selvitettäisiin. Ehkä ajan myötä. Yleensä ne tosin selviävät itsestään, sillä feministinen linja on yleensä poikkeuksellinen mustavalkoinen.

Niin oletko sama Sohvi, joka jäi valtiolta eläkkeelle noin 3 vuotta sitten?

Mi-yes kirjoitti:

Parempi puhua naisverkostosta, jossa on mukana myös ideologista feminismiä.

Oman käsitykseni mukaan se kulkee kutakuin naisliiton keskusjärjestön, unionin, sosiaali- ja terveysministeriön, presidentinlinnan, eduskunnan naisverkoston verkostona. Kai tuossa joku yliopistokäytävä ja turvakotikin on linjoilla. Myös mediaan on saatu joku ulvomaan, mutta se kai nyt ei ole sen kummempaa. Esimerkiksi JP Roos on kirjoittanut miten feminismi ideologiana, seikkailee Espoon turvakodeissa.

Kuka ja ketkä ovat ne ideologit ovat, jotka esimerkiksi ovat kirjoittaneet nämä RAY:n projektien vastustukset, sama vastustus vihreillä naisilla ja vasureilla, on tälle nimimerkille kysymysmerkki, tosin ei niin iso että hän jaksaisi vaivautua selvittämään.

Suomalainen feminismi poikkeaa ruotsalaisesta että täällä vedetään naruista mahdollisimman piilossa ja anonyymina lavan takana. Sopii kaiketi paremmin tänne, tiedä sitten.

Ottaen huomioon ideologisen feminismin luonteen, ei lienisi huono juttu jos sen mahdollisuudet poliittiseen vaikuttamiseen selvitettäisiin. Ehkä ajan myötä. Yleensä ne tosin selviävät itsestään, sillä feministinen linja on yleensä poikkeuksellinen mustavalkoinen.

.. ei mitään saada aikaiseksi, jää pelkäksi puheeksi, jos edes sellaiseksi. Puolueet, komiteat, järjestöt ja muut organisaatiot ja instituutiot, yritykset ja elinkeinoelämä, korkeakoululaitos ym. ovat pitäneet yleensä aina muita asioita oleellisempina, kuin naisten asemaa. Ja tottahan niiden fokus yleensä kuuluukin olla muualla, kuin naisten asemassa, mutta jos naisten aseman parantaminen aina jää jalkoihin, ei tasa-arvoisuus etene. Ei se ole pelkästään tasa-arvotoimiston asia. Vihdoin (lähinnä 90-luvulta alkaen?) on naisten puolellakin havaittu verkostoitumisen arvo: kun on yhteisesti tärkeiksi koettuja muutostarpeita, pitää yhdistää voimat.

Melko vähäistä tuo verkostoituminen mielestäni vielä on, ei se todellakaan paljoa vielä toimi muutosvoimana. Väittäisin, että Suomessa tilanne on sellainen, että aika yleisesti on havaittu ja tunnustettu sp.tasa-arvoon liittyviä epäkohtia - ilman "verkostoja". Epäkohdat mielletään epäkohdiksi, ei se ole mitään ujutusta tai verkostoitumisen tulosta, vaan normaalijärjen käyttöä ja tavallista oikeudenmukaisuutta. Mutta tilanteen havaitseminen ja sen muuttaminen ovat kaksi eri asiaa, muutokset eivät tunnu lähtevän liikkeelle millään, ja kun ne on saatu liikkeelle, vetkutus jatkuu vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Tehokkaampia naisverkostoja tarvittaisiin. Miehillä on aina ollut klubinsa, hyvä-veli-käytäntönsä ja ammattijärjestönsä (ay-putiikit ovat lähes järestään olleet miesten käsissä). Naisten on toimittava asemansa parantamiseksi, kyllä miehiäkin silloin saadaan mukaan.

duunista kirjoitti:

Niin oletko sama Sohvi, joka jäi valtiolta eläkkeelle noin 3 vuotta sitten?

En ole tehnyt päivääkään duunia julkispuolella, vain yksityisellä. Millä palstalla eläkeläis-Sohvi kirjoittelee, kävisin lukaisemassa?

Sohvi kirjoitti:

.. ei mitään saada aikaiseksi, jää pelkäksi puheeksi, jos edes sellaiseksi. Puolueet, komiteat, järjestöt ja muut organisaatiot ja instituutiot, yritykset ja elinkeinoelämä, korkeakoululaitos ym. ovat pitäneet yleensä aina muita asioita oleellisempina, kuin naisten asemaa. Ja tottahan niiden fokus yleensä kuuluukin olla muualla, kuin naisten asemassa, mutta jos naisten aseman parantaminen aina jää jalkoihin, ei tasa-arvoisuus etene. Ei se ole pelkästään tasa-arvotoimiston asia. Vihdoin (lähinnä 90-luvulta alkaen?) on naisten puolellakin havaittu verkostoitumisen arvo: kun on yhteisesti tärkeiksi koettuja muutostarpeita, pitää yhdistää voimat.

Melko vähäistä tuo verkostoituminen mielestäni vielä on, ei se todellakaan paljoa vielä toimi muutosvoimana. Väittäisin, että Suomessa tilanne on sellainen, että aika yleisesti on havaittu ja tunnustettu sp.tasa-arvoon liittyviä epäkohtia - ilman "verkostoja". Epäkohdat mielletään epäkohdiksi, ei se ole mitään ujutusta tai verkostoitumisen tulosta, vaan normaalijärjen käyttöä ja tavallista oikeudenmukaisuutta. Mutta tilanteen havaitseminen ja sen muuttaminen ovat kaksi eri asiaa, muutokset eivät tunnu lähtevän liikkeelle millään, ja kun ne on saatu liikkeelle, vetkutus jatkuu vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Tehokkaampia naisverkostoja tarvittaisiin. Miehillä on aina ollut klubinsa, hyvä-veli-käytäntönsä ja ammattijärjestönsä (ay-putiikit ovat lähes järestään olleet miesten käsissä). Naisten on toimittava asemansa parantamiseksi, kyllä miehiäkin silloin saadaan mukaan.

...kuitenkin se, ja siitä emme taida päästä yhteisymmärrykseen, että feminismiin ideologiana on suhtauduttava eri kategoriassa, kuin, sanotaan vaikka naisnäkökulmalle/naisten aseman parantamiseen. ym.

Feminismi ideologiana ei edusta kansalaisia, vaan kyseessä on marginaaliryhmä. Ei normaalit ihmiset näe punaista kun näkevät että naapurin tytöllä on nukke ja vaaleanpunaiset kengät. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niin saisi tehdä, mutta jos tietty uskontoryhmä pääsee vetämään naruista joissain päätöksissä mitkä koskee koko kansakuntaa, on varmaan syytä selvittää hieman tarkemmin miksi mitäkin narua vedetään.

Tämän marginaaliryhmän vaikutusvalta vallankäyttöön olisi ihan ok dokumentoida. Esimerkiksi Ruotsissa se nostatti aikamoisen älämölön, kun kourallinen kasvoja saatiin valkokankaalle, ja jopa maltilliset feministit sanovat että kyse on vain jäävuoren huipusta. Ja hiljaista on. Itse toivon että kunhan tuo "Slagen Dam" tutkimus on käyty julkisuudessa läpi, että suomalainen versiokin julkisuuteen pääsee. Ruotsissa on puolustettu tuota väkivaltatutkimusta mm sillä, että Suomessa on tehty samankaltainen. Sen jälkeen voisi joku dokumentoida miten kyseistä tutkimusta on käytetty, ja yritetty käyttää poliittisesti. Tuossa on esimerkki feminismistä.

Mi-yes kirjoitti:

...kuitenkin se, ja siitä emme taida päästä yhteisymmärrykseen, että feminismiin ideologiana on suhtauduttava eri kategoriassa, kuin, sanotaan vaikka naisnäkökulmalle/naisten aseman parantamiseen. ym.

Feminismi ideologiana ei edusta kansalaisia, vaan kyseessä on marginaaliryhmä. Ei normaalit ihmiset näe punaista kun näkevät että naapurin tytöllä on nukke ja vaaleanpunaiset kengät. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niin saisi tehdä, mutta jos tietty uskontoryhmä pääsee vetämään naruista joissain päätöksissä mitkä koskee koko kansakuntaa, on varmaan syytä selvittää hieman tarkemmin miksi mitäkin narua vedetään.

Tämän marginaaliryhmän vaikutusvalta vallankäyttöön olisi ihan ok dokumentoida. Esimerkiksi Ruotsissa se nostatti aikamoisen älämölön, kun kourallinen kasvoja saatiin valkokankaalle, ja jopa maltilliset feministit sanovat että kyse on vain jäävuoren huipusta. Ja hiljaista on. Itse toivon että kunhan tuo "Slagen Dam" tutkimus on käyty julkisuudessa läpi, että suomalainen versiokin julkisuuteen pääsee. Ruotsissa on puolustettu tuota väkivaltatutkimusta mm sillä, että Suomessa on tehty samankaltainen. Sen jälkeen voisi joku dokumentoida miten kyseistä tutkimusta on käytetty, ja yritetty käyttää poliittisesti. Tuossa on esimerkki feminismistä.

Maailmalla vellovat lukuisat aatteet, niistä versovat haarautumat ja vasta-aatteet ovat aina "jäävuoria", niiden huiput toiminnallisia organisaatioita, monasti aika pieniä jäsenmäärältään. Tämähän vain tarkoittaa sitä, että muodollisesta pienuudesta huolimatta asioilla on tällöin laajempaa kannatusta yli erilaisten muiden rajojen, esim. puoluekannan.

En tosian ymmärrä, miten feminismin ydin eroaa naisnäkökannoista tai naisten aseman parantamisesta, juuri sellaiseen me pyritään, ei ylivaltaan tai naisten ylimaalliseen glorifiointiin. Feminismissä voi olla äärisuuntauksia, en kyllä tunne yhtään, vielä vähemmän henkilöitä, jotka kannattaisivat jotain äärimmäistä tai mystistä. Ihan tavallista käytännöllistä joukkoa käytännöllisin tavoittein ja käytännöllisin menettelytavoin. Monessa ripaus ihanteellisuutta, ei tätä toivottoman hidasta kehitystä muuten jaksaisi.

Kun puhut marginaaliryhmistä, taidat todella viitata marginaaleihin, et enemmistöön.

Jos tarkoitat väkivaltatutkimuksella UTH-tutkimusta, niin empiiristä todellisuuttahan se osoittaa. Kaikkia tutkimuksia voidaan tarkentaa ja kehittää muutenkin monipuolisemmiksi, mutta UTH kertoo sitä samaa, kuin muutkin ko. aihepiirin tutkimukset, väkivalta- ja poliisitilastot. On hyvä päästä luuloista tietoihin, dekskriptiosta kvantifiointiin. Ja hyvä, että tutkimuksia käytetään, ei niitä seinänkoristeiksi ole tehty.

Ei feminismi yllytä miesvihaan, vaan naisten aseman parantamiseen tasa-arvoisemmaksi suhteessa miehiin. Ei väkivaltatutkimuksia käytetä miesvihaan, vaan väkivallan kartoittamiseen, tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa väkivallan vähentämiseksi. Ei vihalle löydy kannatusta, paitsi kenties lyhyeksi ajaksi jonkin akuutin vääryyden pamahtaessa päälle, kannatus kerääntyy hyväksi katsottujen ponnistelujen puolelle. En usko, että Ruotsissakaan mikään äärimmäinen saa ihmisiä liikkeelle, sen sijaan lööppeinä huutava julkisuus on taattua.

Sohvi kirjoitti:

Maailmalla vellovat lukuisat aatteet, niistä versovat haarautumat ja vasta-aatteet ovat aina "jäävuoria", niiden huiput toiminnallisia organisaatioita, monasti aika pieniä jäsenmäärältään. Tämähän vain tarkoittaa sitä, että muodollisesta pienuudesta huolimatta asioilla on tällöin laajempaa kannatusta yli erilaisten muiden rajojen, esim. puoluekannan.

En tosian ymmärrä, miten feminismin ydin eroaa naisnäkökannoista tai naisten aseman parantamisesta, juuri sellaiseen me pyritään, ei ylivaltaan tai naisten ylimaalliseen glorifiointiin. Feminismissä voi olla äärisuuntauksia, en kyllä tunne yhtään, vielä vähemmän henkilöitä, jotka kannattaisivat jotain äärimmäistä tai mystistä. Ihan tavallista käytännöllistä joukkoa käytännöllisin tavoittein ja käytännöllisin menettelytavoin. Monessa ripaus ihanteellisuutta, ei tätä toivottoman hidasta kehitystä muuten jaksaisi.

Kun puhut marginaaliryhmistä, taidat todella viitata marginaaleihin, et enemmistöön.

Jos tarkoitat väkivaltatutkimuksella UTH-tutkimusta, niin empiiristä todellisuuttahan se osoittaa. Kaikkia tutkimuksia voidaan tarkentaa ja kehittää muutenkin monipuolisemmiksi, mutta UTH kertoo sitä samaa, kuin muutkin ko. aihepiirin tutkimukset, väkivalta- ja poliisitilastot. On hyvä päästä luuloista tietoihin, dekskriptiosta kvantifiointiin. Ja hyvä, että tutkimuksia käytetään, ei niitä seinänkoristeiksi ole tehty.

Ei feminismi yllytä miesvihaan, vaan naisten aseman parantamiseen tasa-arvoisemmaksi suhteessa miehiin. Ei väkivaltatutkimuksia käytetä miesvihaan, vaan väkivallan kartoittamiseen, tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa väkivallan vähentämiseksi. Ei vihalle löydy kannatusta, paitsi kenties lyhyeksi ajaksi jonkin akuutin vääryyden pamahtaessa päälle, kannatus kerääntyy hyväksi katsottujen ponnistelujen puolelle. En usko, että Ruotsissakaan mikään äärimmäinen saa ihmisiä liikkeelle, sen sijaan lööppeinä huutava julkisuus on taattua.

..konteksteista.

Et sinä saa minua vakuutettua, enkä minä sinua. En tiedä jos siihen on edes pyrkimystä. Ei ainakaan minun puoleltani.

Mutta linjavedot ja teot puhukoon puolestaan. Onneksi feminismi ei kykenee enää olemaan niin paljoa piilossa kuin aikaisemmin, joten minun lisäksi löytyy jo monia muita ihmisiä jotka teitä silloin tällöin pitää silmällä. Se on hyvä juttu. Pienestä palasista syntyy aina isompi palanen.

Ruotsalainen ROKS on hyvä esimerkki äärisuuntauksesta. Nyt en tarkoita tuota jo kuuluisaa heittoa että miehet ovat eläimiä, vaan ennemmin sitä että kyseinen järjestö kirjoittaa oman lehteen artikkeleita Solanasta, ei hyväksy miehiä järjestöön ideologisista syistä ja ottaa vastaan rahaa valtiolta käyttääkseen sitä miesvihamieliseen propagandaan.

Tässä puhun ideologisesta feminismistä, jonka ei luulisi pahemmin olevan erilainen Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa se on nyt vaan tapetilla, ja siksi ihan hyvä käyttää vertauskuvana.

Ei liene sattumaa että monet naisjärjestöt sanoutuivat irti feministisestä ROKS:ista. Tuossa on hyvä esimerkki naisjärjestöistä ja feminististstä naishjärjestöistä.

Katsoin SVT:tä noin pari viikkoa sitten, kun ruotsalaisten "kvinnoförbundetin", eli naisjärjestön puheenjohtaja Bam Björling kertoi että ideologiset feministit ovat tehneet suurta vahinkoa naisasialle.

Tuossa on mielestäni konkreettinen esimerkki "naisasiasta" ja "feministisesta naisasiasta". Toki, myös kahdesta mielipiteestä. Feministin ja naisasiain-ajajan.

Ruotsissa puhutaan muutenkin avoimesti äärifeminismistä, jopa feministien kesken, nimeltä "radikalfeminism". Liike joka pyrkii syyllistämään miehet ja uhruittamaan naiset, on kuten mikä tahansa vastaava liike oltava tarkkailussa. Minä kannatan myös sitä, että se on laitettava vastuuseen jos siihen löydetään syytä.

Sun on kaiketi Sohvi totuttauduttava siihen että kritiikkiä feminismiä kohtaan tulee löytymään vielä kauan, varsinkin kun se ei siihen itse kykene, oli se sitten sun mielestä oikeutettua tai ei. Muuten olisi kaiketi suositeltava verenpainelääkkeitä.

En tiedä onko muilla sama mielipide, mutta omasta mielestäni juuri Ruotsi on mielenkiintoinen mitä tulee feminismiin. Liike yritti puhaltaa kansakunnan yli. Yhtäkkiä kuului "pam!" ja pallo puhkesi. Syitä on varmaan yhtä monia kuin mielipiteitä, mutta itse uskon että painavimmat syyt tulevat ihan tavallisista kansalaisista. Ideologinen feminismi ei mahdu tavallisen kaduntallaajan muottiin. Siinä sitten pohdittavaa, että miten siinä voisi onnistua. Diktatuuri olisi kaiketi yksi vaihtoehto. Toinen on se, että sumplii taustalla ja manipuloi.

Mi-yes kirjoitti:

..konteksteista.

Et sinä saa minua vakuutettua, enkä minä sinua. En tiedä jos siihen on edes pyrkimystä. Ei ainakaan minun puoleltani.

Mutta linjavedot ja teot puhukoon puolestaan. Onneksi feminismi ei kykenee enää olemaan niin paljoa piilossa kuin aikaisemmin, joten minun lisäksi löytyy jo monia muita ihmisiä jotka teitä silloin tällöin pitää silmällä. Se on hyvä juttu. Pienestä palasista syntyy aina isompi palanen.

Ruotsalainen ROKS on hyvä esimerkki äärisuuntauksesta. Nyt en tarkoita tuota jo kuuluisaa heittoa että miehet ovat eläimiä, vaan ennemmin sitä että kyseinen järjestö kirjoittaa oman lehteen artikkeleita Solanasta, ei hyväksy miehiä järjestöön ideologisista syistä ja ottaa vastaan rahaa valtiolta käyttääkseen sitä miesvihamieliseen propagandaan.

Tässä puhun ideologisesta feminismistä, jonka ei luulisi pahemmin olevan erilainen Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa se on nyt vaan tapetilla, ja siksi ihan hyvä käyttää vertauskuvana.

Ei liene sattumaa että monet naisjärjestöt sanoutuivat irti feministisestä ROKS:ista. Tuossa on hyvä esimerkki naisjärjestöistä ja feminististstä naishjärjestöistä.

Katsoin SVT:tä noin pari viikkoa sitten, kun ruotsalaisten "kvinnoförbundetin", eli naisjärjestön puheenjohtaja Bam Björling kertoi että ideologiset feministit ovat tehneet suurta vahinkoa naisasialle.

Tuossa on mielestäni konkreettinen esimerkki "naisasiasta" ja "feministisesta naisasiasta". Toki, myös kahdesta mielipiteestä. Feministin ja naisasiain-ajajan.

Ruotsissa puhutaan muutenkin avoimesti äärifeminismistä, jopa feministien kesken, nimeltä "radikalfeminism". Liike joka pyrkii syyllistämään miehet ja uhruittamaan naiset, on kuten mikä tahansa vastaava liike oltava tarkkailussa. Minä kannatan myös sitä, että se on laitettava vastuuseen jos siihen löydetään syytä.

Sun on kaiketi Sohvi totuttauduttava siihen että kritiikkiä feminismiä kohtaan tulee löytymään vielä kauan, varsinkin kun se ei siihen itse kykene, oli se sitten sun mielestä oikeutettua tai ei. Muuten olisi kaiketi suositeltava verenpainelääkkeitä.

En tiedä onko muilla sama mielipide, mutta omasta mielestäni juuri Ruotsi on mielenkiintoinen mitä tulee feminismiin. Liike yritti puhaltaa kansakunnan yli. Yhtäkkiä kuului "pam!" ja pallo puhkesi. Syitä on varmaan yhtä monia kuin mielipiteitä, mutta itse uskon että painavimmat syyt tulevat ihan tavallisista kansalaisista. Ideologinen feminismi ei mahdu tavallisen kaduntallaajan muottiin. Siinä sitten pohdittavaa, että miten siinä voisi onnistua. Diktatuuri olisi kaiketi yksi vaihtoehto. Toinen on se, että sumplii taustalla ja manipuloi.

...jolla tarjotaan porkkanaa. Tyyliin, naisille ilmaiset bussimatkat. Schymanhan on tuota ehdottanut. Siinä sitten kuitenkin seurattaisiin demokratiaa.

Heh.

Sohvi kirjoitti:

Maailmalla vellovat lukuisat aatteet, niistä versovat haarautumat ja vasta-aatteet ovat aina "jäävuoria", niiden huiput toiminnallisia organisaatioita, monasti aika pieniä jäsenmäärältään. Tämähän vain tarkoittaa sitä, että muodollisesta pienuudesta huolimatta asioilla on tällöin laajempaa kannatusta yli erilaisten muiden rajojen, esim. puoluekannan.

En tosian ymmärrä, miten feminismin ydin eroaa naisnäkökannoista tai naisten aseman parantamisesta, juuri sellaiseen me pyritään, ei ylivaltaan tai naisten ylimaalliseen glorifiointiin. Feminismissä voi olla äärisuuntauksia, en kyllä tunne yhtään, vielä vähemmän henkilöitä, jotka kannattaisivat jotain äärimmäistä tai mystistä. Ihan tavallista käytännöllistä joukkoa käytännöllisin tavoittein ja käytännöllisin menettelytavoin. Monessa ripaus ihanteellisuutta, ei tätä toivottoman hidasta kehitystä muuten jaksaisi.

Kun puhut marginaaliryhmistä, taidat todella viitata marginaaleihin, et enemmistöön.

Jos tarkoitat väkivaltatutkimuksella UTH-tutkimusta, niin empiiristä todellisuuttahan se osoittaa. Kaikkia tutkimuksia voidaan tarkentaa ja kehittää muutenkin monipuolisemmiksi, mutta UTH kertoo sitä samaa, kuin muutkin ko. aihepiirin tutkimukset, väkivalta- ja poliisitilastot. On hyvä päästä luuloista tietoihin, dekskriptiosta kvantifiointiin. Ja hyvä, että tutkimuksia käytetään, ei niitä seinänkoristeiksi ole tehty.

Ei feminismi yllytä miesvihaan, vaan naisten aseman parantamiseen tasa-arvoisemmaksi suhteessa miehiin. Ei väkivaltatutkimuksia käytetä miesvihaan, vaan väkivallan kartoittamiseen, tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa väkivallan vähentämiseksi. Ei vihalle löydy kannatusta, paitsi kenties lyhyeksi ajaksi jonkin akuutin vääryyden pamahtaessa päälle, kannatus kerääntyy hyväksi katsottujen ponnistelujen puolelle. En usko, että Ruotsissakaan mikään äärimmäinen saa ihmisiä liikkeelle, sen sijaan lööppeinä huutava julkisuus on taattua.

pelkkä jäävuoren huippu........

Mi-yes kirjoitti:

..konteksteista.

Et sinä saa minua vakuutettua, enkä minä sinua. En tiedä jos siihen on edes pyrkimystä. Ei ainakaan minun puoleltani.

Mutta linjavedot ja teot puhukoon puolestaan. Onneksi feminismi ei kykenee enää olemaan niin paljoa piilossa kuin aikaisemmin, joten minun lisäksi löytyy jo monia muita ihmisiä jotka teitä silloin tällöin pitää silmällä. Se on hyvä juttu. Pienestä palasista syntyy aina isompi palanen.

Ruotsalainen ROKS on hyvä esimerkki äärisuuntauksesta. Nyt en tarkoita tuota jo kuuluisaa heittoa että miehet ovat eläimiä, vaan ennemmin sitä että kyseinen järjestö kirjoittaa oman lehteen artikkeleita Solanasta, ei hyväksy miehiä järjestöön ideologisista syistä ja ottaa vastaan rahaa valtiolta käyttääkseen sitä miesvihamieliseen propagandaan.

Tässä puhun ideologisesta feminismistä, jonka ei luulisi pahemmin olevan erilainen Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa se on nyt vaan tapetilla, ja siksi ihan hyvä käyttää vertauskuvana.

Ei liene sattumaa että monet naisjärjestöt sanoutuivat irti feministisestä ROKS:ista. Tuossa on hyvä esimerkki naisjärjestöistä ja feminististstä naishjärjestöistä.

Katsoin SVT:tä noin pari viikkoa sitten, kun ruotsalaisten "kvinnoförbundetin", eli naisjärjestön puheenjohtaja Bam Björling kertoi että ideologiset feministit ovat tehneet suurta vahinkoa naisasialle.

Tuossa on mielestäni konkreettinen esimerkki "naisasiasta" ja "feministisesta naisasiasta". Toki, myös kahdesta mielipiteestä. Feministin ja naisasiain-ajajan.

Ruotsissa puhutaan muutenkin avoimesti äärifeminismistä, jopa feministien kesken, nimeltä "radikalfeminism". Liike joka pyrkii syyllistämään miehet ja uhruittamaan naiset, on kuten mikä tahansa vastaava liike oltava tarkkailussa. Minä kannatan myös sitä, että se on laitettava vastuuseen jos siihen löydetään syytä.

Sun on kaiketi Sohvi totuttauduttava siihen että kritiikkiä feminismiä kohtaan tulee löytymään vielä kauan, varsinkin kun se ei siihen itse kykene, oli se sitten sun mielestä oikeutettua tai ei. Muuten olisi kaiketi suositeltava verenpainelääkkeitä.

En tiedä onko muilla sama mielipide, mutta omasta mielestäni juuri Ruotsi on mielenkiintoinen mitä tulee feminismiin. Liike yritti puhaltaa kansakunnan yli. Yhtäkkiä kuului "pam!" ja pallo puhkesi. Syitä on varmaan yhtä monia kuin mielipiteitä, mutta itse uskon että painavimmat syyt tulevat ihan tavallisista kansalaisista. Ideologinen feminismi ei mahdu tavallisen kaduntallaajan muottiin. Siinä sitten pohdittavaa, että miten siinä voisi onnistua. Diktatuuri olisi kaiketi yksi vaihtoehto. Toinen on se, että sumplii taustalla ja manipuloi.

Siis siinä, ettei kumpikaan saa toistaan vakuuttuneeksi. Mikähän ruotsalaisen ROKSin kannatus on? Arvelen, ettei kovin kummoinen. Itsekin sanot, että monet naisjärjestöt sanoutuvat irti sen politiikasta. Selvä osoitus siitä, että naisjärjestöt kykenevät kritisoimaan feminismin nimissä liikkuvia ilmiöitä, toisin kuin väität.

Käytät nimityksiä "naisasia" ja "feministinen naisasia", tai että "ideologinen feminismismi" on jotain muuta kuin feminismi. En ymmärrä. Minulle feminismi on naisasian ajamista, se on sekä ideologinen että toiminnallinen liike tai liikkeiden kokonaisuus (kattotason nimitys), jossa on ja saakin olla erilaisia suuntauksia ja painotuksia järjestöjen jäsenkoostumuksesta riippuen. Joukossa on myös radikaaleja ryhmiä, joiden menettelytapoja muut kritisoivat. Ne roihahtavat, saavat julkisuutta ja elävät hetken. Kai niilläkin on funktionsa, jonkinlaisia "Ruokolahden leijonia" uutisköyhänä aikana.

Tottakai tajuan, että raflaavat miesvihamieliset lausunnot loukkaavat miehiä, ne loukkaavat myös meitä keskitien feministejä. Ihan varmasti on naisia, jotka vihaavat miehiä, kuten on miehiä, jotka vihaavat naisia (erityisesti tällä palstalla tuttu ilmiö). Mutta "salaliittoa" ne eivät edusta, mekin hymähdämme niille tai käännämme selän. Mutta toki, jatka tarkkailua ;).

Mi-yes kirjoitti:

Parempi puhua naisverkostosta, jossa on mukana myös ideologista feminismiä.

Oman käsitykseni mukaan se kulkee kutakuin naisliiton keskusjärjestön, unionin, sosiaali- ja terveysministeriön, presidentinlinnan, eduskunnan naisverkoston verkostona. Kai tuossa joku yliopistokäytävä ja turvakotikin on linjoilla. Myös mediaan on saatu joku ulvomaan, mutta se kai nyt ei ole sen kummempaa. Esimerkiksi JP Roos on kirjoittanut miten feminismi ideologiana, seikkailee Espoon turvakodeissa.

Kuka ja ketkä ovat ne ideologit ovat, jotka esimerkiksi ovat kirjoittaneet nämä RAY:n projektien vastustukset, sama vastustus vihreillä naisilla ja vasureilla, on tälle nimimerkille kysymysmerkki, tosin ei niin iso että hän jaksaisi vaivautua selvittämään.

Suomalainen feminismi poikkeaa ruotsalaisesta että täällä vedetään naruista mahdollisimman piilossa ja anonyymina lavan takana. Sopii kaiketi paremmin tänne, tiedä sitten.

Ottaen huomioon ideologisen feminismin luonteen, ei lienisi huono juttu jos sen mahdollisuudet poliittiseen vaikuttamiseen selvitettäisiin. Ehkä ajan myötä. Yleensä ne tosin selviävät itsestään, sillä feministinen linja on yleensä poikkeuksellinen mustavalkoinen.

Täällä jos tunnustautuu lesboksi, niin suomalaisjuntit alkaa suhtautua aivan eri tavoin. Ruotsissa voi olla paljon avoimempi.

"siitä on vääjäämätöntä tieteellistä todistusaineistoa a) muutaman tuhannen vuoden ajalta b) lähes koko maapallollta."

No propaganda on edelleen propagandaa vaikka sitä olisikin levitetty jo "muutaman tuhannen vuoden ajalta" ja "lähes koko maapallolla".

"roolipeliähä se machous onkin"

Kuten ilmeisimmin myös feminismi. Sehän muka ajaa tasa-arvoa, missä tietenkään ei ole paljoa ajamista koska se on jo olemassa.

"Ominta alaasi sen sijaan saattaisivat olla sakarakkausteoriat?"

Ja mistäköhän noin kertakaikkisen nerokas oivallus mahtaa olla peräisin, jos saan kainosti kysäistä? Onko se jokaisen feministin ylin haave tuo "sakarakkaus"? Miten sait sen irti kirjoituksestani? Sykähdytäpä minua loistavalla oivalluskyvylläsi.

Macho kirjoitti:

"siitä on vääjäämätöntä tieteellistä todistusaineistoa a) muutaman tuhannen vuoden ajalta b) lähes koko maapallollta."

No propaganda on edelleen propagandaa vaikka sitä olisikin levitetty jo "muutaman tuhannen vuoden ajalta" ja "lähes koko maapallolla".

"roolipeliähä se machous onkin"

Kuten ilmeisimmin myös feminismi. Sehän muka ajaa tasa-arvoa, missä tietenkään ei ole paljoa ajamista koska se on jo olemassa.

"Ominta alaasi sen sijaan saattaisivat olla sakarakkausteoriat?"

Ja mistäköhän noin kertakaikkisen nerokas oivallus mahtaa olla peräisin, jos saan kainosti kysäistä? Onko se jokaisen feministin ylin haave tuo "sakarakkaus"? Miten sait sen irti kirjoituksestani? Sykähdytäpä minua loistavalla oivalluskyvylläsi.

Minäpä paljastan salaisuuden. Sakarakkaus on kuin onkin = salarakkaus. Vaikeutin vähän muuten niin yksinkertaista tekstiä tekniikalla: etsi viereinen kirjainmerkki -> avaa koodi. Muotisana, liittyy osaltaan yleisteemaan "salaliitot".

Ai tasa-arvo vallitsee jo? Tätä palstaa kun on seurannut, niin päälle hyökyy vaikutelma, että hirmuinen feministivalta ja naisten kohtuuttomat edut ovat ajaneet massoittain miehiä turmioon, pakottanut uhraamaan parhaat kuukautensa armeijalle ja viinalle ja lopulta kuolemaan luusereina ennenaikaisesti muutamaa vuotta palvelevia mummorassujaan aikaisemmin.