Vaikka piispojen mukaan kirkko ja valtio erotettiin jo 1860-luvulla, evankelis-luterilaisen kirkon etuoikeudet ja julkisoikeudellinen erityisasema, myös piispojen virkamiesrooli, jatkuvat 2020-luvulla ja tuntuvat vuosi vuodelta yhä kummallisemmilta. Ne rikkovat ihmisten yhdenvertaisuutta uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
Perustuslain 6 §:n mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan” myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tämä koskee sekä syrjimistä että suosimista. Kirkkoa suositaan, muita syrjitään – ilman hyväksyttäviä perusteita.
Kun maallistuminen etenee ja ev.-lut. kirkon jäsenmäärä vähenee, tämä tuntuu vanhentuneelta. Kirkon aikuisjäsenten väestöosuus on jo alle 60 prosenttia, ja 30-40-vuotiaiden ikäryhmissä väestöosuus on alle 50 prosenttia. Helsingissä kirkon jäseniä on alle 45 prosenttia.
Kuinka kauan kansanedustajat ja puolueiden päättäjät voivat jatkaa niin kuin minkään ei tarvitsisi muuttua?! Kansainvälisen Freedom of Thought -raportin mukaan Suomen tilannetta leimaa systeeminen syrjintä, kirkon julkisoikeudellinen erityisaseman aiheuttama rakenteellinen syrjintä. Etuoikeuksille ei ole hyväksyttävää perustetta.
Perustuslain 76 §:n mukaan eduskunta voi hyväksyä kirkkolain vain kirkolliskokouksen esittämän tekstin mukaisesti. Tälle ei ole hyväksyttävää perustetta. Patentti- ja rekisterihallitus PRH voisi hoitaa kirkon sääntöjen tarkastuksen niin kuin muidenkin yhteisöjen. Jos tarvitaan lakia, se pitää säätää kuin kaikki muutkin lait.
Uskonnonopetuksen suuri määrä ja opetuksen pakollisuus kirkon jäsenille ilmentää kirkon ylivaltaa peruskoulussa ja lukiossa. Elämänkatsomustietoa on syrjitty 40 vuotta niin säädöksillä kuin käytännön tasolla – ilman mitään hyväksyttävää perustetta.
Verottajan ja ulosottovoudin käyttö kirkon jäsenmaksujen perintään on suosimista. Kirkosta eroajien rankaisu kirkollisverovelvollisuudella koko eroamisvuoden loppuun on syrjimistä. Millekään näistä ei ole hyväksyttävää perustetta.
Yleinen hautaustoimi on jätetty ev.-lut. kirkon uskonnottomia syrjiväksi monopoliksi, joka on valtion hallinnossa ”kirkollisasia”. Vaikka kirkko saa lähes 100 miljoonaa euroa valtion budjettiavustusta, seurakuntien kappelit on tarkoitettu kirkollisiin hautajaisiin eikä muiden ihmisten hautajaistiloista ole huolehdittu. Eri asemaan asettamiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Uskonnon rekisteröinti väestötiedoissa johtuu vain kirkon verotustarpeista ja uskonnonopetuksen pakollisuudesta. Sille ei ole hyväksyttävää perustetta. Seurakuntien rinnakkaistoiminnalle vauvojen rekisteröinnissä
Kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla oikeus avioliittoon vihkimiseen, mutta uskonnottomien järjestöillä ei ole vihkimisoikeutta. Erilaiselle kohtelulle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Eduskunnan valtiopäivien avajaisten ohjelmassa on avajaisjumalanpalvelus ja eduskuntakauden päättäjäisten ohjelmassa päättäjäisjumalanpalvelus. Tunnustuksettoman tilaisuuden eri asemaan asettamiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Juhlallisessa velvoittautumisessa moniin julkisiin tehtäviin yhä käytetään uskonnollisesti julistuksellista valaa (virkamiehet, ministerit, varusmiehet ja sotilaat). Tällaiselle arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan rikkomiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Valtio maksaa pappien palkat puolustusvoimissa ja vankiloissa. Pappien yksinomaiselle erityisasemalle henkisen tuen järjestämisessä suljettuihin oloihin ei ole hyväksyttävää perustetta.
Teologialla on yliopistoissa erillinen tiedekunta, joka hoitaa maksutta myös kirkon pappien koulutuksesta suurimman osan. Oppiaineet riittäisivät. Tälle suosimiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Lakisääteiset jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat Yleisradion radio- ja tv-kanavilla ovat erityisoikeus, johon ei ole hyväksyttävää perustetta.
Jumalan pilkkaaminen on kriminalisoitu rikoslaissa; rangaistuksena sakko tai vankeutta. Tällekään ei ole hyväksyttävää perustetta.
Perustuslain 6 §:n mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan” myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tämä koskee sekä syrjimistä että suosimista. Kirkkoa suositaan, muita syrjitään – ilman hyväksyttäviä perusteita.
Kun maallistuminen etenee ja ev.-lut. kirkon jäsenmäärä vähenee, tämä tuntuu vanhentuneelta. Kirkon aikuisjäsenten väestöosuus on jo alle 60 prosenttia, ja 30-40-vuotiaiden ikäryhmissä väestöosuus on alle 50 prosenttia. Helsingissä kirkon jäseniä on alle 45 prosenttia.
Kuinka kauan kansanedustajat ja puolueiden päättäjät voivat jatkaa niin kuin minkään ei tarvitsisi muuttua?! Kansainvälisen Freedom of Thought -raportin mukaan Suomen tilannetta leimaa systeeminen syrjintä, kirkon julkisoikeudellinen erityisaseman aiheuttama rakenteellinen syrjintä. Etuoikeuksille ei ole hyväksyttävää perustetta.
Perustuslain 76 §:n mukaan eduskunta voi hyväksyä kirkkolain vain kirkolliskokouksen esittämän tekstin mukaisesti. Tälle ei ole hyväksyttävää perustetta. Patentti- ja rekisterihallitus PRH voisi hoitaa kirkon sääntöjen tarkastuksen niin kuin muidenkin yhteisöjen. Jos tarvitaan lakia, se pitää säätää kuin kaikki muutkin lait.
Uskonnonopetuksen suuri määrä ja opetuksen pakollisuus kirkon jäsenille ilmentää kirkon ylivaltaa peruskoulussa ja lukiossa. Elämänkatsomustietoa on syrjitty 40 vuotta niin säädöksillä kuin käytännön tasolla – ilman mitään hyväksyttävää perustetta.
Verottajan ja ulosottovoudin käyttö kirkon jäsenmaksujen perintään on suosimista. Kirkosta eroajien rankaisu kirkollisverovelvollisuudella koko eroamisvuoden loppuun on syrjimistä. Millekään näistä ei ole hyväksyttävää perustetta.
Yleinen hautaustoimi on jätetty ev.-lut. kirkon uskonnottomia syrjiväksi monopoliksi, joka on valtion hallinnossa ”kirkollisasia”. Vaikka kirkko saa lähes 100 miljoonaa euroa valtion budjettiavustusta, seurakuntien kappelit on tarkoitettu kirkollisiin hautajaisiin eikä muiden ihmisten hautajaistiloista ole huolehdittu. Eri asemaan asettamiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Uskonnon rekisteröinti väestötiedoissa johtuu vain kirkon verotustarpeista ja uskonnonopetuksen pakollisuudesta. Sille ei ole hyväksyttävää perustetta. Seurakuntien rinnakkaistoiminnalle vauvojen rekisteröinnissä
Kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla oikeus avioliittoon vihkimiseen, mutta uskonnottomien järjestöillä ei ole vihkimisoikeutta. Erilaiselle kohtelulle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Eduskunnan valtiopäivien avajaisten ohjelmassa on avajaisjumalanpalvelus ja eduskuntakauden päättäjäisten ohjelmassa päättäjäisjumalanpalvelus. Tunnustuksettoman tilaisuuden eri asemaan asettamiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Juhlallisessa velvoittautumisessa moniin julkisiin tehtäviin yhä käytetään uskonnollisesti julistuksellista valaa (virkamiehet, ministerit, varusmiehet ja sotilaat). Tällaiselle arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan rikkomiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Valtio maksaa pappien palkat puolustusvoimissa ja vankiloissa. Pappien yksinomaiselle erityisasemalle henkisen tuen järjestämisessä suljettuihin oloihin ei ole hyväksyttävää perustetta.
Teologialla on yliopistoissa erillinen tiedekunta, joka hoitaa maksutta myös kirkon pappien koulutuksesta suurimman osan. Oppiaineet riittäisivät. Tälle suosimiselle ei ole hyväksyttävää perustetta.
Lakisääteiset jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat Yleisradion radio- ja tv-kanavilla ovat erityisoikeus, johon ei ole hyväksyttävää perustetta.
Jumalan pilkkaaminen on kriminalisoitu rikoslaissa; rangaistuksena sakko tai vankeutta. Tällekään ei ole hyväksyttävää perustetta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valtion ja kirkon on virallisesti erottava Suomessa.
Tämä oli kyllä täyttä asiaa.