Talouselämässä vallitseva järjetön ahneus, voittojen kerääminen ihmisten selkänahasta hinnalla millä hyvänsä tuo mieleen natsien keskitysleirit joissa ihmisistä revittiin konkreettisesti kaikki irti.
Hiuksista valmistettiin lankaa, kultahampaat sulatettiin kultaharkoiksi.
Tämä sama mentaliteetti on vallalla myös tänäänkin yrityselämässä.
Hiuksista valmistettiin lankaa, kultahampaat sulatettiin kultaharkoiksi.
Tämä sama mentaliteetti on vallalla myös tänäänkin yrityselämässä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Talouselämän taustalla ovat osakkeenomistajat ja tämä on se ryhmä joka tulee velvoittaa yhteiskuntavastuuseen eli voitot tulee investoida niin, että ne tuottavat ihmisille pitkällä tähtäimellä sellaisia palveluja, mitkä yhteiskunnassa ja ympäristön kannalta koetaan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kannalta tärkeiksi (esim. puhdas ilma, vesi, ruoka).
Ihmisillä tulee olla myös sananvalta siihen minkälaisia palveluja he haluavat kuten esim. koulutus, sairaanhoito ja sosiaalipalvelut ja nämä tulee toteuttaa reaalidemokraattisesti (suora vaikutusmahdollisuus) siten, että rahan valta ei pääse ohjaamaan ja hyötymään kuntalaisten hyödyksi tarkoitetuista palveluista.
Edustuksellinen demokratia on muotoutunut entistä monimutkaisemmaksi. Hallintorakenne ja EU-lainsäädäntö lisäävät poliitisen valtaeliitin päätäntävaltaa.
Aamuposti 13.7. Sulo Raitapuron kirjoituksessa Reaalidemokratian vaikutus ympäristöpolitiikkaan, lause: "Almqvist kirjoitti mm. ""Valitsijan tahto ei siirry valittuihin. Sellaista tahdon siirtomekanismia tieteellisesti ei voida osoittaa olevan olemassa"". - "Tavallisen kansan on siis tyytyminen kansanedustajansa tahtoon, ei päinvastoin."
Näin on myös yritysmaailmassa. Ulospääsynä voitaneen nähdä esim. sellainen malli jossa yritysten voitot ohjataan kaikissa kunnissa, ei vain meillä vaan myös muualla, sellaisen valvontamekanismin alle, joka on kansalaisten reaalidemokraattisessa valvonnassa.