Uskonnolliset kokemukset lapsuudessa edistävät henkilön terveyttä vanhemmalla iällä
22.10. Aamuset
Voisiko uskonnollinen kasvatus olla väylä terveempään ikääntymiseen? Uskonto voi toimia selviytymiskeinona lapsuudessaan haasteellisissa perheissä kasvaneilla, mutta se ei täysin pysty paikkaamaan köyhyyteen, vanhempien mielenterveysongelmiin tai alkoholinkäyttöön liittyviä terveysriskejä.
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa analysoitiin elämänkulkuun liittyvää aineistoa 28 Euroopan maasta yli 10 000 henkilöltä, jotka ovat yli 50-vuotiaita. Tulokset paljastavat, että lapsuudessaan uskonnollisesti kasvatetuilla on parempi fyysinen terveys vanhemmalla iällä, ja heillä esiintyy vähemmän hankaluuksia päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä.
Tutkimuksen mukaan uskonnollisuus on yleisempää matalamman sosioekonomisen aseman ryhmissä, jotka voivat kääntyä uskonnon puoleen selviytyäkseen vastoinkäymisistä. Uskonnollinen kasvatus voi toimia sekä selviytymiskeinona että laajempien sosioekonomisten haasteiden merkkinä. Tällaisilla perheillä on usein rajalliset resurssit ja he kohtaavat esteitä, jotka voivat rajoittaa perheen sosiaalista liikkuvuutta, mikä puolestaan vaikeuttaa lasten mahdollisuuksia paeta perittyjä sosioekonomisia haittoja.
– Uskonto voi tarjota tiettyjä hyötyjä, mutta se ei välttämättä täysin lievennä tiettyihin pitkäaikaisiin haittoihin liittyviä terveysriskejä, kertoo Xu Zong Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Lapsuudessa koetut sosioekonomiset haasteet voivatkin pahentaa terveysongelmia myöhemmällä iällä.
– Erityisesti vanhempien mielenterveysongelmat ja runsas alkoholin käyttö vahvistavat negatiivista yhteyttä varhaisen uskonnollisen kasvatuksen ja itsearvioidun terveyden välillä myöhemmällä iällä, Zong sanoo.
Tutkijan mukaan lapsuuden sosioekonomisten haittojen vähentäminen on avainasemassa terveyseroavaisuuksien vähentämisessä vanhemmalla iällä.
– Suomessa ja muissa ikääntyvissä yhteiskunnissa panostaminen lasten sosiaaliseen hyvinvointiin tarjoaa yhden tehokkaimmista keinoista rakentaa terveempää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta, Zong toteaa.
Social Science & Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen havainnot ovat ajankohtaisia, kun maailma kamppailee väestön ikääntymisen kanssa. Vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaita on arvioitu olevan maailmassa 2,1 miljardia.
22.10. Aamuset
Voisiko uskonnollinen kasvatus olla väylä terveempään ikääntymiseen? Uskonto voi toimia selviytymiskeinona lapsuudessaan haasteellisissa perheissä kasvaneilla, mutta se ei täysin pysty paikkaamaan köyhyyteen, vanhempien mielenterveysongelmiin tai alkoholinkäyttöön liittyviä terveysriskejä.
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa analysoitiin elämänkulkuun liittyvää aineistoa 28 Euroopan maasta yli 10 000 henkilöltä, jotka ovat yli 50-vuotiaita. Tulokset paljastavat, että lapsuudessaan uskonnollisesti kasvatetuilla on parempi fyysinen terveys vanhemmalla iällä, ja heillä esiintyy vähemmän hankaluuksia päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä.
Tutkimuksen mukaan uskonnollisuus on yleisempää matalamman sosioekonomisen aseman ryhmissä, jotka voivat kääntyä uskonnon puoleen selviytyäkseen vastoinkäymisistä. Uskonnollinen kasvatus voi toimia sekä selviytymiskeinona että laajempien sosioekonomisten haasteiden merkkinä. Tällaisilla perheillä on usein rajalliset resurssit ja he kohtaavat esteitä, jotka voivat rajoittaa perheen sosiaalista liikkuvuutta, mikä puolestaan vaikeuttaa lasten mahdollisuuksia paeta perittyjä sosioekonomisia haittoja.
– Uskonto voi tarjota tiettyjä hyötyjä, mutta se ei välttämättä täysin lievennä tiettyihin pitkäaikaisiin haittoihin liittyviä terveysriskejä, kertoo Xu Zong Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Lapsuudessa koetut sosioekonomiset haasteet voivatkin pahentaa terveysongelmia myöhemmällä iällä.
– Erityisesti vanhempien mielenterveysongelmat ja runsas alkoholin käyttö vahvistavat negatiivista yhteyttä varhaisen uskonnollisen kasvatuksen ja itsearvioidun terveyden välillä myöhemmällä iällä, Zong sanoo.
Tutkijan mukaan lapsuuden sosioekonomisten haittojen vähentäminen on avainasemassa terveyseroavaisuuksien vähentämisessä vanhemmalla iällä.
– Suomessa ja muissa ikääntyvissä yhteiskunnissa panostaminen lasten sosiaaliseen hyvinvointiin tarjoaa yhden tehokkaimmista keinoista rakentaa terveempää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta, Zong toteaa.
Social Science & Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen havainnot ovat ajankohtaisia, kun maailma kamppailee väestön ikääntymisen kanssa. Vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaita on arvioitu olevan maailmassa 2,1 miljardia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aiheesta juuri kirjoitin, ks. https://keskustelu.suomi24.fi/t/19132036/tutkimus-uskonnollinen-kasvatus-parantaa-fyysista-ja-heikentaa-henkista-terveytta
Juu mutta hyvä avaus silti ja paikallaan
Kokemukset eri lahkojen kanssa edistävät tietysti kokemuksia.
Loppupätkä
"Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan edistynyttä koneoppimismenetelmää, jolla saatiin esiin monimutkaisia kuvioita, joita perinteiset tilastolliset menetelmät eivät aina havaitse. Uskonnollinen kasvatus määriteltiin tutkimuksessa sen mukaan, olivatko osallistujat lapsuudessaan vanhempiensa uskonnollisessa koulutuksessa.
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa monet lapset kasvoivat perheissä, joissa osallistuttiin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai opittiin moraalikoodit omilta vanhemmilta. Joillekin nämä varhaiset rituaalit tarjosivat yhteisöllisyyden ja elämän tarkoituksen tunteen; toisille ne puolestaan toivat mukanaan paineita, jotka jäivät kytemään."
Helsingin yliopiston triviaalitutkimuksia
Raitistu uskomalla
Ota juutalaisten jne ruokavalio kasvisruokaa tai ...
Aivan totta mutta vähän alkeellista
Itse ole seurannut terveysruoksailua (aminohappoja hivenaineita) ainakin tämän vuosituhannen
Kadehdin amerikkalaisten uskonlahkojen kauppojen vihannes- jne tarjonnan monipuolisuutta junttisuomeen verrattuna
Minulla on tavoitteena yli 100 vuotias elämä. Olen lisännyt antioksidanttien määrän kahdeksaan erilliseen aminohappoon systemaattisessa käytössä
Meinasin ihmetellä, miksi tavoittelet yli 100 vuoden ikää. Mutta riippuu tietysti myös tämän hetkisestä iästä.
Tämä on itse asiassa päivitetty mutta kun kysyt, niin nykyinen on jo jonkin aikaa ollut 110 kun lisäsin antioksidanttien määrän kaksinkertaiseksi kahdeksaan
Sitten vielä tuo usko ja terveys
Nämä erilaiset usein juutalaisälykköjen vihanneslahkot ovat hyviä ruokaviitteitä
Esim muslimit afgaanit somalit ... samoin kuin (Bolivian ...) katoliset elävät oson huumeissa
No onpa johtopäätös. Ei sillä uskonnolla ole mitään tekemistä terveyden kanssa.
Vertaapa tuloksia sellaisiin perheisiin, joissa eletään terveesti. Lapsia kunnioitetaan, syödään terveellisesti ja liikutaan ulkona.
Tutkimuksen tekijöillä on jokin mielenterveysongelma, ehkä pakkomieleinen jankutus
Esim. korona paransi muslimien terveyttä kun khathuumekauppa estyi osmaliperheissä
https://www.aljazeera.com/economy/2020/3/31/khat-traders-farmers-take-a-hit-amid-coronavirus-pandemic